Seuraa 
Viestejä9
Liittynyt7.7.2014

Tällainen kysymys askarruttaa erääseen toiseen asiaan liittyen. Westermarck-ilmiö on tunnettu tekijä, joka yleensä estää yhdessä kasvaneita sisaruksia tuntemasta toisiaan kohtaan seksuaalista vetoa. Onko vastaavaa olemassa vanhempien ja lasten välillä? Tunteeko vanhempi seksuaalista vetoa omiin aikuisiin lapsiinsa? Onko kielto kokonaan kulttuurillinen, vai puuttuuko tässä tapauksessa vetovoima? Vai onko kyseessä peräti inhoa aiheuttava ajatus? Jos on, niin olisiko kyseessä sama tai samankaltaisesti syntyvä ilmiö ?

Tähän luulisi olevan helppo saada vastaus, jos paikalla on varttuneempaa väkeä. Itselläni ei ole lapsia, joten omaa kokemusta asiasta ei ole.

Sivut

Kommentit (54)

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Jos sen ajattelee niin että ikänsä erossa olleet sisarukset tapaa ja tuntematta alkaa seurustella. Onko se iljettävämpää kuin tavallisesti on? Toisaalta voi fantasioida tekevänsä sen tietoisesti mutta hyvin harva tekee.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

käyttäjä-4464
Seuraa 
Viestejä9
Liittynyt7.7.2014
Jodi

Jos sen ajattelee niin että ikänsä erossa olleet sisarukset tapaa ja tuntematta alkaa seurustella. Onko se iljettävämpää kuin tavallisesti on? Toisaalta voi fantasioida tekevänsä sen tietoisesti mutta hyvin harva tekee.

Varmasti olisi iljettävää, jos sitä ajattelisi ulkopuolisena oman kokemuksen kautta. Mutta ei varmaankaan näiden kahden mielestä.

Mutta tärkein kysymykseni oli, että onko vastaava ilmiö myös isän ja aikuiseksi kasvaneen tytären välillä? Vai onko samanlainen viehätys olemassa, kuin keneen tahansa vastaavaan naiseen olisi? Vai onko tämä sellainen tabu, ettei sitä uskalleta edes nimettömänä palstalla kertoa?

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Nestori M
Jodi

Jos sen ajattelee niin että ikänsä erossa olleet sisarukset tapaa ja tuntematta alkaa seurustella. Onko se iljettävämpää kuin tavallisesti on? Toisaalta voi fantasioida tekevänsä sen tietoisesti mutta hyvin harva tekee.

Varmasti olisi iljettävää, jos sitä ajattelisi ulkopuolisena oman kokemuksen kautta. Mutta ei varmaankaan näiden kahden mielestä.

Mutta tärkein kysymykseni oli, että onko vastaava ilmiö myös isän ja aikuiseksi kasvaneen tytären välillä? Vai onko samanlainen viehätys olemassa, kuin keneen tahansa vastaavaan naiseen olisi? Vai onko tämä sellainen tabu, ettei sitä uskalleta edes nimettömänä palstalla kertoa?

Tabuhan se ainakin on. Olen fantasioinut että olisi sisko jonka kanssa jotain. Mutta eihän minulla ole siskoa. 

くそっ!

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
Liittynyt13.9.2013

Hieman oudoksuttaa, että tuollaista pitää kysyä. Luulisi, että ainakin useimmille asia selviäsi kuvittelemalla seksiä oman vanhempansa kanssa. Mutta kyllä, ajatus seksistä oman lapsen kanssa herättää niin voimakkaan torjunnan ja vastenmielisyyden tunteen, ettei asiaa pysty edes ajattelemaan (eikä halua ajatella!). En keksi mitään muuta, joka herättäisi yhtä vahvan torjunnan. Esimerkiksi ajatus toisen ihmisen tappamisesta ei ole vastaava. Ja tämä ei muutu miksikään lapsen kasvaessa aikuiseksi. Tämä siis omasta kokemuksesta. Olen kyllä nainen, kun ensimmäisessä viestissä puhuttiin vain vanhemman ja lapsen välisestä seksistä (yäk!!), vaikka se nyt täsmentyi isän ja tyttären väliseen. Mutta siis sanoisin vahvasti, että ilmiö on olemassa. Eli on iljettävää.

Ja Ronronille, että fantasia siskosta voi olla toinen juttu, kuin oikea sisko, jonka kanssa on pienestä pitäen kasvanut. Tunnetta ei välttämättä pysty kuvittelemaan. 

faq1
Seuraa 
Viestejä415
Liittynyt20.2.2014

Olen miettinyt, että miten eläimet välttävät lähisukulaisten parittelun. Tuoksumaailma täytyy näytellä siinä tärkeää osaa.

käyttäjä-4464
Seuraa 
Viestejä9
Liittynyt7.7.2014
Vaihdokas
Hieman oudoksuttaa, että tuollaista pitää kysyä. Luulisi, että ainakin useimmille asia selviäsi kuvittelemalla seksiä oman vanhempansa kanssa. Mutta kyllä, ajatus seksistä oman lapsen kanssa herättää niin voimakkaan torjunnan ja vastenmielisyyden tunteen, ettei asiaa pysty edes ajattelemaan (eikä halua ajatella!). En keksi mitään muuta, joka herättäisi yhtä vahvan torjunnan. Esimerkiksi ajatus toisen ihmisen tappamisesta ei ole vastaava. Ja tämä ei muutu miksikään lapsen kasvaessa aikuiseksi. Tämä siis omasta kokemuksesta. Olen kyllä nainen, kun ensimmäisessä viestissä puhuttiin vain vanhemman ja lapsen välisestä seksistä (yäk!!), vaikka se nyt täsmentyi isän ja tyttären väliseen. Mutta siis sanoisin vahvasti, että ilmiö on olemassa. Eli on iljettävää.

 

Ja Ronronille, että fantasia siskosta voi olla toinen juttu, kuin oikea sisko, jonka kanssa on pienestä pitäen kasvanut. Tunnetta ei välttämättä pysty kuvittelemaan. 

No eihän tällaisista ole helppo kysellä suoraan oikeassa elämässä. Mutta tietysti juuri noin kuin mainitsit, uskon itsekin asian olevan. Halusin vain varmistuksen, ohjaamatta vastauksia kumpaankaan suuntaan.

Asia tuli vain mieleen, kun kuulin pari itselleni uutta väitettä. Että insestisessä lapsen hyväksikäytössä ei juuri koskaan ole kyse pedofiliasta. Ja toisaalta, jos pedofiililla on omia lapsia, niin niitä ei pidetä seksuaalisessa mielessä kiinnostavina. Sama insestiä ilmiö siis on olemassa myös pedofiileilla.

Eikö tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että insestiestoisuus syntyy siitä, että on läheisessä yhteydessä lapsiin nuoresta saakka? Eikä siitä että on lapsena kasvanut esim. siskonsa kanssa läheisyydessä? Eli siis täsmennyksenä tuohon yleisesti esitettyyn Westermarck-ilmiöön?

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Vaihdokas

Ja Ronronille, että fantasia siskosta voi olla toinen juttu, kuin oikea sisko, jonka kanssa on pienestä pitäen kasvanut. Tunnetta ei välttämättä pysty kuvittelemaan. 

Ihan varmasti näin.

Mutta kun jotkut kuitenkin näitä harrastaa niin mikä siinä sitten on, eikö heillä toimi joku estomekanismi vai onko ihmiset vaan tässäkin niin erilaisia?

くそっ!

käyttäjä-4464
Seuraa 
Viestejä9
Liittynyt7.7.2014

Kun ajattelee evoluutiomekanismina, niin eikö lopulta ole enemmänkin yllättävää, että ihmisten käyttäytyminen on niinkin samanlaista kuin se on nyt? Suuressa mittakaavassa ei ole mitään merkitystä sillä, jos joku pieni vähemmistö käyttäytyy poikkeavasti. Evoluutiopaine esimerkiksi insestisten suhteiden estymiseksi on lopulta aika pieni. Sama homoseksuaalisuuden tai pedofilian kohdalla. Tuollaiset poikkeavuudet ovat todella harvinaisia verrattuna siihen, kuinka vähän haittaa niistä on populaatiolle.

Mutta ei ole ihme, että insestiä vastaan on kieltoja. Varmasti on poikkeustapauksia, joissa tämä esto ei syystä tai tosiesta toimi. Tyyppiesimerkki siskokset, jotka ovat kasvaneet pienestä saakka erillään. Ja mikä ettei tuo mekanismi voisi olla joillain synnynnäisesti rikki. Jos tällaista käyttäytymistä havaitaan ja se tuntuu itsestä iljettävältä, pidetään sitä luonnostaan intuitiivisesti vääränä.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Freud-ukko höperehti tästä aiheesta laajalti kirjassaan Toteemi ja tabu. Minään tieteellisenä teoksena sitä ei voi pitää, mutta filosofisena pohdintana kyllä. Siellä on aiheesta lisää siis, jos jotain kiinnostaa.

Hämmentää.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Jos kerta vaimoonsakin kyllästyy vuosien varrella, eikä tunne enää seksuaalista mielenkiintoa häntä kohtaan (tällä hetkellä aiheesta täällä ketjukin), niin ei kai se mikään ihme ole jos ei tyttäreensä ikäänkuin "pääse" tuntemaan mitään vetoa kun tämän tuntee vuosikausia ja aina niiltä ajoilta asti kun tämä on töräytellyt ulosteitaan alleen.

Geneettisestihän insesmi on itsemurha. Ei ole mitään järkeä lisääntyä omien lähisukulaistensa kanssa. Ja se jonka kanssa ei ole järkeä lisääntyä, se on se jonka kanssa ei ole alunperinkään mitään järkeä paritella muutenkaan vaan. Luonnossa lisääntyminen ja seksi kulkevat aina tassu tassussa.

Mitä älykkäämpi eläin on, sitä utelaampi se on ja sitä enemmän se hakee tilaisuuksia kokea jotain uutta. Opportunismi auttaa ehkäisemään lähisukulaisiin yhtymistä, ovathan nämä niin kyllästyttävän perijuurin tuttuja olentoja. En yhtään ihmettelisi jos osoittautuisi että mitä suurempia aivoja kohti käydään, sitä vähemmän insesmiä. Esmes kissoilla tai koirilla tuskin on mitään suuriakaan estoja sekaantua omiin pentuihinsa?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Omakohtaisesti ajateltuna juu, mutta jos joku on lukenut John Irvingin kirjan Kaikki isäni hotellit, niin onko siinä kuvattu insesmi iljettävää? Käyttäisin siitä ennemminkin sanaa traaginen.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Zaibowski
Seuraa 
Viestejä1387
Liittynyt5.3.2011

Ihmisen historia selkeästi osoittaa, että jonkin asteista insesmiä on suosittu, Euroopan kuninkaalliset olivat kaikki toisilleen sukua, jolla taattiin siniverisyyden säilyminen suvussa, evoteorian ilmentymässä Natsi-Saksassa olisivat lisääntyneet pelkästään rodullisesti täydelliset arjalaiset.

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

"Geneettisestihän insesmi on itsemurha. Ei ole mitään järkeä lisääntyä omien lähisukulaistensa kanssa."

Mikä temppu tahansa joka vahvistaa tai jatkaa edullista piirrettä on hyvä. Toden näköisyys että se periytyy kasvaa jos molemmilla on se. Kolikon toinen puoli on epäedullistenkin vahvistuminen jos niitä on.

Alkukantaisen ihmisen säilyminen riippui suvunjatkamisella sen kanssa joka oli vielä tarjolla. Insestin välttäminen olisi ollut sukupuutto. Kato on ollut välillä rajua.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat