Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Leidenfrostin pisaran värähtelymoodien kuvia on seuraavan linkin alaosassa. Niitä voi tutkia myös oman hellanlevyn koverassa harmaahehkuisessa syvennyksessä.

http://lmlm6-62.univ-lille1.fr/lml/perso/pbrunet/page_perso.html

Tulee mieleen, että kvantittunutta atomia pohdiskellessaan de Brogliella on ollut mallinaan juuri kvanttisesti moodia vaihtava Leidenfrostin pisara.

L-pisaraan liittyy myös toinen kiinnostava ilmiö, josta puhutaan seuraavassa linkissä

http://www.tiede.fi/keskustelu/14237/ketju/kuun_synnyttaminen_keittiossa

Tiskiveteen (tai vaikka kahvikuppiin) on helppo aiheuttaa Falaco-solitoni, kaikilla luonnon tasoilla (atomeista tähtiavaruuksiin) esiintyvä topologinen defekti. Seuraavan linkin lisäksi saat lisää tietoa näppäilemällä "Falaco soliton"

http://www.tiede.fi/keskustelu/35866/ketju/falaco_solitoni_ja_tahtijarjestelmat

Kun kaadan murukahvin päälle kuumaa vettä, sinä olevaan vaahton ilmestyy omituisia liikkeitä, esimerkiksi vinhasti pyöriviä vortekseja ja pitkiä matkoja äkillisesti syöksähteleviä vaahtokielekkeitä. Ottaen huomioon kaikkiallisen itsesimilaarisuuden (klikkaa "itsesimilaarisuus" tai "self-similarity"), kaikessa esiintyvän samankaltaisuuden, kahvin ilmiöt voivat hyvinkin olla sukua kosmisille tapahtumille, esim. avaruuden kiihtyvälle laajenemiselle, jota muistuttava on on tavallinen ilmiö myös kahvikupissa.

Äskettäin kysyin myös kahvin pinnalla olevaan hentoon sumukerrokseen salamannopeasti syntyvien railomaisten muodostumien syytä, mutta en saanut vastauksia. 

Toinen de Broglien idea, pilottiaalto, saattaa myös olla tiskipöytäperäinen. Vahvasti pesuaineisessa tiskivedessä heilutellusta harjasta pudonneet tiskivesihelmet saattavat kestää jopa viisi sekuntia ja niiden edetessä niiden ympärillä näkyy syvennys, joka kolmiulotteisena voisi olla vaikutusaalto.

Tutkijat ovatkin konstruoineet taidokkaan hydrodynaamisen koelaitteiston, jossa pilottiaalto todella ohjaa hiukkasta laskettavissa olevaa rataa pitkin

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/07/130729111934.htm

Tutkimustensa perusteella he pohtivat, olisiko kvanttifysiikkaa nykymuodossa lainkaan syntynyt, jos kvanttifysiikan perustajahahmot olisivat tunteneet muutamia vasta äskettäin laajemmin tiedostettuja ilmiöitä, kuten deterministisen kaaoksen (jonka yhtälöiden ensimmäisiä tutkijoita 1960-luvulla oli suomalainen P.J.Myrberg)

Sivut

Kommentit (52)

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Totesin nyt tiskatessa, että tiskivesihelmi saattoi pysyä tiskiveden pinnalla hyvinkin kymmenen sekuntia, kun aiheutin harjalla tai kädellä veteen värähtelyä.

Ylipäänsä en käsitä, miten juuri tiskivesihelmet ovat niin pysyviä, mielestäni "puhtaan" veden helmiä pitkäikäisempiä. 

Nyt muuten muistin, että soittelevan sateen aikana järven pinnalla esiintyi paljon vesihelmiä. Soitteleva sade ilmeisesti aiheutti järven pinnalle runsaasti värähtelyä.

Tekisi mieli myös kuulla, mistä soittelevan sateen helinä johtuu. Tietääköhän joku täällä?

wisti
Seuraa 
Viestejä12434
Liittynyt12.2.2013

Ottaen huomioon kvanttifysiikan viimeiset saavutukset ja kaoottisuuden ennustamattomuuden

, kysynkin kahta asiaa: 1) sadeko siellä soittelee ja 2) mikä viikonpäivä nyt on.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014
wisti

Ottaen huomioon kvanttifysiikan viimeiset saavutukset ja kaoottisuuden ennustamattomuuden

, kysynkin kahta asiaa: 1) sadeko siellä soittelee ja 2) mikä viikonpäivä nyt on.

Tosiaan, kaikki eivät liene sattuneet järvelle soittelevan sateen aikaan, on se niin harvinainen ilmiö. 

"Sade soittelee" on runollinen ilmaisu sille soivalle helinälle, jonka joskus järven rannalla voi kuulla aivan erityisen sadetyypin aikana. Itse muistan kuulleeni sen tasan kahdesti, ensin aivan pienenä poikana Lapuanjoella ongella ollessa ja toisen kerran kymmeniä vuosia myöhemmin, Konnevedellä.

Runoilijakin toteaa kuuluisassa runossaan: "Järven pintaa sade soittelee"

Omassa runokirjassani olen myös kuvannut tätä ilmiötä:

Pisaroiden hyppely vedenkalvolla, soiva helinä,

lämmin järvi kylmää pisaramerta vasten

helisee

sydämeni laulu

http://books.google.fi/books?id=GVqQ1o9e9GsC&pg=PA2&lpg=PA2&dq=pentti+s.+varis&source=bl&ots=ZSWH_7Q4dt&sig=6aRd71wprYjbed2NYlS-0jO-BRk&hl=fi&sa=X&ei=BB53VKq_J6SgyAOO6IDABw&ved=0CEgQ6AEwAzgK#v=onepage&q=pentti%20s.%20varis&f=false

Mikäkö viikonpäivä on nyt? Se riippuu sanan "nyt" kulloinkin tarkoittamasta viikonpäivästä, joka vaihtuu seitsemän kertaa viikossa.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Kaataessani murukahvin päälle kuumaa vettä pinnalle ilmestyy pienistä kuplista koostuvia alueita, joiden käyttäytymisen veikkasin edellä olevan analoginen kosmologisten tapahtumien kanssa.

Tänään kiinnitin huomiota adheesioilmiöstä johtuvaan kahvin pinnan kaareutumiseen ylöspäin lusikan varren ympärillä. Yritin myös valon heijastumista tutkimalla vakuuttua, että kaareutuminen tapahtui ylöspäin.

Vesi siis muodosti ylämäen lusikkaa kohti. Kuitenkin yllä mainittujen pienten vaahtoalueiden tullessa vajaan kahden millimetrin päähän lusikasta niiden vauhti äkisti kiihtyi usein moninkertaiseksi ja ne syöksyivät ylämäen ylös asti kohti lusikan metallista vartta.

Toinen ilmiö, jota en äkkipäätä osannut selittää, on tiskatessa harjalla aikaansaatujen tiskiveden pinnalla kiitävien vesihelmien käyttäytyminen niiden lähestyessä suurempaa vaahtoalueen reunaa. Noin puoli senttiä ennen törmäämistään vaahdon reunaan vesihelmi kimmahti vaahdosta poispäin niin kuin valo heijastuisi  peilistä, nopeuden lainkaan muuttumatta.

Jos vesi sinä olisi muodostanut ylämäen, luulisin pisaran hieman hidastuvan ensin ennen äkillistä "heijastumistaan".

Äskettäin kysyin myös kuuman kahvin pinnalla olevaan hentoon sumukerrokseen salamannopeasti syntyvien railomaisten muodostumien syytä, mutta en saanut vastauksia.

En ole myöskään pystynyt selittämään ison (esim. 160 Hz; 440 Hz myös toimii) ääniraudan värähtelevän pään veteen työnnettäessä syntyvän aaltokuvion syntymekanismia. Aaltokuvion aaltojen aallonpituus on reilusti alle millimetri ja aaltokuvio näyttää hievahtamattomalta, siis kyseessä täytyy olla seisova aalto. Äänen leviäminen veteen kuuluu kyllä selvästi, mutta mitään ääniaaltojahan nuo eivät ole. Nytpä keksinkin, pitäisi työntää veteen kaksi eri taajuudella soivaa äänirautaa ja tehdä johtopäätökset syntyvästä aaltokuviosta.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8626
Liittynyt16.3.2005

Minäkin olen havainnoinut. Koiramme äärimmäisen hento aluskarva kellui käsienpesualtaassa veden pintakalvoa rikkomatta. Se loi selvän varjon posliiniin, mutta varjo oli perin juurin kummallinen. Se oli kuin kaksoisraon varjot mutta poikittain karvaan nähden. Havaitsin ilmiön kahdesti eri päivinä. En tajua miten tuollainen ikäänkuin hilan tuottama varjo syntyy tavallisesta koirankarvasta. Valonlähteenä oli opaalimuovikupuinen 2D-pienoisloisteputkella varustettu valaisin.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

käyttäjä-3758
Seuraa 
Viestejä81
Liittynyt10.5.2014

"Kaataessani murukahvin päälle kuumaa vettä pinnalle ilmestyy pienistä kuplista koostuvia alueita, joiden käyttäytymisen veikkasin edellä olevan analoginen kosmologisten tapahtumien kanssa."

Otan osaa ja toivon Sinulle pikaista paranemista.

 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40524
Liittynyt6.12.2009
aggris aggris

 

Ylipäänsä en käsitä, miten juuri tiskivesihelmet ovat niin pysyviä, mielestäni "puhtaan" veden helmiä pitkäikäisempiä. 

 

Occamin partaveitsi ja tiskinpesuaine.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40524
Liittynyt6.12.2009
aggris aggris

En ole myöskään pystynyt selittämään ison (esim. 160 Hz; 440 Hz myös toimii) ääniraudan värähtelevän pään veteen työnnettäessä syntyvän aaltokuvion syntymekanismia. Aaltokuvion aaltojen aallonpituus on reilusti alle millimetri ja aaltokuvio näyttää hievahtamattomalta, siis kyseessä täytyy olla seisova aalto. Äänen leviäminen veteen kuuluu kyllä selvästi, mutta mitään ääniaaltojahan nuo eivät ole. Nytpä keksinkin, pitäisi työntää veteen kaksi eri taajuudella soivaa äänirautaa ja tehdä johtopäätökset syntyvästä aaltokuviosta.

Tuning Fork at 1600fps - The Slow Mo Guys

https://www.youtube.com/watch?v=VCERs0v1OoI

Tuning Forks Hitting Water in Slow Motion

https://www.youtube.com/watch?v=B0AKuxTEDQg

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014
korant

Voihan sitä soitoksi kutsua kun sadevesi tippuu katolta räystäskouruun pitäen sellaista kivaa kimahtelevaa ääntä.

Ilmeisesti sateen soittelu järven pinnalla on niin harvinainen ilmiö, että juuri kukaan ei ole sitä kokenut. Itse olen ilmiön kokenut muistaakseni vain kahdesti, kerran pienenä Lapuanjoella ongella ollessa ja viimeksi Konnevedellä Nuottaperän saarella joskus 1990 tienoilla. (Sen jälkeen en liene ollutkaan sateen aikana järvellä).

Jotta sade todella soisi eikä vain ropisisi tms., täytyy olosuhteiden olla hyvin erityiset. Ilmeisesti pisaroiden koko, sadekuuron taajuus ja putoamisvauhti, sadepisaroiden ja järviveden lämpötilat ja järven pinnan tasaisuus ovat välttämättä tarkoin säädetyt, jotta pisaroiden ja vedenpinnan vuorovaikutus ilmenisi korkeana ja herkkänä, ei kovin äänekkäänä helisevänä soittona.

Jos olisin arvannut ilmiön olevan useimmille outo (en löytänyt sitä netistäkään), olisin kyllä tarkkaillut tilannetta. Nyt muistan vain, että sade Konnevedellä koostui pienehköistä, verrattain hitaasti laskeutuvista pisaroista ja tuulta en muista lainkaan havainneeni. Siis järven pinnan on täytynyt olle sileä, aalloton. Ja pisarat tulivat melko harvakseen, koska aina yhden pisaran aiheuttama ympyräaalto ehti laajeta muutaman sentin ennen seuraavan pisaran iskeytymistä samaan alueeseen. Yhdellä sanalla kuvattuna sade oli poikkeuksellisen pehmeä. Olen lisäksi muistavani, että pisaroita ponnahteli vedenpinnasta ylöspäin, mutta muistikuva ei ole tarkka.

Yrittäessäni verrata helinän taajuuden muistikuvaa äänitaajuusgeneraattorilla tekemiimme tutkimuksiin, totean ensinnäkin, että helinä on jokin puhdas korkea sävel, ei siis sointu, karkeasti arvioiden monta tuhatta hertsiä. Tarkemmin en pysty sanomaan, koska äänitaajuusgeneraattorin ääni on niin läpitunkeva, kun taas sateen helinä on niin pehmeä ja itseään tyrkyttämätön.

Mutta ei se minuun satu, vaikka kokemustani ei uskotakaan, onhan se kuitenkin oma kokemukseni.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Sylki nyt ei liity tiskiveteen, mutta onhan se arkinen asia, jonka erästä fysikaalista ominaisuutta olen ennenkin pyytänyt selittämään. Voisihan jollain välähtää, itse en toistaiseksi ole saanut langanpäästä kiinni..

Kemiasta kiinnostunutta saattaa kiinnostaa myös syljen arvaamattoman monimutkainen rakenne:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sylki#Syljen_koostumus

http://en.wikipedia.org/wiki/Saliva#Contents

Koe, jonka usein olen tehnyt, on seuraavanlainen. Kostutan syljelläni peukalon ja etusormen päät, vien ne yhteen ja hitaasti vedän erilleen, jolloin sormien väliin jää sylkisäie. Tarkkailen sylkisäiettä pöytälampun kirkkaassa valossa ja huomaan, että säie muuttaa muotoaan. Se tulee täyteen pieniä pyöreitä sylkihelmiä.

Erikoisinta ilmiössä on, että sylkihelmet ovat melkein joka kerta  keskenään saman kokoisia, identtisiä siis, ja niiden välit sylkisäikeessä ovat myös täsmälleen yhtä suuret.

Osaisiko joku selittää tai edes esittää mielekkään aprikoinnin helmien identtisyyden ja niiden identtisten välien syystä? 

Nyt tuli mieleen, että luonnossa saattaisi piillä identtisiin objekteihin pyrkimisen laki, joka olisi niin heikko, että se voisi tulla ilmi vain erikoisolosuhteissa.. 

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Kahvia juodessa havaitsin taas ilmiön, jota en ainakaan vielä ole pystynyt selittämään. Jokainen tietää, että esimerkiksi heilurin heilahdustaajuus ei riipu heilahduksen laajuudesta. Mutta kun minulla oli toiselta puolelta kuperan varren omaava kahvilusikka tyhjässä mukissa heilahtelemassa kupera puoli mukin laitaa vasten, taajuus oli aluksi ehkä noin kolme hertsiä, mutta kasvoi heilahtelun laajuuden pienennyttyä ollen loppuvaiheessa silmämääräisesti arvioiden noin kymmenen hertsiä.

Minusta tämä oli outoa, mutta varmaan pohjimmiltaan itsestään selvä asia, ei vain ole auennut vielä.. 

Ilmiö lienee jotenkin sukua kimmoisen pallon pomppimisen taajuuden kasvulle pallon pomppukorkeuden pienetessä, mutta miten?

wisti
Seuraa 
Viestejä12434
Liittynyt12.2.2013
aggris aggris

Kahvia juodessa havaitsin taas ilmiön, jota en ainakaan vielä ole pystynyt selittämään. Jokainen tietää, että esimerkiksi heilurin heilahdustaajuus ei riipu heilahduksen laajuudesta. Mutta kun minulla oli toiselta puolelta kuperan varren omaava kahvilusikka tyhjässä mukissa heilahtelemassa kupera puoli mukin laitaa vasten, taajuus oli aluksi ehkä noin kolme hertsiä, mutta kasvoi heilahtelun laajuuden pienennyttyä ollen loppuvaiheessa silmämääräisesti arvioiden noin kymmenen hertsiä.

Minusta tämä oli outoa, mutta varmaan pohjimmiltaan itsestään selvä asia, ei vain ole auennut vielä.. 

Ilmiö lienee jotenkin sukua kimmoisen pallon pomppimisen taajuuden kasvulle pallon pomppukorkeuden pienetessä, mutta miten?

Ei siinä taida heiluri olla kyseessä.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Seuraava tuskin kiinnostaa muita kuin itseäni, mutta joku voisi ehkä oikaista ja selventää näkemystä, joka tuli mieleeni ilmiötä katsellessa.

Minulla oli suuri mutta matalahko kattila täynnä kuumaa, juuri kiehunutta vettä, johon aamuaurinko paistoi viistosti. Kattilan reunaan ja pohjaan muodostuivat siis veden tihentymien ja harventumien "varjot".

Olin aina ajatellut, että konvektiovirtaus tapahtuu kohti viilentävää vedenpintaa tasaisesti, mutta ilmeisesti näin ei tapahdukaan. (Olisi se kylläkin pitänyt tietää tekemieni Benardin konvektion kokeellistenkin tutkimusten perusteella, mutta kun ei). "Varjot" olivat nimittäin noin neljäsosamillin tai kolmasosamillin paksuisia matomaisia säikeitä, jotka epätasaisesti kiemurrellen liikkuivat ylöspäin.

Muuta syytä ilmiölle en keksinyt, kuin että siinä lämpö kulkeutui veden pintaa kohti matomaisina säikeinä.

Sitten heräsi kysymys, miten nämä lämpösäikeet hitaasti kulkeutuessaan pysyivät ehjinä niin kauan kunnes saapuivat pintaan. Ellei koko ilmiö, niin varsinkin tämä näkemys tarvinnee oikaisua. Ajattelin nimittäin lämmön varastoituvan näissä säikeissä vesimolekyylien johonkin viritystilaan, joka tekisi vesimolekyyleistä tavallista kiinteämmin toisiinsa liittyviä.

Siis esimerkiksi vesimolekyylien vähäinen muodonmuutos, joka mahdollistaa vetysidosten sidosvoiman kasvamisen.

Mutta vaikka näin olisikin, mitä en tietenkään usko, ongelmaksi jää vielä, miksi kiemurrellen matkaavat matomaiset säikeet ovat kaikki yhtä ohuita.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1633
Liittynyt12.5.2014

Vuosia sitten esitin ongelman joka ei tosin liity hellaan eikä tiskiveteen, mutta joka itseäni yhä kiinnostaa, vaikka nimimerkki (en muista kuka) sen selittikin.

Kun pahviin tehdään neulalla erikokoisia pyöreitä reikiä, joiden halkaisijat ovat kymmenesosamillistä milliin, viedään reiät lähelle silmää ja katsotaan niiden läpi valoisaa kohdetta, näyttävät kaikki reiät täsmälleen yhtä suurilta.

Ilmiö siis selitettiin, mutta olen jo unohtanut miten.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat