Seuraa 
Viestejä21228

Nyt viimein puhutaan sitten itse asiasta, eli panemisesta. Oluen, nimittäin.

Olen oluen ystävä ja jollain tasolla harrastanutkin oluiden maistelua likimain koko täysi-ikäisyyteni ajan. Uutteista olen tehnyt kotioluitakin. Nyt tämä pitkään jälkikypsynyt aihe on kuitenkin pompsahtanut akuutiksi pakkomielteeksi ja minua kiinnostaa aloittaa ihan oikea paneminen, lähtien maltaista mäskäämisestä. Olen aiheen (bio-)kemiaa jonkin verran netistä lueskellut, mutta arvatenkin tältä foorumilta voisi löytyä syvällistä osaamista.

Kertokaapa siis kokemuksianne oluen panemisesta ja erityisesti siihen liittyvästä kemiasta. Kuinka teen ideaalisen oluen? Mitkä seikat erityisesti vaikuttavat sen laatuun? Miten oluen pilaa varmimmin? (<-älkä mainitko hygieniaa, se on itsestäänselvyys, tarkoitan nyt prosessin möhlimistä).

Millaisilla resepteillä kannattaisi aloittaa panemisharrastus - kannattaako suoraan kokeilla tehdä lageria vai pysyä helpommissa pintahiivoissa? Sinänsä autotalliin voin järjestää suotuisat olosuhteet mille tahansa. Mutta kuinkako herkkiä mitkäkin oluet ovat häiriöille ja epätarkkuuksille? Ja miksi?

Eli käytännön kokemukset ja vinkitkin kiinnostavat, mutta silti nimenomaan oluenpanon prosessien kemian kantilta tarkasteltuna. Harrastajapanijat kun eivät usein näistä paljoa tiedä ja siten olutfoorumeilla anti on aika niukkaa.

Niin ja jos löytyy näkemyksiä maltaiden ominaisuuksista ja mallastusprosessista, niin aina vain hienompaa. Aion kokeilla itse mallastaakin jossain vaiheessa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Kommentit (36)

Jäärä
Seuraa 
Viestejä3778

Oletko muuten yrittänyt olla ikinä yhteydessä näihin suurimpiin panimoihin suoraan? Meinaan itse kun olen pariin otteeseen soittanut sähkölaitokselle ja vesilaitokselle ja koska kysymykseni on luonteeltaan ollut tekninen, niin minut on yhdistetty jollekin "asiantuntijalle". No molemmissa tapauksissa sain kyllä melkoisen tietopläjäyksen ja etenkin vesilaitoksen sälli oli ihan intoa täynnä, että kysy lisää, täältä kyllä pesee!

Niin ja joskus oli tarve saada lisäinfoa liikennevalojärjestelyitä koskien, niin jossakin heidän hermeettisessä luolassaan vastasi joku "tyyppi", joka oli lomalla, mutta sattumoisin käymässä työmaalla. Jösses sitä tarinaa riitti siitä, miten liikennevaloja ohjelmoidaan etc. Kuuntelin varsin innokkaana, tosin enhän minä enää näin vuosien pääsä mitään muista, mutta kuitenkin.

Nämä siis esimerkkeinä siitä, että asiantuntijan saaminen langanpäähän voi olla sekä mahdollista, että antoisaa. Niin paitsi tietenkin internet palveluita tarjoavien operaattoreiden asiantuntijaa ei saa langan päähän, mutta senhän tietää jo kaikki.

Voinee tarvita pientä "sosiaalista hakkerointia" keskusneidin kohdalla, mutta sehän sulta käy.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265

Veikkaan että se oluen paneminen on sellaista salatiedettä ettet tule ikinä onnistumaan. Sitä paitsi se tavarahan on "hyvää" vain siksi koska se on tasalaatuista, ja jotenkin se tieto siitä että voi luottaa siihen että sen kuuluu olla juuri tämän makuista kuin se nyt on, niin se rentouttaa hyväksymään kyseisen maun ja jopa nauttimaan siitä. Mutta jos luot sen maun ihan itse omin kätösin, se sama maku (siis jotain sinne päin) ei olekaan välttämättä kovin turvallisen tuntuista ja hyvää, päinvastoin, se tulee aiheuttamaan välittömän oksennusrefleksin. Oluessa psykologialla on suuri rooli. Pelkkä ajatus olutta juodessa siitä että mahtaako se olla väljähtänyttä, seisonutta, tai jopa pilaantunutta, tekee kokemuksesta silmänräpäyksessä vastenmielisen. Kun taas on 100% varma että se on juuri avatusta pullosta, kuohuvaa kylmää ja raikasta ja valvotusti tuotettua ja turvallista niin se on hyvää. 

No oikeasti tuo oli vain miten itse koen. Muut voivat kokea ihan eri tavalla. En ikinä missään tapauksessa haluaisi valmistaa olutta itse.

くそっ!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä55344
Kosh

Nyt viimein puhutaan sitten itse asiasta, eli panemisesta. Oluen, nimittäin.

Jos kuluttaisin olutta enemmälti harkitsisin kyllä panemista, mutta hommaisin "automaattisen" / prosessiohjatun käymislaitteiston ja kunnon aineet esim Saksan suunnalta. Jos kielitaitoa löytyy niin kannattaisi tutkailla mitä on Saksan suunnalla tarjottavana laitteistojen ja ainesten suhteen, pihit Saksalaiset ovat varmasti polkeneet hinnnat sille tasolle että on järkevää valmistaa...

 http://www.ebay.de/itm/Bier-Brauset-Premium-mit-allem-was-Sie-brauchen-P...

http://www.ebay.de/itm/SPEIDEL-BRAUMEISTER-20L-BIER-BRAUANLAGE-fur-BRAUE...

http://www.ebay.de/itm/Brumas-Braueule-20-bis-40L-BIER-BRAUANLAGE-fur-BR...

http://www.youtube.com/watch?v=y6rraC-xY2A

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55344
Ronron

Veikkaan että se oluen paneminen on sellaista salatiedettä ettet tule ikinä onnistumaan.

Ei saa tuolla lailla heti luovuttaa.

Olettaisin juuri toisin; siinä ei ole mitään salatieteisiin viittavaa, pelkkää tarkkaan tiedettyä seurattavaa prosessia. 

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
jussipussi
Ronron

Veikkaan että se oluen paneminen on sellaista salatiedettä ettet tule ikinä onnistumaan.

Ei saa tuolla lailla heti luovuttaa.

Olettaisin juuri toisin; siinä ei ole mitään salatieteisiin viittavaa, pelkkää tarkkaan tiedettyä seurattavaa prosessia. 

Joka ei tule kotioloissa onnistumaan ainakaan kovin helposti. Kyllä pitää luovuttaa heti kun saa yhdenkin heppoisen syyn sille. 

くそっ!

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
jussipussi
Ronron

 Kyllä pitää luovuttaa heti kun saa yhdenkin heppoisen syyn sille. 

Heh heh

hohhoh

Minusta tuntuu että tämän ketjun otsikko on mahdollisesti tarkoituksella harhaanjohtavaksi muotoiltu. 

くそっ!

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265

Opiskeluaikana valmistin olutta kaupan uutteista. Lopputuote oli maukasta ja täyteläistä. Jos samaan aikaan omatekemän juoman kanssa sattui nauttimaan kaupan peruskeskaria, jälkimmäinen maistui vetiselta ja mitättömältä. Panohommien lopettamiseen taisi osaltaan vaikuttaa se, että hyvin edullisen, maukkaan ja alkoholiprosentiltaan 6-7 prosenttisen oluen jatkuva läsnäolo saattoi vaikuttaa turmiollisesti opiskeluelämään.

Maltaista tein joskus perheelle joulukaljaa. Syntyvä sameahko juoma on kelvollista (lyhyen) aikansa, mutta käy lopulta yli ja muuttuu turhan vaahtoavaksi eikä tahdo pysyä pullossa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900
Sepi

Syntyvä sameahko juoma on kelvollista (lyhyen) aikansa, mutta käy lopulta yli ja muuttuu turhan vaahtoavaksi eikä tahdo pysyä pullossa.

Minullakin on kokemusta kotitekoisista juomista, jotka eivät tahdo pysyä pulloissa.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
jussipussi
Kosh

Nyt viimein puhutaan sitten itse asiasta, eli panemisesta. Oluen, nimittäin.

 

Jos kuluttaisin olutta enemmälti harkitsisin kyllä panemista, mutta hommaisin "automaattisen" / prosessiohjatun käymislaitteiston ja kunnon aineet esim Saksan suunnalta. Jos kielitaitoa löytyy niin kannattaisi tutkailla mitä on Saksan suunnalla tarjottavana laitteistojen ja ainesten suhteen, pihit Saksalaiset ovat varmasti polkeneet hinnnat sille tasolle että on järkevää valmistaa...

 http://www.ebay.de/itm/Bier-Brauset-Premium-mit-allem-was-Sie-brauchen-Perfekt-fur-alle-Hobbybrauer-/361072933041?pt=LH_DefaultDomain_77&hash=item54119fb8b1

http://www.ebay.de/itm/SPEIDEL-BRAUMEISTER-20L-BIER-BRAUANLAGE-fur-BRAUER-HAUS-BRAUEREI-HOBBYBRAUER-/131314706381?pt=DE_Elektronik_Computer_Haushaltsger%C3%A4te_B%C3%BCgeleisen_PM&hash=item1e92f767cd

http://www.ebay.de/itm/Brumas-Braueule-20-bis-40L-BIER-BRAUANLAGE-fur-BRAUER-HAUS-BRAUEREI-HOBBYBRAUER-/131307689375?pt=DE_Elektronik_Computer_Haushaltsger%C3%A4te_B%C3%BCgeleisen_PM&hash=item1e928c559f

http://www.youtube.com/watch?v=y6rraC-xY2A

Jees, olen noita värkkejä tutkaillutkin. Harrastusken tässä vaiheessa tosin en halua investoida vielä tuhansia euroja laitteisiin. Toisaalta nörtti minussa mieluusti rakentaisi automatiikan jostain mikrokontrollerista tai PC-softana itse. Tekniikka ei kuitenkaan korvaa oleellisen ymmärtämistä. eli se panemisen kemia pitää ymmärtää, eikä varmasti ole haitaksi saada hands-on -kokemusta manuaalisesta panemisestakin. Siinä jos missä voi oppia virheiden ja onnistumisten kautta ne nyanssit, joita kaavoihin ja algoritmeihin nojaamalla ei ehkä koskaan hahmota. Kuitenkin kyse on hyvin mutkikaasta kemiasta, jossa lukematon määrä osin tuntemattomiakin muuttujia vaikuttaa lopputulokseen. Maltaassa voi olla pieniä vaihteluita tai mäskäys vain ei ihan mene nappiin ja vierteen vahvuus heittelee, tai hiivassa on poikkeama. Tai mitä vain. Luulen että kokemus on valttia eikä prosessin kompleksisuutta koskaan voi täysin automatisoida. Oli miten oli, se kemia ja ne kriittiset asiat kiinnostavat eniten. On yhdentekevää, onko mäskäysprosessi digitaalisesti ohjattu vai manuaalisesti, ainakin tässä vaiheessa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Sepi

Opiskeluaikana valmistin olutta kaupan uutteista. Lopputuote oli maukasta ja täyteläistä. Jos samaan aikaan omatekemän juoman kanssa sattui nauttimaan kaupan peruskeskaria, jälkimmäinen maistui vetiselta ja mitättömältä. Panohommien lopettamiseen taisi osaltaan vaikuttaa se, että hyvin edullisen, maukkaan ja alkoholiprosentiltaan 6-7 prosenttisen oluen jatkuva läsnäolo saattoi vaikuttaa turmiollisesti opiskeluelämään.

Maltaista tein joskus perheelle joulukaljaa. Syntyvä sameahko juoma on kelvollista (lyhyen) aikansa, mutta käy lopulta yli ja muuttuu turhan vaahtoavaksi eikä tahdo pysyä pullossa.

Kalja on yhtä kaukana oluesta kuin vaikkapa sima tai kilju. Kaljamaltaat toki tarjoavat hiivalle ravintoa mutta kyseessä on joko matala-alkoholinen rukiiseen perustuva virvoitusjuoma laksatiivisin vaikutuksin tai sitten tosiaankin pommiksi muuttuva kiljjuviritys, jos maltti unohtuu.

Uuteoluita tuli täälläkin tehtyä opiskeluaikana, mutta niissä on se oluepanon oleellinen asia sivuutettu ja lopputuloksena on lähinnä kätevä tapa saada halpaa olutta. Onnistuessaan ihan kelvollista toki, mutta kun se uute on mitä on, eikä siihen voi vaikuttaa. Uuteolut on vähän kuin mikroateria. Saahan sen itse lämmittää ja sitten voi syödä muovituokkosesta mitäänsanomatonta mössöä, josta saattaa toki tykätä jos maku on sellainen.

Itse olen nyt kiinnostunut aidosta oluesta. Onko niin, että tältä palstalta ei panijoita löydy? Mistä sitten voisin hakea panoseuraa?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Jäärä

Oletko muuten yrittänyt olla ikinä yhteydessä näihin suurimpiin panimoihin suoraan? [...]

Voinee tarvita pientä "sosiaalista hakkerointia" keskusneidin kohdalla, mutta sehän sulta käy.

Ei minusta ole moiseen. Tai ehkä olisi, mutten kehtaa. Muuten hyvä idea. On toki tiettyjä kontaktimadollisuuksia vielä muutaman viikon ajan, joita voisi käyttä kalasteluun...

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55344
o_turunen
Sepi

Syntyvä sameahko juoma on kelvollista (lyhyen) aikansa, mutta käy lopulta yli ja muuttuu turhan vaahtoavaksi eikä tahdo pysyä pullossa.

Minullakin on kokemusta kotitekoisista juomista, jotka eivät tahdo pysyä pulloissa.

 

Sehän on monissa tutkimuksissa osoitettu että olut halua pulloista ääntä kohti, mitä kovempi möykkä sitä enemmän menee..

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55344
Kosh

 

Itse olen nyt kiinnostunut aidosta oluesta. Onko niin, että tältä palstalta ei panijoita löydy? Mistä sitten voisin hakea panoseuraa?

Taitaa olla kil(jun)ju(0)jia enemmän kuin panijoita

Vierailija
Ronron
jussipussi
Ronron

 Kyllä pitää luovuttaa heti kun saa yhdenkin heppoisen syyn sille. 

Heh heh

hohhoh

Minusta tuntuu että tämän ketjun otsikko on mahdollisesti tarkoituksella harhaanjohtavaksi muotoiltu. 

Niin minustakin ja koukkuun tietysti täytyy tarttua.

Tärkeintä ei oo suorittaminen vaan intohimo. Sillä pärjää panemisessaki hyvin pitkälle.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Homma etenee. Ainakin ajatustasolla. Olen tullut siihen lopputulokseen, että aloitan panemisen ensin ihan käsityöpohjalta perinteisin menetelmin. Kun saan riittävästi näppituntumaa (ja rahaa) niin harkitsen sitten ehkä investoimista valmiiseen automaattiseen mäskäyskattilakoneeseen tms, automaatiosysteemit toki saa myös erikseen ja kattilat ja muut astiat voi tehdä itse. Sen sijaan nyt mielenkiinto kohdistuu mallastamiseen. Tuntuu että siinä on itse asiassa paljon korkeammat vaatimukset panemiseen verrattuna sekä laitteistolle, prosessille että tiedoille ja taidoille. Mallastuksen eri vaiheissa olosuhteiden kontrolli on oltava hyvin tarkka siinä missä mäskäyksessä ja panemisessa ylipäänsä pärjää lämpömittarilla, kellolla ja jonkinlaisella lämmittimen manuaalikatkaisijallakin. Laadukkaan ja tasalaatuisen maltaan tuottamisessa tarkasti säädelty prosessi on välttämätön - jos ei sitten halua nimenomaisesti perinnemenetelmillä eli saunanlauteilla turata mitä sattuu homemaltaita ja kamalan vaivalloisesti keittiön uunissa paahdella karrelle lopputulosta.

Aion siis rakentaa pienen mallasprosessorin. Siihen tulee ainakin liotus,- idätys ja kuivatustoiminnot, toivottavasti myös paahtaminen mahdollista. Tavoitteena on saada tehtyä kaikki vaiheet samassa astiassa mahdollisimman pitkälti automaattisesti. Automaation tulee ensinnäkin huolehtia asetettujen klimaattiolosuhteiden säilyttämisestä, mutta myöskin eri vaiheiden välisistä siirtymistä. Lopullisena tavoitteena on tietokoneella hallittava prosessori, jolle voi vain antaa valitun reseptin ja ehkä alkuarvoja (ohran lajike ja muut oleelliset speksit) sekä halutun lopputuotteen tyyppi, ja laitteisto kykenee sen jälkeen valmistamaan täsmälleen toivotunlaisen maltaan. Korkeintaan joissain nimenomaisissa vaiheissa voidaan tarvita aistinvaraista tai laboratorääristä laaduntarkkailua - näistä mallastuslaite tietenkin muistuttaa käyttäjäänsä SMS-viestein tai vastaavin hälytyksin.

Ostin jo Biltemasta 25 litran rst-kattilan, johon voi rakentaa pienoismalli/prototyypin tekniikan ja prosessin kehittämiseksi. Se sopinee myös pienten oluterien vaatimien maltaiden kotivalmistukseen eli ainakin kokeellisen reseptiikan harjoittamiseen. Lopullinen hyötytilavuus saisi kuitenkin olla hehtolitroja valmiissa versiossa, jotta saisi järkevänkokoisia eriä tehtyä.

Seuraavaksi pitäisi rakentaa laitteisto. Tarvitaan ainakin portaattomasti säädettävä puhallin, ilmaputkea sekä jonkinlainen venttiili tähän, koska maltaasta ja prosessivaiheesta riippuen ilmaa voidaan haluta kierrättää suljetusti prosessissa tai sitä halutaan vaihtaa raikkaaseen. Tarvitaan liotusvaihetta sekä mahdollisia muita huuhtelutoimintoja varten painevesiventtiili, jolla prosessorin saa täyttymään, samoin tarvitaan anturointi nestetäytölle. Tarvitaan pohjaventtiili, jolla vedet voi laskea pois. Tarvitaan myöskin useita lämpötila- ja kosteusantureita sekä mahdollisesti ilmamäärämittari. Tehokas sähkövastus lienee prototyyppiin paras lämmöntuotantokonsti. Valmiissa versiossa todennäköisesti olisi hyvä olla lämmönvaihdin energiatehokkuussyistä kuivauksen poistoilmasta hukkalämmön siirtämiseksi tuoreeseen ilmaan. Kenties myös vesikiertopatteri ilmakanavassa laitteen kytkemiseksi vaihtoehtoisiin lämmönlähteisiin olisi hyvä. Mahdollisesti jonkinlainen sekoitin astiassa olisi hyvä jyvien kääntämiseksi idätysvaiheessa ja ehkä myös paahtovaiheessa jos paahto-ominaisuuden vaatimat korkeat lämpötilat onnistuvat. Kaikkea tätä pitäisi voida lukea ja säätää ATK:itse.

Järkevintä lienee rakentaa mikrokontrollerista sensorien ja toimilaitteiden luku ja hallinta sekä raportointi ulospäin vaikkapa USB-väylitse. Mikrokontrolleri voisi myös vastaanottaa USBitse reseptiikkaa niin ettei ulkopuolisen tietokoneen tarvitse koko ajan päivittää tilannetta prosessin ohjaamiseksi ja ylläpitämiseksi - koska tarkoitus on käyttää COTS-peeceerautaa niin erilaiset downtimet ja muut häiriöt ovat odotettavia. Tietokoneelta pitäisi nähdä useiden oleellisten sensorien arvoja sekä mittaushistoria ja myöskin vastaavat käyrästöt reseptiikan muodossa. Softaakin siis pääsee väsäämään.

Tämä aihe voisi mennä myös tekniikan puolelle mutta olkoot nyt tässä kun bioprosessorista on kyse. Kunhan koelaitteisto on jossain kuosissa, niin syvennytään sitten enemmän aihepiirin elämänkemiaan entsyymeineen päivineen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Nyt vasta muistin tämän ketjun... Mukamas.

Periaatteessa on reseptitkin tallennettavissa mikrokontrollerin muistiin, jolloin yhteys PC:hen ei ole välttämätöntä kun Windows saa sähköiskun. Tosin tämän kaltaisissa hommissa lienee järkevintä käyttää Linuksia. Tosielämässä käyttävät Win98:a tai vanhempaakin, koska vekottimiston softat ovat hyväksi havaittuja ja päivityksiä ei ole tullut kymmeneen vuoteen. Softan tekijöistäkään ei ole kukaan kuullut sen jälkeen. Lienevät rahakylvyssä kännykkä kiinni.

Jos prosessin asetusarvoja ja niiden ajankohtia ei ole paljoa, ne saattaa mahtua mikrokontrollerin omaankin eeprom-muistiin. Se miten ne kannattaa sinne lykätä, en tiedä.

Kun kyse on sekvenssipohjaisesta prosessista, kannattaisi ehkä muistiin laitettava data järjestää niin että. 

Jakaa muistipaikat sekvenssettäin (tästä lähtien vaiheittain) niin, että antaa vaiheelle yksi muistipaikat 100-199, vaiheelle kaksi 200-299, jne. 

Vaiheen sisään saataville tapahtumille saadaan siis 100 paikkaa. Nno. Jos yksi vaihe on siinä määrin simppeli, että se ei vaadi tuhansittain tekoja tiettyinä ajanhetkinä, voidaan näin desimaalilukemilla koodata toiseksi merkittävimpään lukuun ajanhetket jolloin jotain tapahtuu, ja mitättömimpään itse asia.

(paikat 0-99 on varattu sekalaisille varalta muuten vaan)

Mutta miten tuollaisella tavalla muistiinlaitetun asian voi sitten lukea?

Pitääkö se vain katsoa kellosta että onko jo aika? Jaa ei vielä oo. No onko nyt? No nyt on. Ja sitten luetaan se kakkosdesimaali ja sen pohjalta ruvetaan suorittamaan sitä minkä kolmosdesimaalin muistipaikat käskee?

Mun on tosi vaikea hoksata tämmöisiä asioita kun en ymmärrä tiatsikkatekniikasta mitään, mutta on mulla ideoita. Ainakin yksi.

Tässä Koshin projektissa voisin suositella että antaa luottaa PC:hen vain niin kauan kuin on jokin oikea itsenäinen automaatiojärjestelmä ottamassa vastuun. Tässä tapauksessa automaatiojärjestelmä. Automaatiojärjestelmällä tarkoitan poikkeuksellisesti tässä tapauksessa myös pienoislogiikkaa,

Niiden ongelmana on lohkomaisuus ja tietysti hinta. Ne eivät myöskään poista riippuvaisuutta peeceestä. Tarkoitan lohkomaisuudella niiden joustamattomuutta. 

Oma näkemykseni tällaiseen projektiin olisi että Mega64:llä saisi hyvän aikaiseksi. XMega olisi paras, mutta sen 3 voltin käyttäjännite tuo omat säätönsä.

Tuollaisessa projektissa lienisi järkevintä tehdä laakista useampia mikrokonnrolleriratkaisuja. Testivaiheeseen yksi, joka ainoastaan kerää tiedon ja lähettää talteen. Toisena laite joka tekee pc:n käskyjen mukaan toimet, mutta ei itse omaa älyä. Kolmantena vehje joka sekä ottaa vastaan käskyt, mutta myös älyää tehdä jotain. Neljäntenä vehje joka ottaa vastaan reseptin toteuttaa sen.

Tällaiset useampivaihtoehtoiset hommelit tietysti ratkeaa sillä että vehje on tehty sellaista varten. Mikrokontrollerilla se ei onnistu. (Ellei sitten Neutroni vedä ässää hihasta:))

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33700

Liekö tämä enää ajankohtainen, mutta vastataan nyt kuitenkin.

CE-hyväksytty kirjoitti:
Periaatteessa on reseptitkin tallennettavissa mikrokontrollerin muistiin, jolloin yhteys PC:hen ei ole välttämätöntä kun Windows saa sähköiskun. Tosin tämän kaltaisissa hommissa lienee järkevintä käyttää Linuksia. Tosielämässä käyttävät Win98:a tai vanhempaakin, koska vekottimiston softat ovat hyväksi havaittuja ja päivityksiä ei ole tullut kymmeneen vuoteen. Softan tekijöistäkään ei ole kukaan kuullut sen jälkeen. Lienevät rahakylvyssä kännykkä kiinni.

Win98ja ja dosseja käytetään siksi, että niissä koneissa on kiinni julman kalliita laitteita, joita ei haluta vaihtaa. On sulaa hulluutta ottaa uudelle projektille aataminaikainen alusta.

Lainaus:
Kun kyse on sekvenssipohjaisesta prosessista, kannattaisi ehkä muistiin laitettava data järjestää niin että. 

Jakaa muistipaikat sekvenssettäin (tästä lähtien vaiheittain) niin, että antaa vaiheelle yksi muistipaikat 100-199, vaiheelle kaksi 200-299, jne.

MIksi ihmeessä? Tämän kaltainen projekti koodataan C:llä, joka hoitaa muistinvaraukset itse. Vaikka sen tekisi assemblerilla, en näe tuollaisessa musitia tuhlaavassa jaossa mieltä. Muistipaikoilla on nimet ja kääntäjä arpoo osoitteet miten haluaa.

Lainaus:
Tässä Koshin projektissa voisin suositella että antaa luottaa PC:hen vain niin kauan kuin on jokin oikea itsenäinen automaatiojärjestelmä ottamassa vastuun. Tässä tapauksessa automaatiojärjestelmä. Automaatiojärjestelmällä tarkoitan poikkeuksellisesti tässä tapauksessa myös pienoislogiikkaa,

Ei kai tässä mistään öljynjalostamosta tai ydinvoimalasta ole kyse. PC:lle on arkipäivää pysyä pystyssä kuukausia kaikilla käyttöjärjestelmillä. Jos ei erityisesti halua harrastaa, mikrokontrollerin tai teollisuuslogiikan käyttö ei ole välttämätöntä ainakaan muutaman kymmenen litran koeversiossa. Tuotantomallissa voi sitten miettiä, kuinka paljon panoksen menettäminen virhetoimintoon maksaa ja mikä on sen todennäköisyys. Testimalli antaa dataa siihenkin vastaamiseen.

Lainaus:
Oma näkemykseni tällaiseen projektiin olisi että Mega64:llä saisi hyvän aikaiseksi. XMega olisi paras, mutta sen 3 voltin käyttäjännite tuo omat säätönsä.

En suosittele vanhaa ja ehkä väistyvää mallia uuden suunnittelun pohjaksi vakavampiin ja mahdollisesti kaupallisiin tarkoituksiin. Jos tuo toteutetaan AVR:llä nin ehdottomasti XMEGA -sarjan kontrollerilla. Jos projekti kaatuu 3 voltin jännitteen tuottamiseen, kannattanee hakea kaljat kaupasta. (vaikka olen samaa mieltä, että 3 V on ikävä asia mukavuudenhaluiselle harrastajalle)

Lainaus:
Tuollaisessa projektissa lienisi järkevintä tehdä laakista useampia mikrokonnrolleriratkaisuja.

Se riippuu oheislaitteista ja niiden kehityksestä. Koemallissa ehkä, tuotantoversioon kaikki toiminnallisuus kannattaa laittaa yhdelle kontrollerille yhden tietokoneliitännän taakse. Tällainen prosessi ei vaadi kuorman jakamista suorituskyvyn takia.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat