Kansainvälisiä sanoja
klo 6:10 | 30.11.2014
Tässä muutama päivä sitten juttelin Sweitsiläisen tuttavani kanssa kansainvälisistä sanoista mitkä esiintyy useissa kielissä samana tai liki samassa muodossa. Ensimäisenä tuli mieleen "sohva" tai "sofa". Esintyy vissiin useimmissa kielissä japania myöten. Useimmat tunnistaa myös "divaani" sanan.
Eli tähän ketjuun kansaivälisesti ymmärrettäviä sanoja.
You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski
Sivut
Papa ja mama lienevät tälläisiä myös?
Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs
Euroopassa sana kirkko on lähes sama joka maassa:
http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=church&searchmode=none
Sana "persläpi" ymmärretään kaikissa sivistyneissä maissa samoin. Myös PERKELE-sanan merkitys avautuu useimmille kun sen lausuu oikein.
Värien nimissä onn myös samankaltaisuuksia:
RED, ROT, RÖD
BLUE, BLAU, BLÅ
GREEN, GRÜN, GRÖN
Kielet siis Englanti, Saksa ja Ruotsi
Futon, harakiri, kimono, geisha, manga, anime, shogun, samurai, natto, sushi, sashimi.
Cha, chai, tee, tea, tsaikka.
Paprika, ananas, alkoholi, kahvi, sauna.
Hämmentää.
Idiootti.
Imbesilli, labiili, stabiili, geeni, geeli, modeemi, meemi, gastroskopia, endoskopia, mikroskooppi, stratosfääri, pleistoseeni, dinosaurus,
kardiologia, geriatria, urologia, gynekologia, fysiologia, fysiatria, pulmonaarinen, onkologia, neurologia, neuropsykiatria, farmakologia, patologia, radiologia, fysikaalinen, psykiatria, kirurgia, gastroenterologia, kliininen kemia, nefrologia (munuaislääketiede), genetiikka, immunologia,
biologia, psykologia, fysiikka, kemia, matematiikka, filosofia,
elektroni, diodi, kompressori, galvanismi, magnetismi, elektromagnetismi, evoluutio, ....
Iti, isi, Kemal Ataturk, dada..., papa..., mama..., muma... muda.... Kaikki syntyneet pikkulapsen lapsen jokelluksesta. Mistäs helvatasta sitten tulee Father, Water jne. Ehkä on keksitty "virallinen sama" isälle? Suomen isä ja aiti ovat molemmat lähtöisin samoista jokelluksista: idi, isi, itä ätä, äti jne.
Jo muinaisessa Egyptissä isä oli it tai iti. Noissa sanoissa i vastasi lähes a:ta, esim nimessä Amon (lausutta luult. Amana) , jonka egytptologian mukainen kirjoitusasu on imn (vokaalit jätetty säänönmukaisesti merkitsemättä, koska niitä ei hieroglyfikirjoituksessa käytetty, paitsi ns. puolivokaaleja i, w (=u), aa, a). Nyt on selvää, että turkin sana ata on jälleen samaa jokellusalkua kuin Egyptinkin ja käytännössä kaikkien kielten vanhempia kuvaavat sanat. P.S. muinaisegyptissä äiti oli mwt, mahdollisesta äännetty kuin mut (+mahd. tuntematon loppuvokaali), vrt. mother= Mutter. JNE.
3³+4³+5³=6³
Radio,
Mitäs nuo on suomeksi???
Pikaveneellä käy nopsaan Virossa!
Äiti on kyllä laina vanhasta germaanisesta kielestä eli gootista.
English Mother
New High German Mutter
Gothic
aiþei
Ruotsissa on sana ätt (suku, sukulinja) mikä lienee alkuperäinen sanan merkitys. Gootissa se on muuttunut merkitsemään äitiä ja sieltä lainautunut suomeen.
mirab kirjoitti: Israel on tuhottava. Kuulemma myös sianliha on kielletty Israelissa. Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on pienempi kuin Suomen. Kts myös http://tinyurl.com/lobwaek ja http://tinyurl.com/o3hs9ro
"Äiti on kyllä laina vanhasta germaanisesta kielestä eli gootista."
Niin on, mutta jokelsivat ne goottienkin lapset. . Siis en tarkoittanut sitä etteikö lainasanoja olisi kielestä toiseen tullut, vaan että em. tapauksessa sanat äiti ja isä tulevat alunperin pikkulasten jokelluksesta.
3³+4³+5³=6³
Krapula.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Muuten vähän asian sivusta, apuverbeistä.
Jos osaatte edes vähän italiaa, niin mulla on itse keksitty ajatus apuverbistä avere, ja yleisemmästäkin muidenkin kielien apuverbien synnystä. Avere, kun ei apuverbinä, tarkoittaa pääasiassa omistaa, esim; ho una barca = minulla on vene, ho paura = minua pelottaa, kirj. minulla on pelko. Siten apuverbinä esim: l'ho fatto = tein sen tai olen tehnyt sen, abbiamo visto un miracolo = olemme nähneet ihmeen tai näimme ihmeen.
Nyt jos verrataan vaikkapa englantiin: l'ho fatto = I have done it, abbaimo visto un miracolo = we have seen a miracle, niin englannin tapauksessa verbi have on paljon selvemin apuverbi, joka liittyy sitä seuraavaan verbiin, koska ei sanota: "we have a miracle seen", vaikkakin voidaan kyllä joskus sanoa kuten italiassakin: "I have it done". Italiankielessä sen sijaan voidaan ajatella, että avere tarkoittaa enemmän omistamista vaikka esiintyisikin apuverbinä siten, että lause l'ho fatto olisi ikäänkuin "minulla on se tehtynä" tai abbiamo visto un miracolo olisi "meillä on nähtynä ihme". Siis partisiipin perfektit fatto ja visto määrittävät adjektiivin tavoin objektiaan, jolloin ko. esimerkeissä subjekti "omistaa" ko. asian/objektin tehtynä/nähtynä. Voisiko tässä olla kysymys siitä miten kieli on alunperin hyvin konkreettisista ilmaisuista ja käsitteistä kehittynyt pikkuhiljaa abstraktimpaan suuntaan siten, että aikamuodot ovat kehittyneet yksinkertaisesta asiaan kohdistuneen teon omistamisesta nykyisenlaisiksi apuverbeiksi, joista kuitenkin tietyissä kielissä on nähtävissä tuo alkuperäinen idea?
3³+4³+5³=6³
Tabu, anorakki.
Onko tuo sana krapula muissa kielissä kuin suomessa ja latinassa?
Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.
Sivut