Sivut

Kommentit (100)

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478
SamikoKu

Muistaako kukaan tuota tutkimusta ja onko siitä kuulunut muuta?

Kuulostaa samalta kuin kuuluisa tarina toistensa muistoja syömällä absorboivista madoista. Enpä usko ennen kuin näen.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Vierailija
Japetus
SamikoKu

Muistaako kukaan tuota tutkimusta ja onko siitä kuulunut muuta?

Kuulostaa samalta kuin kuuluisa tarina toistensa muistoja syömällä absorboivista madoista. Enpä usko ennen kuin näen.

 

Tarkoitatko tätä tutkimusta?

http://www.apa.org/monitor/2010/06/memory-transfer.aspx

 

Still, McConnell believed that eventually the data would win out, and many eminent psychologists, Donald Hebb, Harry Harlow, Karl Pribram, and Gordon Bower among them, fully supported his efforts, even though they did not share his interpretation of his results. In fact, up until 1965, McConnell was, as he put it, “riding high.” He was invited to share a platform with top-flight molecular biologists and electrophysiologists at conferences at the University of California, Los Angeles, in 1962 and Princeton in 1963. During the period from 1959 through 1964, he received more than $150,000 (in 1960s dollars) from the Atomic Energy Commission and the National Institute of Mental Health designated specifically for the planarian work. He was offered a fellowship to spend a year at the newly created Center for Advanced Study in the Behavioral Sciences in Palo Alto, Calif., in 1960, and he received a prestigious five-year Research Career Development Award from the National Institutes of Health, 1963–68. He received accelerated promotion to full professor at Michigan in 1963.

Everything changed when, in late 1965, four independent labs reported successful memory-transfer experiments using rats (and in one case, cross-species transfer between rats and mice). Two of these reports appeared in the high-impact journals Science and Nature.

No one could argue that rats cannot learn. Within a few months, more than 50 labs, including teams at Berkeley, Harvard, MIT and Yale, conducted transfer experiments. McConnell, after failed attempts using salamanders and mynah birds, also turned to rats.

And then things got really interesting.

 

Siis oletko sitä mieltä että TAAS on tutkimukset ollu hakoteillä?
Katso allekirjoitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Lisätään nyt vielä tämä.

http://nautil.us/blog/decapitation-but-not-cannibalism-might-transmit-memories

In McConnell’s lab, training and testing each worm could take a tedious 10 to 12 hours spread over several days—plenty of time for bias to creep in without the safeguard of proper controls. But the study published this year, using a more trustworthy procedure, matched McConnell’s findings on decapitated flatworms.

http://beforeitsnews.com/science-and-technology/2013/08/decapitated-worm...

How Their Memory is Stored

There is no definite answer as to how or where these planarians place their memories. It could be through their nervous system or through an unknown cellular memory function.

However, it is definite that planarians are able to store memories and regenerate all parts of their cellular body even when severed to a single miniscule portion.

____

Koko artikkeli

| Leave a comment
Decapitated Worms Retain Memories – Transfer to Regrown Brains
Posted on August 27, 2013 by Stavros Hadjisolomou

Decapitated Worms Retain Memories – Transfer to Regrown Brains is a post from ZME Science. (c) ZME Science – All Rights Reserved.

Imagine having your brain completely severed from your body, but being able to not only regenerate it – but also retain all information back into your newly regenerated brain.

That is impossible – right?

For humans the possibility is, indeed, impossible – but for the Planarians, it is their way of living and certainly not something out of a Kountry Kraft catelog.

The Planarians

Planarians, non-parasitic flatworms, have been trained and studied by biologists recently at a PA regeneration center. The fascination behind these worms lies within their impressive pluripotent stem cells. Unlike most creatures, Planarians contain an abnormal amount of these pluripotent stem cells, allowing for rapid regeneration. At an astounding 20-percent, pluripotent stem cells can take on the shape of any cell, which allows for the regeneration process.

In fact, the Planarians regeneration is so rapid that studies conducted in 1898 showed that even dissected to a tiny one 276th of its original size, the planarians could regenerate itself. However, what makes these invertebrates even more spectacular was a recent study performed by Michael Levin, a Tufts University professor.

The Study

Published in the latest edition of the Journal of Experimental Biology, Levin conducted a study on Planarians cognitive functions and regenerative functions simultaneously.

Like many flatworms, or worms in general, planarians strongly dislike bright lights. They would much rather be in a warm, moist environment than a dry, hot one. Using this information, Levin vigorously trained his planarians to eat food in a very bright light.

Utilizing two different groups of planarians, Levin placed group 1 on a rigorous surface, while another on a flat surface. Each group had part of their environment illuminated by a light, where a piece of liver was placed.

Using a recording device, tracking analysis technology and measuring technology, Levin filmed the planarians over a ten-day period to see how easily each group would be to train. Those with a more rigid surface were more susceptible to the bright light and were less hesitant to eat in the bright light than those on a flat surface.

As a hypothesis, Levin suspected that if planarians were able to retain their memory after complete head severance, those on the rigid surface would be more susceptible to light exposure than those on the flat surface.

Analyzing this information, Levin severed all the heads on the worms and gave them a 14-day rest period to regrow their heads and brains.

The Results

Both group of worms were placed in a Petri dish and studied for their aversion to light. As suspected, both group of planarians were hesitant to go toward the light at first, however those who were on the rough terrain adapted much quicker.

Furthering his point, Levin then placed the planarians on a four-day break and placed them all back onto a Petri dish with light. Those on a rough terrain were much more susceptible to light exposure and moved around much more freely than those who were in the Petri dish.

This experiment provided Levin with the conclusion that the worms were able to retain their cognitive memory even after their heads were severed. At a minimum, planarians can retain memory for 14-days, enough to regrow their brains and restore the information.

How Their Memory is Stored

There is no definite answer as to how or where these planarians place their memories. It could be through their nervous system or through an unknown cellular memory function

However, it is definite that planarians are able to store memories and regenerate all parts of their cellular body even when severed to a single miniscule portion.

Decapitated Worms Retain Memories – Transfer to Regrown Brains is a post from ZME Science. (c) ZME Science – All Rights Reserved.

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478
SamikoKu

Tarkoitatko tätä tutkimusta?

Tuossa viitataan siihen, mutta täällä on paljon parempi summaus:

One reason for the missing citations to McConnell is that his memory transfer paradigm was a failure. "cannibalism" studies, which McConnell (1962) saw as a technique for transferring a memory molecule of RNA from trained to untrained organisms, a naive planarian showed savings in the acquisition of a conditioned response (CR) when fed the body parts of a planarian that had learned a classical conditioning task. McConnell's research program with planaria collapsed when other scientists failed to replicate the phenomenon of memory transfer.

En edelleenkään tiedä, mihin rottakokeisiin linkkaamasi artikkelin kirjoittaja viittaa. Hän ei mainitse mitään lähdettä, ja muualla koko 60-luvun muistojensiirtobuumia pidetään epäonnistumisena.

Siis oletko sitä mieltä että TAAS on tutkimukset ollu hakoteillä?
Katso allekirjoitus.

Koska se ensimmäinen kerta oli?

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478
SamikoKu

Lisätään nyt vielä tämä.

Ei ole sama asia. Pää on laakamadoille kuten monille hyönteisillekin vähemmän tärkeä hermoston osa. Monet kykenevät parittelemaankin ilman päätä.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Vierailija
Japetus
SamikoKu

Tarkoitatko tätä tutkimusta?

Tuossa viitataan siihen, mutta täällä on paljon parempi summaus:

One reason for the missing citations to McConnell is that his memory transfer paradigm was a failure. "cannibalism" studies, which McConnell (1962) saw as a technique for transferring a memory molecule of RNA from trained to untrained organisms, a naive planarian showed savings in the acquisition of a conditioned response (CR) when fed the body parts of a planarian that had learned a classical conditioning task. McConnell's research program with planaria collapsed when other scientists failed to replicate the phenomenon of memory transfer.

En edelleenkään tiedä, mihin rottakokeisiin linkkaamasi artikkelin kirjoittaja viittaa. Hän ei mainitse mitään lähdettä, ja muualla koko 60-luvun muistojensiirtobuumia pidetään epäonnistumisena.

Siis oletko sitä mieltä että TAAS on tutkimukset ollu hakoteillä?
Katso allekirjoitus.

Koska se ensimmäinen kerta oli?

Se oli aikasemmin siellä kallon muoto keskustelussa.

Siinä artikkelissa mainittiin että hän siirtyi myöhemmin rotttakokeisiin ja muutkin.

En sen kummemmin yrittänyt niitä söörtsiä. Kun sopi tähän alkuu tutkimuksen "kantaisä".

 

Vierailija
Japetus
SamikoKu

Lisätään nyt vielä tämä.

... Monet kykenevät parittelemaankin ilman päätä.

Aikamonet miehetkin kykenee, ainakin naisten mielestä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204
SamikoKu
Japetus

... Monet kykenevät parittelemaankin ilman päätä.

Aikamonet miehetkin kykenee, ainakin naisten mielestä.

Mieluummin ilman päätä, kiitos. Olis se hieman epäkohteliasta, jos toinen alkas kesken kaiken pohtiin vaikkapa vapaan tahdon illuusiota, pirullista kertakaikkiaan.

Tuntuuko tää vaan musta, että tää keskustelu on ku humalainen koira. Ehkäpä mun kannattaa lopetella tän seuraaminen tähän, kun ei mulla oikeastaan ole mitään sanottavaa, saati lisättävää. Ja häntäkin on hukassa.

Mutta siis ja se mun varsinainen asia oli, että

Hyvää Joulua tai mitä siisoneita sitten kukin tykkää vietellä tässä kohtaa vuotta kun aurinko alkaa lähestyä kesää!

Muistakaa meditoida tai muuten rauhoittaa aikaa ja kerätä mukavia muistoja. ;)

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija
DedMoroz
SamikoKu
Japetus

... Monet kykenevät parittelemaankin ilman päätä.

Aikamonet miehetkin kykenee, ainakin naisten mielestä.

Mieluummin ilman päätä, kiitos. Olis se hieman epäkohteliasta, jos toinen alkas kesken kaiken pohtiin vaikkapa vapaan tahdon illuusiota, pirullista kertakaikkiaan.

 

Tuntuuko tää vaan musta, että tää keskustelu on ku humalainen koira. Ehkäpä mun kannattaa lopetella tän seuraaminen tähän, kun ei mulla oikeastaan ole mitään sanottavaa, saati lisättävää. Ja häntäkin on hukassa.

 

Mutta siis ja se mun varsinainen asia oli, että

 

Hyvää Joulua tai mitä siisoneita sitten kukin tykkää vietellä tässä kohtaa vuotta kun aurinko alkaa lähestyä kesää!

Muistakaa meditoida tai muuten rauhoittaa aikaa ja kerätä mukavia muistoja. ;)

 

 

Juu, jouluja vaan sinnekkin ja kaikille muille. Kohtahan se on ovella ja täytyy avata kalenterista viimen luukku.

Heh, humalainen koira.

Mä tykkään eläimistä ja koirista eritoten, varsinki humalaisista. Se on silloin kun ajatus lentää, löytää jotain joka ei nyt oo "ihan" klaari tai hyväksytty asia. Riippumatta siitä onko se totuus tai epätosi, sen suola on siinä että se on kehitelmä joka vois olla "yksi vaihtoehto tai toinen vaihtoehto". Eli se että joku asia on valtavirran vastainen on jo sikäli mielenkiintosta ja kiehtovaa.

Siinä on aina jotain kiehtovampaa kuin siinä että sanoo joo-joo kun kaikki muutkin sanoo. Lähtökohta kuitenkin on että se ajatuskehitelmä on "oma". Vaan mikä nyt olis omaa tässä maailmassa. Se mitä sinä tai minä ajattelemme on jo  kymmenet miljoonat tai miljardit ihmiset ajatellu aikasemmin. Joillaan vaan on ollu potkua enemmän että on saanu niitä ajatuksia julkisuuteen tai julkaistuksi. Jos joku sata vuotta sitten elänyt tiedemies on ajatellut samaa mitä itse nyt niin ei se oo huono saavutus vaikka se olis nykypäivän tiedoilla todistettu vääräksi.

Ottaa joku ongelma pohdittavaksi joka lähtökohtaisesti heti tuomitaan failureksi on paljon haastavampaa kuin se että ollaan samaa mieltä. Eri miltä oleminen stimuloin, jopa silloin vaikka itsekkin siellä takaraivossa pitäisi asiaa epätodennäköisenä, mutta sydämessä kuitenkin on epäilys että tama asia ei ole loppuunkäsitelty taikka lopullinen totuus.

Samalla sivutuotteena tulee paljon havaintoja ihmisistä joka stimuloi myöskin.

 

 

Hyvää joulua, stimuloikaa toisianne.

 

 

 

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478
SamikoKu
Japetus
SamikoKu

Tarkoitatko tätä tutkimusta?

Tuossa viitataan siihen, mutta täällä on paljon parempi summaus:

One reason for the missing citations to McConnell is that his memory transfer paradigm was a failure. "cannibalism" studies, which McConnell (1962) saw as a technique for transferring a memory molecule of RNA from trained to untrained organisms, a naive planarian showed savings in the acquisition of a conditioned response (CR) when fed the body parts of a planarian that had learned a classical conditioning task. McConnell's research program with planaria collapsed when other scientists failed to replicate the phenomenon of memory transfer.

En edelleenkään tiedä, mihin rottakokeisiin linkkaamasi artikkelin kirjoittaja viittaa. Hän ei mainitse mitään lähdettä, ja muualla koko 60-luvun muistojensiirtobuumia pidetään epäonnistumisena.

Siis oletko sitä mieltä että TAAS on tutkimukset ollu hakoteillä?
Katso allekirjoitus.

Koska se ensimmäinen kerta oli?

Se oli aikasemmin siellä kallon muoto keskustelussa.

Luepa uudelleen. En sanonut mitään tuollaista.

Siinä artikkelissa mainittiin että hän siirtyi myöhemmin rotttakokeisiin ja muutkin.

Mihin rottakokeisiin? Mitä tuloksia niistä saatiin? Jutussa ei ole mitään, missä tästä puhutaan. Ja kuten sanottu, kaikkialla muualla koko linjaa pidetään epäonnistumisena.

En sen kummemmin yrittänyt niitä söörtsiä. Kun sopi tähän alkuu tutkimuksen "kantaisä".

Paremminkin "tutkimuksen" kantaisä.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Vierailija

Palataas tässä aiheessa taas takasin ruohon juureen.

Tapsin nimitttäin eilen melkosen mielenkiintosen munkin. Kaveri on 4 kymppinen mutta näyttää alle kolmekymppiseltä. Iho on kirkas ja kuulas ja mies on hoikka. Suuret kädet ja jalat. Jotenkin kolhoutta olemuksessa. Juteltiin kaikenlaista ja kaveri kertoi olleensa mukkina 17 vuotta ja asuneensa erakkomunkkina viidakossa kolme vuotta jossa ruuan haku on kolmen tunnin kävelymatkan päässä. Vettä hän otti mistä sai ja se piti kaikki aina keittää ennen käyttöä.

Phuttiin mm. meditoimisesta. Mitä ei länsimainen aina tajua niin se muuten on prosessi joka jatkuu 24-7, mikäli sen siäistää, näkyyy kaikessa mitä tekee ja kuinka tekee. Vuoristorataa tietenkin vedetään mutta se fokus on koko elämä.

Oppineelta mieheltä vaikutti ja se kiinnostui muutamista jutuista joita sille kerroin. Sanoi että jos haluan niin hän voi opettaa, "tule silloin kun sinua huvittaa tai joku askarruttaa". Pari tuntia vierähti aivan huomaamatta.

Se miksi otin tämän esille niin myös hänellä oli se näkemys buddhismin suhteen että tiede ja uskonto tulevaisuudessa kohtaa ja ihmiset oppii ymmärtämään näitten kahden asian yhteyden.

Vierailija
SamikoKu

(Postaan tämän uusiksi koska aihe sai kuitenkin positiivistakin huomiota ja saamani viestin mukaan aiheen poistaminen ei ollut itsestäni johtuvaa. Eli jatkossa asiallisia kommentteja mikäli keskustelua vielä herää. Jos joku haluaa häiriköidä moderaattori jatkossa poistanee häiriköt, toivon.

Pyydän anteeksi sekavaa ja hieman poukkoilevaa tekstiä. Se on modattu edellisen keskustelun kommenttien perusteella enkä jaksa jäsennellä sitä luettavampaan muotoon.)

 

Muistot, kokemuukset, geenit, uudelleeensyntymä ja meditointi

Tänään käytiin Lopburissa ostoksilla Big-C:ssä emännän kanssa, parkkeerattiin molemmat ekaksi siihen ”äijäparkkiin” ennen ostoksia ja otettiin thaikkuhierontaa parin tunnin setti.

Mulla pyöri päässä hulluja ajatuksia, itseasiassa tämä ajatus synty jo aamulla suihkussa ja kehitty siellä hieronnassa.

Ajatus liittyy meditointiin, uudellensyntymään ja ihmisten genomiin.
Nyt lyhyesti näin: Meillä jokaisella on molempien vanhempiemme geenejä, heillä taas omiensa ja heillä taas isovenhempien jne.

Loputon ketju perimää.

Maailmassa on olemassa myös teoria että muisti olisikin genomissa eikä aivoissa. Eli aivot olisi vain elin joka prosessoi dataa ja kaivelee sitä muistia joka siis on kaikkialla vartalossa, jokaisessa solussa. (Tää on olemassaoleva teoria, mutta en jaksa hakee lähdettä nyt) eli siis meillä jokaisella on hirvittävä määrä geenejä suoraan menneisyyteen takaisin tuhansia vuosia. Jokainen sukupolvi siis on hieman enemmän kuin aikaisempi genominsa pohjalta.

Buddha aikanaan puhu uudellensyntymästä ja entisistä elämistä, se kerto niistä yksityiskohtasesti. Itseasiassa jos toi on totta niin ehkä se on "matkustanu" sitä genomia pitkin” menneisyyteen”. Se kykeni fantastiseen meditatiiviseen tilaan ja se ehkä avas portteja ja se pystyi katsomaan esi-isiensä mennisiin elämiin ja heidän muistoihinsa, joka selittäs myös sen että hän on joskus ollut nainen jne. Kertoi myös olleensa apina ja elefantti. (Esimerkiks lehmällä on pätkä käärmeen genomia jonka epäillään siirtyneen kirpun tai jonkun loisen mukana.)

 Ehkä ihmiselläkin on noin, koska meillä on helvetisti samoja geeenejä kuin apinalla. Tätä se kutsu sitten uudellensyntymäksi, koska se näki paljon menneitä elämiä jo ammoin kuolleiden ihmisten geeniperimän kautta, koska ne muisot on siis jokaisessa solussa. Eli meillä olis genomimme kautta yhteys kymmeniintuhansiin eri sukupolvista tulleisiin esi-isiimme  ja äiteihimme joidenka määrä tuplautuu jokaisessa sukupolvessa. Eli sukupuu meitä kohti olis kuin seisova pyramidi jossa itse viimeisenä palikkana.

Täm siis menneisyydestä...

Tulevaisuus on sitä että jos jatkaa sukua niin oma genomi siirtyy eteenpäin ja myös kasvaa sukupolvesta toiseen. Tavallaan niitä elämiä siis tulee lisää ja niitä eletään sitten kymmen sukupolven päästä satoja jopa tuhansia rinnakkain, riippuen jälkeläisten määrästä. Tänne Buddha ei mielestäni nähnyt (?), koska yhteyttä ei ollut fyysisesti genomissa olemassa. Vaikkakin teki johtopäätöksiä että sama meininki jatkuu tulevaisuudessa.

Genomimista symbolisesti:

http://andrewhessel.com/wp-content/uploads/2012/03/shutterstock_74923318.jpg

Eli sukupuuta vois verrata tiimalasiin josta mahtuu yksi hiekanjyvä kerrallaan, päällä on tulevaisuus, itse on se hiekanjyvä siinä keskellä, tässä ja nyt ja pohjalla sitten menneet sukupolvet joihinka itse liittyy tuossa tuokiossa tai Daavidin tähti jossa menneisyys ja tulevaisuus on asetettu päällekkäin. Tulevaisuus toinen kolmio ja menneisyys toinen. Mutta tavallaan itse on yhteydessä genominsa kautta niihin kaikkiin hekanjyviin ja niissä vois meditatiivisessa tilassa "matkustaa".

http://digitalmusings.net/wp-content/uploads/2012/07/Sand-timer.png

http://2012patriot.files.wordpress.com/2012/07/large-jewish-star.jpg

Itse uskon että uskonto ja tiede lopulta lähenee toisiaan ja uskonnollisia asioita pystytään todistamaan tieteellisillä perusteilla. Ehkäpä ne jopa sulautuu yhteen koska "tiedehän" on nykyään myös yksi "uskonto".

Lisääntymättömyydestä ja lisääntymisestä:

Näin olisi että ihminen joka ei lisäänny katkaisee yhteytensä tulevaisuuteen, koska oma genomi ei enää siirry mihinkään. Omat muistot tietotaito, kaikki kokemukset on varastoituneet genomiin vaan lakkaa. Ihmisellä olisi siis vain (teoreettinen) yhteys menneisyyteen eikä uutta "elämää" omassa genomissaan uusiissa sukupolvissa jotenka kaiki tuo kokemus ja tieto on tavallaan heitetty hukkaan, kun sitä ei ole "periytetty" kenellekkään.

Ihmien joka ei lisäänny on siis sukunsa viimeinen, eli tähän tilanteeseen on jostain syystä tultu ja ihmisellä ei ehkä ole tarvetta mennä uudelle kierrokselle (genomissa). "Kaikki" mitä maailmassa on, on koettu nyt ja menneissä sukupolvissa, koska se on varastoitunut geeneihimme. Ihminen on täysi eikä nälkää kokemuksille enää ole. Eli ihminen joka on tietoisesti (ei pakosta) lisääntymättä on tavallaan täysi ihminen jo, saavuttanut lakipisteensä omassa kehityskaaressaan.

Buddhallakin oli yksi lapsi, poika. Hän jätti vaimonsa ja lapsensa kun rupesi ajattelemaan, "Tässäkö tämä nyt on? Eikö maailmassa ole muuta?" Lähti etsimään elämän merkitystä mutta palasi kuitenkin myöhemmin takaisin ja valaisi sekä vaimonsa sekä poikansa. Minulla ei ole tietoa lisääntyikö hänen poikansa, mutta tuon teorian mukaan ilmeisesti Buddhankin genomi tarvitsi ainakin yhden ihmisen täydennyksen genomiin.

Monet homot ja lesbotkin pyrkivät lisääntymään. Eli genomi tarvitsisi vielä täydennystä tullakseen täydeksi. Siihen tietenkään ei päästä adoptoimalla lapsia vaan ihminen ja hänen genominsa kuolee, poistuu tämän maailman kiertokulusta epätäyydellisenä. Oikotie ja huijaus ei auta. Toisaaltaan ne ihmiset, myös homot ja lesbot, jotka ei lisäänny ovat sukunsa viimeisiä ja lakkaavat olemasta kun lakipiste on saavutettu. Eikös jumalakin puhunut jostain "tulkaa täydeksi" jutusta?

Uskovaisethan lisääntyy nopeammin kuin muut. Tuntuu siltä että siihen on joku selkeä selitys olemassa ja sitä mielestäni kannattaa hakea tuosta geeniperimän siirtämisestä ja genomin täydentämisestä. Joillekkin uskonnoille ei edes ehkäisyn käyttö ole sallittua vaan maksimaaliseen genomin täydentämiseen pyritään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Eli genomi saadaan "täydeksi" nopeammin.

Mennään parituhatta vuotta taaksepäin. Ei silloin tiedetty DNA:sta mitään. Jos "Jumala" olis sanonu, nussikaa kuin kanit koska genomianne täytyy täydentää" niin eihän nuo ihmiset sitä olis ymmärtäneet. (Mikä pirun  Genomi ja mikä DNA?) Samoin nyt löytyy koko ajan uutta, myös dna:n osalta.  Se pilkkoutuu yhä peinempiin osin ja ken tietää, ehkä loppua ei ole edes näkyvissä

Meidän tietomme eivät ole täydelliset ja matka DNA:n vasta alkumetreillä.

Jumala sanoi ”Tulkaa täydeksi”:

Eli siis jokaisessa ihmisessä on täydennnystä sekä isämme että äitime sukuhaarasta, lapsemme taas saavat omamme ja puolisomme molemmat sukuhaarat. DNA:n "kokemukset" siis tuplaantuu jokaisessa sukupolvessa. Tietenkin sieltä tulee paljon pällekkäistä "dataa" ja se on merkityksetöntä. Tullakseen "täydeksi" ihminen tarvitsee täydenystä DNA:han jota siellä ei entuudestaan ole. Eli vakka satunnaisia kokemuksia ja elämyksiä joita joku harva yksilö pystyy tarjoamaan. Eli ”Jumalan” täytyi  siis sanoa "lisääntykää ja täyttäkää maa" sekä "tulkaa täydeksi". Että se meni jakeluun.

Raamatussa puhutaan myös "siemenen maahan laskemisesta" ehkäisykeinona ja sen kieltämisestä.

Ehkä juuri kehitysmaissa ja kiihkouskovaisissa yhteisöissä genomin täydentämistä tarvitaankin suuremmalla nopeudella kuin esimerkiks suomessa. Tän vois myös tulkita niin että genomi olis Suomessa tai muissa kehittyneissä maissa "valmiimpi" joten se rupee itse säätämään nopeutta lisääntyä ja jarruttelemaan.

Sielunvaelluksesta:

Itseasiassa tää koko teoria tavallaan kyseenalaistais minkään sielun olemasssaolon ja tukis sitä että ihmisen mieli pystyis (Buddha) matkustamaan geenijatkumoa pitkin "menneisyyteen" siis ihan ihmisen omassa kehossa ja ajassa nimenomaan tässä ja nyt, lukemaan niitä kokemuksia jotka on sinne geeneihin "taltattu".

Tavallaan se myös kyseenalaistaisii yksilön sielunvaelluksen ja uudelleensyntymän koska se kaikki olisi siellä geeneissä kerättynä entisten sukupolvien kokemuskentästä. Budhistiseessa ajattelussahan joskus puhutaan että mitään itseä ei edes ole olemassa.

Buddha oli oppinu mies, prinssi ja kuningas. Sai kaikessa parasta, opetusta tieteessä, sotataidossa, politiikassa, ihan kaikessa mitä rahalla ja vallalla sai. Sillä siis oli tieto ja näkemys silloisen mittapuun mukaan, verrattuna tavankansalaiseen, aivan tähtitieteellinen. Uskon että tähtitieteellinen jopa verrattuna keskimääräiseen nykyihmiseen.

Väistämättä itselle tulee mieleen että Buddha on saattanut laittaa tuon "uudelleensyntymän" siihen muotoon että rahvas sen paremmin tajuaa. Sekä niin että tietyllä elämällä, elämäntavoilla ja asenteilla tavallaan kirkastaa sen oman geenijatkumonsa, kuin taas päinvastaisilla huonoilla tavoilla samentaa sitä.

Geenien määrästä:

Aivan tarkkaan ei edes tiedetä kuinka monta geeniä ihmisellä on. Arviot vaihtelee runsaastikkin. Myöskään ei kovin kauan aikaa sitten tiedetty, että edes bakteereita taikka viruksia on olemassa. Joten mielestäni on heikosti perusteltua väittää että jotain asiaa ei ole olemassa tai se on paskaa pelkästään siilä perusteella että on itse lukenut muutaman kirjan. Minä katson asioita siitä vinkkelistä että tieto ei saa olla kahlitsevaa. Tiedon karttuminen ei saa jähmettää ihmistä paikalleen ja olettaa että tämä on totuus, ainoa totuus.

Geenejä siis on lukematon määrä ja tarkkaa lukua ei tiedetä, 25.000-30.00 (?).

 Kuinka siis voimme väittää että siihen ei tule mitään lisää?

 Tai että geenien määrä ei esimerkisi vaihtelisi jossain määrin eri ihmisillä tai jopa samalla ihmisellä eri ikäkausina?

Genomi kirjastona:

Ajatellaan kirjastoa. Isoa ”maailmankirjastoa” jossa on kymmeniä tuhansia huoneita (DNA). Jokainen ”huone” käsittelee tiettyä aihealuetta ja se vastaa yhtä geeniä. Huoneessa on hyllyrivejä jotka on täynnä kirjoja. Jokainen hyllyrivi on osa-alue tuon pääaihealueen (geeni) sisällä ja jokainen kirja jonkin asian yksityiskohtaista kuvausta. Kirjat kuitenkaan ei ole kaikki täysiä vaan joukossa on tyhijä kirjoja ja keskeneräisiä kirjoja. Kun asioita tapahtuu, kokemus muuttuu, uutta opitaan jne. Noihin kirjoihin kirjotetaan niitä asioita. Eli kirjat täyttyy ajan ja sukupolvien kuluessa. Mitäs sitten kun huone on aivan täysi kirjoja ja jokainen kirja on täynnä tekstiä? Mitään ei kertakaikkiaan mahdu niin silloin laajennetaan kirjastoa. Rakennetaan lisää huoneita eli DNA:n tulee lisää geenejä tai ruvetaan täyttämään datalla niitä muita huoneita joissa on vielä tilaa. ”Tulkaa täydeksi”.

Eli jos siellä ei tapahdu mitään nykyisin käytössä olevin mittausmenetelmin se ei tarkoita sitä etteikö siellä voisi tapahtua paljonkin. (Katso aikaisempi bakteerivertaus.)

Lainaan omaa aloitusviestiäni ja siinä erityisesti kohtaa genomi kirjastona.

Alla tiedelehden artikkeli.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmisen_perima_eli_dna_nauha_tallentaisi_hurjasti_dataa

Ihmisen perimään eli dna-nauhaan pystyy säilömään valtavan määrän dataa. Yhteen grammaan dna:ta mahtuisi koko Google tai Facebook.

.

.

Grass kokeili säilöä dna-muistiin Sveitsin liitovaltion kantonien peruskirjan vuodelta 1291 ja Arkhimedeen käsikirjoitusten kreikkalaisen version 1000-luvulta.

Hän säilytti tallennettua dna-dataa viikon ajan 60, 65 ja 70 asteen lämmössä. Tällä mallinnettiin sitä, että teksti ikääntyy. Tekstit säilyivät dna:ssa hyvin.

Vierailija

Lainaan taas itseäni.

SamikoKu

Geenien määrästä:

Aivan tarkkaan ei edes tiedetä kuinka monta geeniä ihmisellä on. Arviot vaihtelee runsaastikkin. Myöskään ei kovin kauan aikaa sitten tiedetty, että edes bakteereita taikka viruksia on olemassa. Joten mielestäni on heikosti perusteltua väittää että jotain asiaa ei ole olemassa tai se on paskaa pelkästään siilä perusteella että on itse lukenut muutaman kirjan. Minä katson asioita siitä vinkkelistä että tieto ei saa olla kahlitsevaa. Tiedon karttuminen ei saa jähmettää ihmistä paikalleen ja olettaa että tämä on totuus, ainoa totuus.

Geenejä siis on lukematon määrä ja tarkkaa lukua ei tiedetä, 25.000-30.00 (?).

 Kuinka siis voimme väittää että siihen ei tule mitään lisää?

 Tai että geenien määrä ei esimerkisi vaihtelisi jossain määrin eri ihmisillä tai jopa samalla ihmisellä eri ikäkausina?

Genomi kirjastona:

Ajatellaan kirjastoa. Isoa ”maailmankirjastoa” jossa on kymmeniä tuhansia huoneita (DNA). Jokainen ”huone” käsittelee tiettyä aihealuetta ja se vastaa yhtä geeniä. Huoneessa on hyllyrivejä jotka on täynnä kirjoja. Jokainen hyllyrivi on osa-alue tuon pääaihealueen (geeni) sisällä ja jokainen kirja jonkin asian yksityiskohtaista kuvausta. Kirjat kuitenkaan ei ole kaikki täysiä vaan joukossa on tyhijä kirjoja ja keskeneräisiä kirjoja. Kun asioita tapahtuu, kokemus muuttuu, uutta opitaan jne. Noihin kirjoihin kirjotetaan niitä asioita. Eli kirjat täyttyy ajan ja sukupolvien kuluessa. Mitäs sitten kun huone on aivan täysi kirjoja ja jokainen kirja on täynnä tekstiä? Mitään ei kertakaikkiaan mahdu niin silloin laajennetaan kirjastoa. Rakennetaan lisää huoneita eli DNA:n tulee lisää geenejä tai ruvetaan täyttämään datalla niitä muita huoneita joissa on vielä tilaa. ”Tulkaa täydeksi”.

Eli jos siellä ei tapahdu mitään nykyisin käytössä olevin mittausmenetelmin se ei tarkoita sitä etteikö siellä voisi tapahtua paljonkin. (Katso aikaisempi bakteerivertaus.)

Eiköhän vallalla oleva genomin käsitys ole kohta kuopattu?

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmisella_on_yli_sata_geenia_muilta_elioilta_1#vastaa

Heidän mukaansa ihmisen perimässä on jopa 145 geeniä, jotka ovat peräisin bakteereilta, muilta yksisoluisilta ja viruksilta.

Ryhmä löysi yhteensä satoja geenejä, jotka näyttivät loikanneen eläimiin bakteereista, arkeoneista, sienistä, muista mikro-organismeista ja kasveista. Geeneistä 17 on sellaisia, joiden on jo aiemmin arveltu olevan peräisin muilta eliöiltä.

Eli kohta alkaa ilmeisesti olla hautaan taputelttu ajatus että genomi olisi muuttumaton niinkuin täällä kovin siitkeästi on joidenkin toimesta väitelty.

Ihmiseen siis tulee geenejä ulkopuolelta ja geenien tilat vaihtelee aktiivisesta pasiiviin ja kaikkea siltä väliltä. ELI kaikki toimemme vaikuttaa myöskin genomimme toimintaan ja siihen pystymme itse vaikuttamaan. Yksittäinen geeni saattaa myös olla eri tilassa ja sen tila vaihdella eri elämänvaiheissa. 

Vierailija

Tämä selittäisi miksi Buddha kertoi olleensa apina ja elefantikin entisessä elämässään. Meditatiivisessa tilassa hän pääsi tutkimaan geeneihin varastoituneita muistoja muilta eliöiltä. ktso("Geenikirjasto" aikasemmissa viesteissä ja nyt lisätodisteet geenien rinnakkaissiirtymästä)

http://www.hs.fi/tiede/a1448334833903

"

Pituudeltaan yleensä alle millimetrin, mutta pärjää olosuhteessa kuin olosuhteessa. Vuonna 1773 löydetyt karhukaiset ovat kiehtoneet tutkijoita yli 200 vuotta, ja juuri julkaistussa tutkimuksessa karhukaisten yllätykset jatkuvat: vaikuttaa siltä, että lajin dna:sta jopa kuudesosa on peräisin muilta eliöiltä.

Mikäli löytö pitää paikkansa, on karhukaisten vieraan dna:n määrä kaksi kertaa suurempi kuin millään muulla lajilla, jonka perimä on selvitetty.

Horisontaalisen geeninsiirron vaikutusta evoluutioon on alettu ymmärtää vasta hiljattain. Aiemmin on tiedetty, että sillä on oma roolinsa bakteerien evoluutiossa, mutta karhukaisen vierasperäisen dna:n suuri osuus tuli tutkijoille yllätyksenä. Osuus on niin suuri, että se saattaa muuttaa käsityksiä horisontaalisen geeninsiirron yleisyydestä eri eläimillä.

”Meillä ei ollut hajuakaan, että eläimen perimä voisi koostua niin suuresta määrästä vierasperäistä dna:ta”, sanoi Bob Goldstein, yksi tutkimuksen tekijöistä, AFP:lle.

Goldstein ja hänen kollegansa havaitsivat, että karhukaisen perimässä on noin 6 000 vierasperäistä geeniä lähinnä bakteereilta, kasveilta, sieniltä ja yksisoluisilta arkkieliöiltä.

”Elämää ei ehkä pidäkään miettiä puuna, vaan verkkona, jossa geneettinen materiaali kulkee oksasta oksaan”, Boothby sanoi AFP:lle ja jatkoi:

”Se on jännittävää. Käsityksemme evoluution toiminnasta alkaa muuttua.”"

Vierailija

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/japanilaiset-aivotutkijat-loys...

Hieman taas meditoinnin puolesta.

Eikös myös jonglööraaminen lisää harmaata ainetta?

Japanilaiset aivotutkijat löysivät onnellisuuden salaisuuden

Onnellisuus muodostuu aivojen etukiilaksi kutsuttavalla alueella, selviää Kioton yliopiston tutkimuksessa. Tämä aivojen keskilohkon alue on aiemmin yhdistetty tietoisuuteen ja ihmisen käsitykseen itsestään.

Tutkimusryhmä ryhtyi selvittämään onnellisuuden arvoitusta kurkistamalla ihmisen pään sisään. Aivojen onnellisuuslohkoa etsiessään tutkijat magneettikuvasivat 51 koehenkilön aivot. Tutkimukseen osallistujat myös vastasivat kyselyyn, jolla mitattiin heidän yleistä onnellisuuttaan, tunteiden voimakkuutta ja sitä, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat elämäänsä.

Tutkimuksessa selvisi, että korkeimmat onnellisuuspisteet saaneilla oli myös enemmän harmaata ainetta aivojen etukiilan alueella. Näillä koehenkilöillä onnellisuuden tunne oli kaikkein voimakkain, surun tunne oli heikko ja he kokivat elämässään tarkoituksen tunteen.

Tutkimusryhmää vetäneen Wataru Saton mukaan tutkimuksen lopputulos voisi olla argumentti esimerkiksi meditoinnin puolesta.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet että meditaatio lisää harmaan aineen määrää aivojen etukiilan alueella, Sato kirjoittaa.

Vierailija

Ja vanhaa tietoa.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2014-11-11/Meditaation-hyödyistä-uutta-tietoa---Aiheuttaa-kehossa-solutason-muutoksia-3257013.html

Meditaation hyödyistä uutta tietoa - Aiheuttaa kehossa solutason muutoksia

Meditaatiosta on todettu olevan hyötyä masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon. Uusi tutkimus antaa viitteitä siitä, että meditaatio saa aikaan myös fysikaalisia muutoksia kehossamme.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 92 henkilöä, jotka olivat sairastuneet rintasyöpään, kokivat sairastumisestaan emotionaalista stressiä ja olivat saaneet kaikki syöpään liittyvät lääkehoidot päätökseen vähintään kolme kuukautta ennen tutkimukseen osallistumista.

Koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäiselle ryhmälle järjestettiin viikoittain 90 minuutin tapaaminen, jossa heille opetettiin meditaatiotekniikoita ja Hatha-joogaa. Lisäksi heitä ohjeistettiin tekemään tapaamisissa opetettuja harjoitteita joka päivä kotonaan 45 minuutin ajan.

Myös toinen ryhmä tapasi viikoittain 90 minuutin pituisissa sessioissa, joissa he keskustelivat vapaasti tuntemuksistaan liittyen syövästä toipumiseen ja muuhun henkilökohtaiseen elämään.

Kolmanteen kontrolliryhmään kuuluneet osallistuivat vain yhteen kuusi tuntia kestäneeseen työpajaan, jossa opetettiin stressinhallintatekniikoita.

Ensimmäinen ja toinen ryhmä kävivät viikoittaisissa tapaamisissa yhteensä kolmen kuukauden ajan.

Kun koehenkilöiden verinäytteet analysoitiin tutkimuksen päätteeksi, tutkijat löysivät mielenkiintoisia eroavaisuuksia ryhmien välillä.

Sekä meditaatio- että keskusteluryhmään osallistuneiden telomeerit eli kromosomien päässä olevat dna-jaksot olivat pidempiä kuin kontrolliryhmällä, jonka telomeerit olivat lyhentyneet tutkimuksen aikana.

Lyhyillä telomeereillä on havaittu olevan yhteys vanhenemiseen ja syöpien syntyyn.

– Lisätutkimusta näistä terveyshyödyistä tarvitaan, mutta tämä on ehdottomasti kiinnostava löytö, sanoo tutkimuksen pääarkkitehti Linda Carslon kanadalaisen Tom Baker Cancer Center in Albertan tiedotteessa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin viime viikolla Cancer-tiedelehdessä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat