Seuraa 
Viestejä91
Liittynyt19.4.2011

Eli pystyykö mikään äänentoistoon tarkoitettu vahvistin oikeasti 100% tuplaamaan antotehon kun kuorma puolittuu esim. 4Ohm -> 2Ohm?

Olen tutkinut vaikka mitä testejä sun muita ja aina mittauksissa kuorman puolittuessa kasvaneet tehot jäävät alle tuplaantumisen.

Mitä seikkoja tässä on huomioitava, jos jotkin vahvistimet siihen pystyvät niin miksi se ainakin vaikuttaisi olevan aika harvinaista?

Esimerkkivahvistimemme 1200W 4Ohm kuormaan tarkoittaa sitä, että kuorman läpi kulkee n. 17,3A virta ja kuorman yli vaikuttaa hieman vajaa 70V jännite. 2400W 2Ohm kuormaan tarkoittaa 34,6A virtaa ilman, että jännite yhtään notkahtaa. Eikö sen noin pitäisi mennä, mutta meneekö kuitenkaan käytönnössä?

Sivut

Kommentit (21)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40530
Liittynyt6.12.2009
Jupazuba

Mitä seikkoja tässä on huomioitava, jos jotkin vahvistimet siihen pystyvät niin miksi se ainakin vaikuttaisi olevan aika harvinaista?

Koska se maksaa valmistajalle enemmän, pelkkä 8 ohmin wattiarvo myy suurimmalle osalle.

http://www.audiograph.se/

ja jottei totuus unohtuisi:

A PowerCube is a piece of equipment developed to measure an amplifiers output voltage. The method is based on discoveries made by the Finnish researcher Matti Otala during the 70’s and 80’s. A PowerCube generates a 3D graph of the measured amplifier’s output voltage relative to the phase and impedance of the connected load. Since the ideal amplifier would deliver a completely constant signal regardless of the load, the graph would be a perfect cube.

A PowerCube can prove that an amplifier is stable regardless of impedance of the load. Practically that would mean that the amplifier could handle any loudspeaker.

More information about the PowerCube and how to do PowerCube measurements is available at AudioGraph.

In the mid-'70s, a Finnish guy named Matti Otala took another sound approach, trying to offer better sound with solid-state devices. The negative feedback was his target. Instead of applying a global negative-feedback loop, he "simply" used several small, local loops. I put "simply" in quotes because, while this approach is universally known today and seems trivial, Otala thought about it 30 years ago. I guess it really was a challenge in those days to make a working circuit based on this approach. Matti Otala then designed amplifiers for two European brands, Bang & Olufsen and ReVox [The Harman/Kardon integrated amplifiers of the late 1970s and the Citation XX power amplifier, all of which used Otala's circuits, are probably best-known to American readers.—JA.]. I bought a ReVox amplifier at the end of '70s and kept it for years and years—the sound of this machine was simply timeless.

http://www.stereophile.com/news/10825/

http://app.audiogon.com/listings/citation-xx-xxp-stereo-power-amplifier-...

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40530
Liittynyt6.12.2009
Jupazuba

Ok, mutta onko tiedossa vahvistinmerkkiä joka ei pihistele kustannuksissa ja tekisi semmoisia päätteitä?

http://www.stereophile.com/category/solid-state-power-amp-reviews

 Tällainen oli aikoinaan:

Krell KSA-300S power amplifier Specifications

Description: Solid-state stereo power amplifier. Power rating: 300Wpc into 8 ohms, doubles with each halving of load impedance down to 1 ohm (24.8dBW). 

http://www.stereophile.com/content/krell-ksa-300s-power-amplifier-specif...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä13950
Liittynyt16.3.2005

Minulla on hyllyssä notkunut 7,5 kW tuollainen:

http://www.lenze.com/en/products/previous-products/inverters/8200-vector-inverters/

Kolmivaihekaiuttimeen se pystyy 7,5 kW tehoa 20 ohm kuormaan lähettämään. En ole huomannut, että kuormitusimpedanssin muutos jotenkin vaikuttaisi jos esimerkiksi kuorma muuttuisi jostain 40 ohmista 20 ohmiin. Teho vain kasvaa. Voisihan noita yhden ohmin kaiuttimia kytkeä sarjaan niin, että 400 V syötöllä varustetulla invertterillä niitä voisi suoraan ohjata.

Sitä en ole kokeillut, mikä on jänniteohjauksella Lenzen ylärajataajuus, mutta hakkuritaajuudeksi voi asettaa 16 kHz, ja jänniteohjauksen nousunopeuden rajan voi asettaa nollaan. Varmaan tuolla ainakin bassot toimisivat.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
Jupazuba
Esimerkkivahvistimemme 1200W 4Ohm kuormaan tarkoittaa sitä, että kuorman läpi kulkee n. 17,3A virta ja kuorman yli vaikuttaa hieman vajaa 70V jännite. 2400W 2Ohm kuormaan tarkoittaa 34,6A virtaa ilman, että jännite yhtään notkahtaa. Eikö sen noin pitäisi mennä, mutta meneekö kuitenkaan käytönnössä?

Ei mene. Vahvistimessa on sisäisiä impedansseja ja epäideaalisuuksia, jotka rajoittavat virtaa. Ne olisivat teknisesti täysin mahdollisia kompensoida johonkin rajaan asti, mutta käytännössä se on paljon monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin pykälää tehokkaamman tuossa asiassa epäideaalisen vahvistimen osto. Kaiuttimienkaan impedanssit eivät ole yli koko taajuuskaistan sitä mitä päällä lukee, vaan vaihtelevat kymmeniä prosentteja taajuuden funktiona ja kelan lämpötilan ym. tekijöiden.

Miksi ylipäätään haluat tuollaista? Viimeisten wattien vinguttaminen on turhaa (jos se ei ole jokin tekninen intohimo). Siinä tapauksessa otat laskimen ja kolvin käteen ja suunnittelet ja tinaat sellaisen vahvistimen joka tyydyttää tarpeesi (jos se nyt on luonnonlakien puitteissa mahdollista) ja muuten marssit kauppaan ja ostat vahvistimen, joka tuottaa riittävästi (jos se on melumaanikon soiville korville mahdollista) tehoa siihen ämyriin, joka sinulla on. Jos haluat vain tehoa, sen minkä 3x25 A:n  normiliittymästä voi ottaa ei pitäisi vielä maksaa astronomisesti.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Jupazuba

Eli pystyykö mikään äänentoistoon tarkoitettu vahvistin oikeasti 100% tuplaamaan antotehon kun kuorma puolittuu esim. 4Ohm -> 2Ohm?

Olen tutkinut vaikka mitä testejä sun muita ja aina mittauksissa kuorman puolittuessa kasvaneet tehot jäävät alle tuplaantumisen.

Mitä seikkoja tässä on huomioitava, jos jotkin vahvistimet siihen pystyvät niin miksi se ainakin vaikuttaisi olevan aika harvinaista?

Esimerkkivahvistimemme 1200W 4Ohm kuormaan tarkoittaa sitä, että kuorman läpi kulkee n. 17,3A virta ja kuorman yli vaikuttaa hieman vajaa 70V jännite. 2400W 2Ohm kuormaan tarkoittaa 34,6A virtaa ilman, että jännite yhtään notkahtaa. Eikö sen noin pitäisi mennä, mutta meneekö kuitenkaan käytönnössä?

Kyllähän tuossa ensin tulee vastaan virtalähteen kapasiteetti. 70 Vrms tarvitsee n. +/-100 Vdc syötön siltaamattomassa vahvistimessa. Yksinkertaisessa yksivaihesyötössä (muuntaja, tasasuuntaaja, kondensaattori), kondensaattorin varaus purkautuu puolella impedanssilla kaksi kertaa nopeammin, ennen kuin seuraava verkon puoliaalto alkaa syöttämään virtaa. Tällöin siis kondensaattorin minimijännite ja siten vahvistimesta saatava suurin saatava sinijännite putoaa.

Tilanne on toinen, jos verkkolaite on stabiloitu (esim. hakkuri) tai käytetään miehekästä kolmivaihepoweria, jännite ei pahemmin notku, ennen kuin talon sulakkeet palavat :-), joten teho kyllä tuplaantuu.

Mitä tulee pienjännitteisiin (esim. 12 Vdc) vahvistimiin, transistorin Vce(sat) jännite kasvaa virran kasvaessa, jolloin lähtöjännite ja siten lähtöteho pienenee. Myös emitteriseuraajiin perustuvissa pääteasteissa Vbe jännitehäviön kasvaminen pienentää lähtöjännitettä, eikä teho kaksinkertaistu impedanssin puolittuessa.

 

Jupazuba
Seuraa 
Viestejä91
Liittynyt19.4.2011
Neutroni
Jupazuba
Esimerkkivahvistimemme 1200W 4Ohm kuormaan tarkoittaa sitä, että kuorman läpi kulkee n. 17,3A virta ja kuorman yli vaikuttaa hieman vajaa 70V jännite. 2400W 2Ohm kuormaan tarkoittaa 34,6A virtaa ilman, että jännite yhtään notkahtaa. Eikö sen noin pitäisi mennä, mutta meneekö kuitenkaan käytönnössä?

Ei mene. Vahvistimessa on sisäisiä impedansseja ja epäideaalisuuksia, jotka rajoittavat virtaa. Ne olisivat teknisesti täysin mahdollisia kompensoida johonkin rajaan asti, mutta käytännössä se on paljon monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin pykälää tehokkaamman tuossa asiassa epäideaalisen vahvistimen osto. Kaiuttimienkaan impedanssit eivät ole yli koko taajuuskaistan sitä mitä päällä lukee, vaan vaihtelevat kymmeniä prosentteja taajuuden funktiona ja kelan lämpötilan ym. tekijöiden.

Miksi ylipäätään haluat tuollaista? Viimeisten wattien vinguttaminen on turhaa (jos se ei ole jokin tekninen intohimo). Siinä tapauksessa otat laskimen ja kolvin käteen ja suunnittelet ja tinaat sellaisen vahvistimen joka tyydyttää tarpeesi (jos se nyt on luonnonlakien puitteissa mahdollista) ja muuten marssit kauppaan ja ostat vahvistimen, joka tuottaa riittävästi (jos se on melumaanikon soiville korville mahdollista) tehoa siihen ämyriin, joka sinulla on. Jos haluat vain tehoa, sen minkä 3x25 A:n  normiliittymästä voi ottaa ei pitäisi vielä maksaa astronomisesti.

 

En mä haluakaan tuommoista. Itse olen ollut kannalla että tehon tuplaaminen ei onnistu. Tai ainakaan ennenkuin ollaan jossain tavallisen kuluttajan ulottumattomissa hinnoissa. Ei ole vaan syvempää tietämystä mistä asia johtuu. Idea oli vain kysellä mistä se siis johtuu että teho ei tuplaannu. En ole etsimässä itelleni semmoista laitetta.

Jupazuba
Seuraa 
Viestejä91
Liittynyt19.4.2011
pmk
Jupazuba

Eli pystyykö mikään äänentoistoon tarkoitettu vahvistin oikeasti 100% tuplaamaan antotehon kun kuorma puolittuu esim. 4Ohm -> 2Ohm?

Olen tutkinut vaikka mitä testejä sun muita ja aina mittauksissa kuorman puolittuessa kasvaneet tehot jäävät alle tuplaantumisen.

Mitä seikkoja tässä on huomioitava, jos jotkin vahvistimet siihen pystyvät niin miksi se ainakin vaikuttaisi olevan aika harvinaista?

Esimerkkivahvistimemme 1200W 4Ohm kuormaan tarkoittaa sitä, että kuorman läpi kulkee n. 17,3A virta ja kuorman yli vaikuttaa hieman vajaa 70V jännite. 2400W 2Ohm kuormaan tarkoittaa 34,6A virtaa ilman, että jännite yhtään notkahtaa. Eikö sen noin pitäisi mennä, mutta meneekö kuitenkaan käytönnössä?

Kyllähän tuossa ensin tulee vastaan virtalähteen kapasiteetti. 70 Vrms tarvitsee n. +/-100 Vdc syötön siltaamattomassa vahvistimessa. Yksinkertaisessa yksivaihesyötössä (muuntaja, tasasuuntaaja, kondensaattori), kondensaattorin varaus purkautuu puolella impedanssilla kaksi kertaa nopeammin, ennen kuin seuraava verkon puoliaalto alkaa syöttämään virtaa. Tällöin siis kondensaattorin minimijännite ja siten vahvistimesta saatava suurin saatava sinijännite putoaa.

Tilanne on toinen, jos verkkolaite on stabiloitu (esim. hakkuri) tai käytetään miehekästä kolmivaihepoweria, jännite ei pahemmin notku, ennen kuin talon sulakkeet palavat :-), joten teho kyllä tuplaantuu.

Mitä tulee pienjännitteisiin (esim. 12 Vdc) vahvistimiin, transistorin Vce(sat) jännite kasvaa virran kasvaessa, jolloin lähtöjännite ja siten lähtöteho pienenee. Myös emitteriseuraajiin perustuvissa pääteasteissa Vbe jännitehäviön kasvaminen pienentää lähtöjännitettä, eikä teho kaksinkertaistu impedanssin puolittuessa.

 

 

Noniin kiitos! Jotain tämmöistä tietoa kaipasinkin :)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä13950
Liittynyt16.3.2005

Miksi tuossa tarvittaisiin jotain kondensaattoreita? Kolmivaiheverkosta tasasuuntaamalla kuusipulssitasasuuntaajalla saadaan niin siistiä tasasähköä, että oksat pois.

567 V tasajännittellä saa sinisähköä 1 ohmin kuormaan 40 kW. 2 ohmin kuormaan 20 kW.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
o_turunen

Miksi tuossa tarvittaisiin jotain kondensaattoreita? Kolmivaiheverkosta tasasuuntaamalla kuusipulssitasasuuntaajalla saadaan niin siistiä tasasähköä, että oksat pois.

567 V tasajännittellä saa sinisähköä 1 ohmin kuormaan 40 kW. 2 ohmin kuormaan 20 kW.

Miten ajattelit tuon 567 Vdc jännitteen tehdä, siihen tarvittaisiin 400/690 Vac syöttö ja isot kondensaattorit ?

Tavallisesta 230/400 Vac saa kuusipulssitasasuuntaajilla noin 480 Vdc ilman konkkia.

Jos verkosta suoraan tasasuuntaa, on huomattava, että jännitteen puoliväli (siis vahvistimen lepojännite) ei suinkaa ole nollajohtimen potentiaalissa, vaan heiluu n. 30 V suuntaan jos toiseen. Herää kysymys, minne ajattelit kytkeä kaiuttimen "miinusnavan". Jos kytket sen sähköverkon nollaan, kaiuttimesta kuuluu voimakas 150 Hz hurina.

Yksi tapa välttää tämä on kytkeä kaksi isoa konkkaa sarjaan käyttöjännitteen poikki, jolloin niiden keskikohtaan voidaan kytkeä kaiuttimen "miinusnapa". Toinen tapa on tietysti käyttää sillattua vahvistinta, jolloin kaiuttimen molemmat navat liikkuvat samaan tahtiin.

Myöskin signaalin syöttö tällaiseen vahvistimeen täytyy tehdä audiomuuntajalla tuon 30 V keskipisteen jännitevaihtelun takia.

 

Jupazuba
Seuraa 
Viestejä91
Liittynyt19.4.2011
pmk
Jupazuba

Eli pystyykö mikään äänentoistoon tarkoitettu vahvistin oikeasti 100% tuplaamaan antotehon kun kuorma puolittuu esim. 4Ohm -> 2Ohm?

Olen tutkinut vaikka mitä testejä sun muita ja aina mittauksissa kuorman puolittuessa kasvaneet tehot jäävät alle tuplaantumisen.

Mitä seikkoja tässä on huomioitava, jos jotkin vahvistimet siihen pystyvät niin miksi se ainakin vaikuttaisi olevan aika harvinaista?

Esimerkkivahvistimemme 1200W 4Ohm kuormaan tarkoittaa sitä, että kuorman läpi kulkee n. 17,3A virta ja kuorman yli vaikuttaa hieman vajaa 70V jännite. 2400W 2Ohm kuormaan tarkoittaa 34,6A virtaa ilman, että jännite yhtään notkahtaa. Eikö sen noin pitäisi mennä, mutta meneekö kuitenkaan käytönnössä?

Kyllähän tuossa ensin tulee vastaan virtalähteen kapasiteetti. 70 Vrms tarvitsee n. +/-100 Vdc syötön siltaamattomassa vahvistimessa. Yksinkertaisessa yksivaihesyötössä (muuntaja, tasasuuntaaja, kondensaattori), kondensaattorin varaus purkautuu puolella impedanssilla kaksi kertaa nopeammin, ennen kuin seuraava verkon puoliaalto alkaa syöttämään virtaa. Tällöin siis kondensaattorin minimijännite ja siten vahvistimesta saatava suurin saatava sinijännite putoaa.

Tilanne on toinen, jos verkkolaite on stabiloitu (esim. hakkuri) tai käytetään miehekästä kolmivaihepoweria, jännite ei pahemmin notku, ennen kuin talon sulakkeet palavat :-), joten teho kyllä tuplaantuu.

Mitä tulee pienjännitteisiin (esim. 12 Vdc) vahvistimiin, transistorin Vce(sat) jännite kasvaa virran kasvaessa, jolloin lähtöjännite ja siten lähtöteho pienenee. Myös emitteriseuraajiin perustuvissa pääteasteissa Vbe jännitehäviön kasvaminen pienentää lähtöjännitettä, eikä teho kaksinkertaistu impedanssin puolittuessa.

 

 

Palaan hieman vielä tähän. Eli esimerkkivahtistimena on autokäyttöön suunniteltu pääte

http://www.powerset.fi/ground_zero_plutonium_gzpa_14000dxii

Jolle luvataan siis

1 x 1200W/rms (4 Ω)
1 x 2400W/rms (2 Ω)
1 x 4000W/rms (1 Ω)

Ja josta on virallisesti mitattu

Teho@4=1260W

Teho@2=2178W

Teho@1=3364W

 

Laitteen tuottama, mittauksin todettu yli 1200W teho 4Ohm kuormaan edellyttää ilmeisesti hakkurivirtalähteen olemassa oloa, sillä muuten ei auton akkujännitteestä saada kuormaan kehitettyä lähes 70V jännitettä(?)

Tällöin johtuisiko jännitteen notkahdus 2Ohmilla virtalähteen alimitoituksesta?

Arviot virtalähteen kapasiteetista koskevat ilmeisesti B- ja AB-luokan vahvistimia? Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti D-luokan vahvistimissa niiden paremman hyötysuhteen vuoksi?

Saisiko myös tuota Vbe (kanta-emitteri?) jännitehäviötä emitteriseuraajiin perustuvien pääteasteiden lähtöjännitteen osalta avattua hieman enemmän? Kiitos :)

 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
Jupazuba
Laitteen tuottama, mittauksin todettu yli 1200W teho 4Ohm kuormaan edellyttää ilmeisesti hakkurivirtalähteen olemassa oloa, sillä muuten ei auton akkujännitteestä saada kuormaan kehitettyä lähes 70V jännitettä(?)

Tällöin johtuisiko jännitteen notkahdus 2Ohmilla virtalähteen alimitoituksesta?

Hyvin todennäköisesti, ainakin osittain. Toinen syy on pääteasteen transistorit. Tai eivät ne ole eri asioita, mitoittamalla teholähde riittävästi voidaan transistorien jännitehäviöt kompensoida. Mutta jos niin tehdään kahden ohmin kuormaan, silloin vahvistin antaa neljään ohmiin hieman enemmän kuin kaksinkertaisesti, jos ei jänitelähde ole kunnolla vakavoitu. Sellaisia ei vahvistimissa yleensä ole, koska pääteaste reguloi jännitteen samalla.

Arviot virtalähteen kapasiteetista koskevat ilmeisesti B- ja AB-luokan vahvistimia? Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti D-luokan vahvistimissa niiden paremman hyötysuhteen vuoksi?

Ei. Nissäkin päätetransistorien jännitehäviö riippuu (kaikilla transistorityypeillä) kuormavirrasta ja vaikuttaa antojännitteeseen. Samoin teholähteisiin pätevät samat lait.

Saisiko myös tuota Vbe (kanta-emitteri?) jännitehäviötä emitteriseuraajiin perustuvien pääteasteiden lähtöjännitteen osalta avattua hieman enemmän? Kiitos :)

Varmaan datalehdet avaavat käytännön tilannetta. Katso vaikka tätä. Sieltä "ON" voltage käyrä. Se näyttää saturaatiojännitteen. Emitteriseuraaja ei ole saturaatiotilassa, mutta CE-jännite kasvaa samaan tapaan virran kasvaessa. Kun vielä virtalähteillä on tapana antaa periksi virran kasvaessa, maksimijännite laskee.

Tuon ilmiön poistaminen vaatisi siis teholähteen, joka on reguloitu minimi-impedanssin maksimivirtaan asti ja jonka jännite riittää kompensoimaan pääteasteen häviöt maksimivirralla. Käytännössä se tarkoittaa paljon turhia komponentteja, jännitereservin takia kasvaneita tehohäviöitä ym. haittoja. Ja niitä hyötyjä ei tosiaan ole. Ei se äänessä kuulu.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40530
Liittynyt6.12.2009
Jupazuba

Palaan hieman vielä tähän. Eli esimerkkivahtistimena on autokäyttöön suunniteltu pääte

http://www.powerset.fi/ground_zero_plutonium_gzpa_14000dxii

Jolle luvataan siis

1 x 1200W/rms (4 Ω)
1 x 2400W/rms (2 Ω)
1 x 4000W/rms (1 Ω)

Ja josta on virallisesti mitattu

Teho@4=1260W

Teho@2=2178W

Teho@1=3364W

Laitteen tuottama, mittauksin todettu yli 1200W teho 4Ohm kuormaan edellyttää ilmeisesti hakkurivirtalähteen olemassa oloa, sillä muuten ei auton akkujännitteestä saada kuormaan kehitettyä lähes 70V jännitettä(?)

Mitä ymmärrät sanonnalla "mittauksin todennettu"?

Minkälaisilla mittauksilla?

Puhdas resistanssi kuormana? Kuinka kauan tehon antoa mitattu, yksi vai kaksi kanavaa kuormitettuna ? Millä säröllä ja taajuuskaistalla?

Alla oleva kuva indikoi miksi puhdas resistanssi kuormana ei vastaa kaijutinkuormaa.

Nopeasti vilkaistuna puhtaaseen reistansiin mittavat valmistjat joten nämä lukemat ei vastaa todellisuutta kaijutin ja jakosuodin kuormana. 

 

Front Channels
-139 Watts x 2 @ 4-Ohms 0° Res
-236 Watts x 2 @ 2-Ohms 0° Res
-Rear Channels
-140 Watts x 2 @ 4-Ohms 0° Res
-236 Watts x 2 @ 2-Ohms 0° Res

http://caraudiosecurity.com/power-t600-4-600-watt-4-channel-amplifier

Ikävä totuus on että "paperiwateilla" myydään laitteita.   Voidaan myös kysyä että miksi ei autovahvistimista juttuja ja mittauksia tekevät lehdet käytä tuota Otalan ideoimaa "kuutiomittausta"? Vastaus on; todelliset mitatut tehot olisi paljon pienempiä ja ostajia ei saisi niin hyvin höynäytettyä "paperiwateilla"
Vilkaisu Krellin sisään kertoo miksi maksoi aikoinaan maltaita ja edelleen noin 20v vanhoinakin vaihtaa vielä tänä päivänäkin omistajaa noin 3000 taalan hinnoilla.
Esim rengassydänmuuntaja on kokoluokkaa 5000VA, painoa vajaa 60kg
 

Jupazuba
Seuraa 
Viestejä91
Liittynyt19.4.2011
jussipussi
Jupazuba

 

Palaan hieman vielä tähän. Eli esimerkkivahtistimena on autokäyttöön suunniteltu pääte

http://www.powerset.fi/ground_zero_plutonium_gzpa_14000dxii

Jolle luvataan siis

1 x 1200W/rms (4 Ω)
1 x 2400W/rms (2 Ω)
1 x 4000W/rms (1 Ω)

Ja josta on virallisesti mitattu

Teho@4=1260W

Teho@2=2178W

Teho@1=3364W

 

Laitteen tuottama, mittauksin todettu yli 1200W teho 4Ohm kuormaan edellyttää ilmeisesti hakkurivirtalähteen olemassa oloa, sillä muuten ei auton akkujännitteestä saada kuormaan kehitettyä lähes 70V jännitettä(?)

Mitä ymmärrät sanonnalla mittauksin todennettu?

Minkälaisella mittauksella?

 

Puhdas resistanssi kuormana? Kuinka kauan tehon antoa mitattu ? Millä säröllä ja taajuuskaistalla?

 

Tässä tapauksessa `mittauksin todettu` tarkoittaa kyseisestä vahvistimesta MaxBOOM-järjestön tekemiä tehomittauksia, jotka tehdään eri vahvistinmerkkien maahantuojien kanssa yhteistyössä. Näin saadaan määriteltyä mihin luokkaan milläkin vahvistimella pääsee kilpailemaan. Eli luokitustehot tulevat mitatuista arvoista eivätkä valmistajan ilmoittamista.

Koitin hieman kaivella, mutta en äkkiseltään löytänyt vastauksia miten mittaukset tarkalleen ottaen tehdään.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat