Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

Vilkuile linkki läpi, niin saat ahaa elämyksen, tämähän on ihan yksinkertainen värkki.

 

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/82884/fd2011-pp00003019-pdf001.pdf?sequence=1

 

Onko kysymyksiä.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Sivut

Kommentit (30)

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Jenkkilässä on paljon aktiiviharrastajia joita suomikankaus ei haittaa. Siellä ei tarvitse olla miljonääri ajaakseen häkällä.

Pitää kokeilla joskus ideaani tehdä tuo toisella tapaa.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Octopitos
Seuraa 
Viestejä637
Liittynyt11.5.2013

On harvinaisen mahtava keskustelu....?

Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää turpansa kiinnni.
o_turunen kirjoitti:
Vai olisiko tuo paksuusyksikkö.

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

On se mahtava, kun tuota tällaisia kehitellään lähinnä Keski-Euroopassa. Siellä ne ovat ainoita hyväksyttäviä kattiloita saasteiden takia.

 

Wood Gasification boiler, Forced air wood furnace indoorWoodgasgenerator, Holzvergasung ja Holzvergaserkessel

Nämä ovat yksinkertaisia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukaasu

http://www.bosy-online.de/Holzkessel/Schematische_Darstellung_der_Vergasung-Kaltschmitt-Hartmann.jpg

Lähinnä kiinnostaa arinattomuus ja leijupetimalli.

 

Termiä puukaasu käytetään kaikesta puusta kuumentamalla sekä vaillinaisella polttamisella saatavasta kaasusta. Laitetta, jolla puukaasua tuotetaan kutsutaan puukaasuttimeksi. Kaasuttimissa on kahta erilaista toimintaperiaatetta, myötävirtakaasutin ja vastavirtakaasutin. Tyyppien nimitys tulee siitä virtaavatko kaasut polttoaineen kanssa samaan vai vastakkaiseen suuntaan. Tyyppien eri nimitys johtuu siitä johdetaanko paloilma alhaalta vai yläpuolelta suhteessa pelkistyshiilikerrokseen. Lisäksi erotellaan kaasuttimen arinatyypin mukaan kiinteäkerroskaasuttimet ja leijupetimallit.

Vastavirtakaasuttimissa tuotekaasu kulkee tuoreen polttoaineen läpi ja siihen tulee korkea tervapitoisuus, mistä syystä kehittyvän kaasun lämpöarvo on myös merkittävästi korkeampi kuin myötävirtakaasuttimessa. Leijupetikaasuttimet sijoittuvat tervapitoisuudessa vasta- ja myötävirtakaasuttimien väliin ja nillä päästään vain kohtalaisesti tervaa sisältävään kaasuun. Vastavirtakaasutin skaalautuu koossa ylöspäin lähes rajoituksetta. Vastavirtakaasutin sietää myös pientä palakokoa – sahanpurua tms. – ja kosteata polttoainetta – jopa 60 prosenttiin asti. Hakelämmityksissä yleinen stoker-poltin on eräänlainen vastavirtakaasutin.

Myötävirtakaasuttimessa paloilma johdetaan pelkistyshiilikerroksen yläpuolelle ja siihen kohtaan muodostuu palovyöhyke, jonka yläpuolella polttoaine hiiltyy ja valuu vasta hiiltyneenä palovyöhykkeen läpi pelkistyskerrokseen. Kaikki polttoaineesta peräisin olevat pyrolyysikaasut joutuvat kulkemaan valkohehkuisen palovyöhykkeen läpi ja krakkautuvat täydellisesti. Saatava tuotekaasu on siten lähes tervatonta (0,4 ppm) ja soveltuu moottorikäyttöön. Myötävirtakaasutus tunnetaan myös nimellä käännetty palo.

Laitteiston toiminta perustuu niin sanottuun palamattomaan tuleen, eli palamisilma johdetaan tulipunaisena hehkuvan hiilikerroksen läpi, kuten normaalissakin palotapahtumassa, mutta sille ei anneta tarpeeksi happea. Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa syntyy häkää. Häkää on kaasussa normaalisti noin 20 %.

 

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

Ilmansyötöllä, se on tässä se detalji, joka on eniten jälkeenjäänyt nykyajasta, kun meillä on alapaloisesti palava vanha malli kattiloissakin 1970-luvulta, niin jopa Ruotsissa on parempi vedpanna. 

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1435
Liittynyt13.11.2014
Diam

Ilmansyötöllä, se on tässä se detalji, joka on eniten jälkeenjäänyt nykyajasta, kun meillä on alapaloisesti palava vanha malli kattiloissakin 1970-luvulta, niin jopa Ruotsissa on parempi vedpanna. 

Mutta jos häkäkaasun syöttö pysyy vakiona ja vain ilmaa säädellään, eikö moottorin tehontuotto ole kaukana optimaalisesta, vaihtelevan seossuhteen takia?

Miten se on toteutettu nykyaikaisissa häkäpöntöissä, nitähän myös on?

 

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

Udemmat on kuule näitä turbiineja.

https://www.youtube.com/watch?v=CZOsXPjw45k

Hyvin on dieselin kaltainen systeemi, ilmaläppiä ja ruiskupumppua vastaa puukaasutin. Luulisin, että on vähän samanlaista kuin dieselpakulla ajaminen kaasu täysillä lähdetään ja tyhjäkäynnillä valoissa. Osa #31 säätää häkäkaasun massavirtaa.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/07/Woodgasgenerator.jpg

Kaasunsekoitin sekoittaa puukaasun ja ilman sopivaan suhteeseen. Tässä samassa sijaitsee yleensä myös moottorin käyntinopeuteen vaikuttava läppä.

Kaasunsekoittajassa on yleensä kaksi läppää, joista toinen tukkii imuilman kanavaa ja toisella vaikutetaan moottorin saaman ilman ja kaasun määrään. Monesti käynnistyksen yhteydessä imuilmaläppä suljetaan ja annetaan moottorin imeä kaasua kehittimeltä. Näin putkissa oleva, häkää sisältämätön kaasu, saadaan pois.

Samalla saadaan suodatin, jäähdytin ja putkilinjat tervaiseksi. Kehittimen käynistys pitää tapahtua joko imurilla tai puhaltimella. Käynistysvaiheessa kaasu johdetaan suoraan kehittimestä ulos.

Kun kehitimen hiilikerros on lämmennyt riittävästi tervan krakkautumiseksi, käydään kaasua johtamaan lopun laitteiston kautta. Yleensä kehittimen lämpenemiseen menee tehokkaalla puhaltimella kahdesta viiteen minuuttiin sytytyksestä laskien. Sodanaikasissa kehittimissä oli imuri käynistystä varten. Oli jopa malleja, joissa imuria pyöritettiin käsikammella.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

 

Näin se liittyy kokonaisuuteen, kun mehtäläiset tekee mäntyöljyä, niin minä poltan tuon käänteispalossa heti alkuunsa. Kumpaa kannattaa tehdä, kun tuo katalysaattorivärkki on kallista.

Mahtava vastavirtakäänteiskaasutus 1:00 jälkeen. Onko terminen vastavirtakaasutus päivän sana.

 

https://www.youtube.com/watch?v=kI7s6IRpOHA

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

Lämmityskattilassa tulee kyseeseen myötävirtakaasutus tai vastavirtakaasutus muutetaan myötävirtakaasutukseksi tukkimalla polttoaine ja kaasuvirtaus combustion chamberin yläosasta.

http://image.slidesharecdn.com/puukaasufredrikek2012-10-31-121031071251-phpapp01/95/fredrik-ek-31102012-maatilojen-shkn-ja-lmmn-yhteistuotantoratkaisut-bio-ja-puukaasulla-3-638.jpg?cb=1351686497

Ilman aukosta alhaalta virtaa kaasua käänteispalokammioon ja sieltä se ottaa takaisin ilmaa sk-puhaltimen työntämänä. Toimisiko.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006
Veli H.

Pari UPEETA,MAHTAVAA linkiä

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/27058

www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf

jos se VALMETTI vaikka toimis jollain gaasulla

 

Täällä on jotain raktorimiehelle.

 

http://www.fao.org/docrep/t0512e/t0512e00.htm

 

http://www.fao.org/docrep/t0512e/T0512e0i.htm#3.2.2 conversion and operation of a massey ferguson 1100 farm tractor

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Diam
Seuraa 
Viestejä2360
Liittynyt14.9.2006

Nimim. Azl on esitänyt seur. väitteen ja on täällä muitakin.

 

Vapaasti hengittävä puukaasulla toimiva moottori ei ole kovin tehokas, mutta mm. Ylen Elävästä arkistosta löytyy pätkä, jossa puukaasua käytetään mekaanista ahdinta käyttävässä kuorma-autossa. Kuorma-auton tehokäyrä puukaasulla vastasi muistaakseni aika hyvin normaalilla polttoaineella mitattua käyrää. Puukaasuttimen aiheuttama virtausvastus laskee tehoa ja lämpöarvokin taitaa olla pienempi, muistaakseni jotain 5 MJ/(kuutio).

 

On otettu kantaa kattilahäviöihin, mikähän on puukaasuttimessa tuo ensiön osuus, mistä sekannattaa syöttää myötä- ja ristivirtapannuissa.

Tosin reilu hiilipeti ja nopeasti kaasuuntuva puu voi olla ongelmallinen yhdistelmä joillekin tulisijoille, nimittäin jos toisioilmasyöttö on puutteellinen, niin ilmaa ei välttämättä riitä kaiken kaasun polttamiseen, jolloin syntyykin nokea ja häkää yms. Mutta mikäli ensiöilmaa voidaan rajoittaa, ja toisioilmaa voidaan syöttää riittävästi, niin tämän ei pitäisi olla ongelma, pikemminkin päinvastoin. Tietääkseni optimaaliset suhteet ensiö- ja toisioilmalle ovat noin 20/80 %, eli arinalle pitäisi syöttää vain sen verran ilmaa että hiilet pysyvät hehkuvina, eikä niin että kaikki nyrkkiä pienemmät kappaleet nousevat irti arinalta. Sitä en tiedä onko kukaan tutkinut arinavedon vaikutusta pienhiukkaspäästöihin, mutta itse olen ainakin nähnyt miten arinaveto heittää tuhkaa ylöspäin, joten maalaisjärjellä voisi kuvitella että se ei ainakaan hiukkaspäästöjä vähennä. Mutta se että vähenevätkö pienhiukkaspäästöt jos ensiö/toisioilmasuhteet säätää 20/80 suhteille, niin sitä en osaa sanoa, sillä pienhiukkaset saattavat olla yksinkertaisesti liian kevyitä pudotakseen pienessäkin vedossa alaspäin, mutta varmaa on että ainakin nuohoojalla on vähemmän lapioitavaa jos arinaveto ei vedä ihan kaikkea suoraan piippuun.

Tämmöinen nokiongelma on kaikissa pannuissa, koska ne ovat ymmärrettävästi suuria varastopesältään.

Puukaasuttimen käyttö on jo lyönyt läpi jätteenpoltossa, ehkä se voi tulla kerrostalokokoluokassa tapetille, kun se on mittasuhteiltaan samassa kuin öljykattila oli 50 v. sitten eli 3-5 m3 säiliö, joka riittää 3 kk ajaksi.

Autoissa ehkä kuorma-auto tulisi kyseeseen.

Pari sitaattia pureskeltavaksi.

voidaan tuottaa puukaasua eli synteesikaasua kahdella eri tavalla; katalyytin avulla ja ilman katalyyttiä. Katalyytiton prosessi vaatii korkean lämpötilan (1300 ...

Vety saadaan irrotettua vedestä katalyytin avulla.

Mitä tulee ekologia puoleen, niin kaikki joutomaa laitetaan risusavottaan, niin sehän hidastaa ilmastolämpenemistä ja lämpeneminen kiihdyttää risusavottaa. Eikö niin.

 

 

 

 

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat