Seuraa 
Viestejä13878

Kauanko ottaa ihmiseltä aikaa sopeutua uusiin olosuhteisiin?
Jos on tottunut vilskeeseen, vilinään ja pakanarumpujen päristykseen niin kauanko kestää sopeutua maaseudun hiljaisuuteen?

Luuisi että tuo jo sukupolven aikana viimeistään hoituu vai tuleeko rajuja lieveilmiöitä jos ihminen pakotetaan muottiin joka ei geneettisesti sille sovi?

 

 

______

 

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015010118966301_ul.shtml

 

Turvapaikanhakijat uhkaavat syömälakolla Ruotsissa - eivät halua "keskelle metsää"
Torstai 1.1.2015 klo 14.36 

Yli 30 Ruotsiin saapunutta turvapaikanhakijaa yöpyi torstain vastaisena yönä bussissa vastaanottokeskuksen pihalla Östersundin lähellä Keski-Ruotsissa.

Syy: turvapaikanhakijat eivät halua majoittua syrjäseudulle vaan vaativat kuljetusta takaisin Malmöhön.

- Muutamat meistä aikovat ryhtyä syömälakkoon, Moaweyh Ramliy kertoi Aftonbladet-lehdelle.

Turvapaikanhakijat olivat olleet siinä uskossa, että bussi veisi heidät Malmön lähelle, mutta kyyti kestikin 15 tuntia ja päättyi kauas maaseudulle. He kuvailivat toimittajille, että paikka oli "kuin vankila" ja "keskellä metsää".

Poliisi ei puuttunut asiaan, koska lakia ei rikottu. Jotkut bussin matkustajat piipahtivat vastaanottokeskuksessa lämmittelemässä ja syömässä.

Turvapaikanhakijoilla ei ole Ruotsissa oikeutta valita asuinpaikkaansa.
STT

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija

Miten on, paljon omia vaikutusmahdollisuuksia ja paljon vapautta vaiko vähän omia vaikutusmahdollisuuksia ja vähän omaa vapautta (pakko). Kumpi sopeuttaa ihmisen paremmin ja nopeammin uusiin olosuhteisiin? Onko se jompikumpi ääripää vaiko jotain siltä väliltä?

 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Olisi kiinnostavaa tietää minkä maan pakolaisista oli kyse. Kauhean paha tehdä mitään arvioita mihinkään suuntaan kun ei tiedä missä kulttuurissa on kammotus joutua metsän keskelle. Toisaalta tietysti olettaisi että turvapaikan hakijana sitä on onnellinen ihan mistä tahansa turvallisesta paikasta, ja herää epäilys että on taas joku yltiösosiaalinen ollut korviin kuiskuttelemassa että tämä paikka täällä ei millään tavalla vastaa juuri teikäläisten tarpeita, joten tajutkaa nyt härregyyde vaatia oikeuksianne.

Kun ajattelee kaikkia ihmisiä jotka ovat selviytyneet mitä saatanallisimmista paikoista hengissä, keskitysleirejä myöten, niin kyllähän se vähän loukkaavalta heitä kohtaan tuntuu että nykyään on oikeus narista siitäkin että ei pidä siitä alueesta jossa saa punkata ja ruoan suuhunsa.

Se olisi loukkaavaa jos pakolaiset tungettaisiin vankiloihin tai keskitysleirimäisiin oloihin. Jälkimmäiset olot ei taida kaukana olla niillä leireillä joilla pakolaisia lähtömaidensa naapurivaltioissa pidetään?

Mutta mistäpä minä mitään tiedän, kun en koe metsää vastenmielisenä paikkana. Ehkäpä olisin onneton jos itse olisin pakotettu asumaan aavikolla. Taikka suurkaupungissa. Mutta jos olisin pakolainen, ehkäpä odottelisin että se status muuttuu ja sitten saan itse valita missä asun?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ing geolog
Seuraa 
Viestejä7278
Rousseau

Olisi kiinnostavaa tietää minkä maan pakolaisista oli kyse. Kauhean paha tehdä mitään arvioita mihinkään suuntaan kun ei tiedä missä kulttuurissa on kammotus joutua metsän keskelle. Toisaalta tietysti olettaisi että turvapaikan hakijana sitä on onnellinen ihan mistä tahansa turvallisesta paikasta, ja herää epäilys että on taas joku yltiösosiaalinen ollut korviin kuiskuttelemassa että tämä paikka täällä ei millään tavalla vastaa juuri teikäläisten tarpeita, joten tajutkaa nyt härregyyde vaatia oikeuksianne.

Kun ajattelee kaikkia ihmisiä jotka ovat selviytyneet mitä saatanallisimmista paikoista hengissä, keskitysleirejä myöten, niin kyllähän se vähän loukkaavalta heitä kohtaan tuntuu että nykyään on oikeus narista siitäkin että ei pidä siitä alueesta jossa saa punkata ja ruoan suuhunsa.

Se olisi loukkaavaa jos pakolaiset tungettaisiin vankiloihin tai keskitysleirimäisiin oloihin. Jälkimmäiset olot ei taida kaukana olla niillä leireillä joilla pakolaisia lähtömaidensa naapurivaltioissa pidetään?

Mutta mistäpä minä mitään tiedän, kun en koe metsää vastenmielisenä paikkana. Ehkäpä olisin onneton jos itse olisin pakotettu asumaan aavikolla. Taikka suurkaupungissa. Mutta jos olisin pakolainen, ehkäpä odottelisin että se status muuttuu ja sitten saan itse valita missä asun?

Tästäkin on "keskusteltu" tuolla Monikulttuurissa, he olivat lehtitietojen mukaan Syyriasta ja Irakista. Eilen uutisissa eräs heistä, nuori nainen, sanoi haastateltaessa, olevansa pahoillaan noiden valittajien puolesta jotka antavat väärän kuvan arabeista, Hän myös kiitti Ruotsia turvapaikasta, ja melkein itki. Toisaalta ihmiset ovat erilaisia, pakolaisetkin, ja kokonais määrään verrattuna ovat ainakin tuollaiset tapaukset harvoja, useimmat kai vain sopeutuvat, hyväksyvät vallitsevat olosuhteet.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Vierailija

Mä en nyt hae tässä varsinaisesti pakolaiskeskustelua tai sitä että oliko noitten pakolaisten vaatimukset kohtuullisia tai epäkiitollisia vaan sitä että kuka tahansa, myös sinä tai minä, kuinka pystymme sopeutumaan parhaiten uusiin olosuhteisiin?

Eli onko pakottava tarve se joka hoitaa homman mahdollisimman nopeasti vaiko omat valinnanvapaudet tehdä omia valintoja ja valita myös helpompi tie.

Käytännön esimerkkejä myös jos joku on ollut tilanteissa jotka on vaatinu nopeeta sopeutumista. Asuinpaikka on tietysti yksi, mutta myös totaalinen työpaikan vaihdos jne.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
SamikoKu

Mä en nyt hae tässä varsinaisesti pakolaiskeskustelua tai sitä että oliko noitten pakolaisten vaatimukset kohtuullisia tai epäkiitollisia vaan sitä että kuka tahansa, myös sinä tai minä, kuinka pystymme sopeutumaan parhaiten uusiin olosuhteisiin?

Eli onko pakottava tarve se joka hoitaa homman mahdollisimman nopeasti vaiko omat valinnanvapaudet tehdä omia valintoja ja valita myös helpompi tie.

Käytännön esimerkkejä myös jos joku on ollut tilanteissa jotka on vaatinu nopeeta sopeutumista. Asuinpaikka on tietysti yksi, mutta myös totaalinen työpaikan vaihdos jne.

Eiköhän tuo riipu ihan siitä kuinka kehittynyt ihminen on sisäisesti. Otetaan esim. vaikka pääministerimme, niin tämä joka kuvittelee olevansa itse jumala, tai heti jumalasta seuraava varmaan vetäisi jo sellaisesta muutoksesta itkupotkuraivarit, ettei voi ladata uutta Iphonea, tai lisätä sillä instagramiin kuvia itsestään, kun on verkon katvealueella.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Olisipa kiva tietää, kuinka kauan kestää Vladimir Putlerilta sopeutua Hodorkovskiksi Hodorkovskin paikalle, kun hän saa sitä kokeilla muutaman vuoden kuluttua jossain Siperian pakolaiskeskuksessa.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
SamikoKu

Mä en nyt hae tässä varsinaisesti pakolaiskeskustelua tai sitä että oliko noitten pakolaisten vaatimukset kohtuullisia tai epäkiitollisia vaan sitä että kuka tahansa, myös sinä tai minä, kuinka pystymme sopeutumaan parhaiten uusiin olosuhteisiin?

Eli onko pakottava tarve se joka hoitaa homman mahdollisimman nopeasti vaiko omat valinnanvapaudet tehdä omia valintoja ja valita myös helpompi tie.

Luulen, että sellaisiin oloihin sopeutuu nopeammin, joista ei voi syyttää ketään muuta kuin omia päätöksiään. Jos nyt ajattelen itseäni, niin kyllä tekisi tiukkaa sopeutua jonnekin Jämtlandiin keskelle ei mitään, metsään, pitkän matkan päähän asutuksesta, vaikka olenkin tottunut talveen, osaan pukeutua lämpimästi (ja minulla on varaa lämpimiin vaatteisiin), enkä erityisesti pelkää susia tai karhuja, kun en sellaisia ole nähnyt. Tekisi tiukkaa jo sopeutua maaseudulla asumiseen pysyvästi, ja varsinkin talvella keskellä pilkkopimeyttä asumiseen. 

Ylipäätänsä olisi varmaan vaikea sopeutua sellaiseen, että joku toinen taho päättäisi asioistani, missä asun, kenen kanssa jaan asuinhuoneeni, millaista ruokaa syön, miten pukeudun,  miten vietän vapaa-aikani, tai ylipäätänsä olisi vaikea sopeutua vapauden puutteeseen. Nämä ovat niin itsestään selviä vapauksia meille, mutta niiden menettäminen varmaankin aiheuttaisi sopeutumisvaikeuksia. 

Sopeutumisen vaikeutta voisi lisätä esimerkiksi se, että olisi traumatisoitunut esim. sodasta, eli kärsisi traumaperäisestä stressihäiriöstä. Silloin ihmisen henkinen/käyttäytymisen joustavuus ehkä vähenee, ihmisellä on vähemmän voimavaroja ylipäätänsä, ja ihminen stressaantuu muutoksista herkemmin?

Vierailija
BCK
SamikoKu

Mä en nyt hae tässä varsinaisesti pakolaiskeskustelua tai sitä että oliko noitten pakolaisten vaatimukset kohtuullisia tai epäkiitollisia vaan sitä että kuka tahansa, myös sinä tai minä, kuinka pystymme sopeutumaan parhaiten uusiin olosuhteisiin?

Eli onko pakottava tarve se joka hoitaa homman mahdollisimman nopeasti vaiko omat valinnanvapaudet tehdä omia valintoja ja valita myös helpompi tie.

Luulen, että sellaisiin oloihin sopeutuu nopeammin, joista ei voi syyttää ketään muuta kuin omia päätöksiään. Jos nyt ajattelen itseäni, niin kyllä tekisi tiukkaa sopeutua jonnekin Jämtlandiin keskelle ei mitään, metsään, pitkän matkan päähän asutuksesta, vaikka olenkin tottunut talveen, osaan pukeutua lämpimästi (ja minulla on varaa lämpimiin vaatteisiin), enkä erityisesti pelkää susia tai karhuja, kun en sellaisia ole nähnyt. Tekisi tiukkaa jo sopeutua maaseudulla asumiseen pysyvästi, ja varsinkin talvella keskellä pilkkopimeyttä asumiseen. 

Ylipäätänsä olisi varmaan vaikea sopeutua sellaiseen, että joku toinen taho päättäisi asioistani, missä asun, kenen kanssa jaan asuinhuoneeni, millaista ruokaa syön, miten pukeudun,  miten vietän vapaa-aikani, tai ylipäätänsä olisi vaikea sopeutua vapauden puutteeseen. Nämä ovat niin itsestään selviä vapauksia meille, mutta niiden menettäminen varmaankin aiheuttaisi sopeutumisvaikeuksia. 

Sopeutumisen vaikeutta voisi lisätä esimerkiksi se, että olisi traumatisoitunut esim. sodasta, eli kärsisi traumaperäisestä stressihäiriöstä. Silloin ihmisen henkinen/käyttäytymisen joustavuus ehkä vähenee, ihmisellä on vähemmän voimavaroja ylipäätänsä, ja ihminen stressaantuu muutoksista herkemmin?

 

Jos päämäärä on kuitenkin se sopeutuminen niihin uusiin olosuhteisiin niin mikä on paras metodi? Tässä siis on tarkotus pohtia kuinka saavutetaan paras lopputulos eikä sitä kuinka stressaavaa se on yksilölle vaan se kuin mahdollisimman nopeasti ja syvällisesti oppii uudet olosuhteet. Eli mitkä metodit silloin peliin?

Ei siis vaihtoehtoa annettu että voi kieltäytyä sopeutumisesta.

 

 

 

 

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Seuaa mutua ja arvelua. Niin, paras metodi sopeutumiseen voisi ehkä olla se, että saa itse päättää missä asuu, eli asuuko paikassa, jossa on sukulaisia, perheenjäseniä, kotikylän väkeä, samankielisiä, samanmaalaisia, jotka voivat opastaa tulokasta, olla tulkkina sekä kielen että kulttuurin suhteen, antaa turvaa, sosiaalisen kontekstin, ihmissuhteita (ainakin jos on kyse pakolaisesta). Että saa itse päättää, kenen kanssa jakaa huoneen, mitä syö, miten pukeutuu. Että voi itse tehdä jotain mielekästä, laittaa oman ruokansa ja siivota oma kämppänsä, tehdä työtä ja hankkia "respektiä" eikä olla armopalojen varassa. Että oppii maan kielen ja maan ja paikkakunnan tavat. Että tutustuu paikallisiin, eikä vain muihin pakolaisiin metsän keskellä olevassa eristetyssä talossa (tai toisaalta jossain lähiössä, jossa asuu vain maahanmuuttajia). Että oppii, miten ympäristössä parhaiten tulee toimeen, miten esim tuolla Jämtlannissa pitää pukeutua, miten selvitä (talvisessa) luonnossa hengissä (jos kaupunkihuvituksia ei ole). Ja jos on traumatisoitunut tai vammautunut, niin tietty pitää saada hoitoa.

Kai se vähän riippuu, mihin pitäisi sopeutua. Jos esimerkiksi pitäisi sopeutua vankilamiljööseen, Europarlamenttiin, Cernin akseleraattorilabraan, presidentinkansliaan, hiilikaivoksilla työskentelyyn, kroonikkosairaalassa oloon kokovartalokipsissä, niin kai ne aika erilaisia tietoja, taitoja ja asenteita vaatisivat? Ehkä yleisavuina voisi olla uteliaisuus, oppimishalu, ennakkoluulottomuus, rohkeus (myös rohkeus kysyä neuvoa tai pyytää apua), älykkyys (myös sosiaalinen), kyky solmia ihmissuhteita, sopuisuus, yhteistyökyky, kärsivällisyys, optimismi? Monet näistä ovat kyllä synnynnäisiä avuja, ihan temperamenttiin ja persoonallisuuteen liittyviä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
ing geolog
Rousseau

Olisi kiinnostavaa tietää minkä maan pakolaisista oli kyse. Kauhean paha tehdä mitään arvioita mihinkään suuntaan kun ei tiedä missä kulttuurissa on kammotus joutua metsän keskelle. Toisaalta tietysti olettaisi että turvapaikan hakijana sitä on onnellinen ihan mistä tahansa turvallisesta paikasta, ja herää epäilys että on taas joku yltiösosiaalinen ollut korviin kuiskuttelemassa että tämä paikka täällä ei millään tavalla vastaa juuri teikäläisten tarpeita, joten tajutkaa nyt härregyyde vaatia oikeuksianne.

Kun ajattelee kaikkia ihmisiä jotka ovat selviytyneet mitä saatanallisimmista paikoista hengissä, keskitysleirejä myöten, niin kyllähän se vähän loukkaavalta heitä kohtaan tuntuu että nykyään on oikeus narista siitäkin että ei pidä siitä alueesta jossa saa punkata ja ruoan suuhunsa.

Se olisi loukkaavaa jos pakolaiset tungettaisiin vankiloihin tai keskitysleirimäisiin oloihin. Jälkimmäiset olot ei taida kaukana olla niillä leireillä joilla pakolaisia lähtömaidensa naapurivaltioissa pidetään?

Mutta mistäpä minä mitään tiedän, kun en koe metsää vastenmielisenä paikkana. Ehkäpä olisin onneton jos itse olisin pakotettu asumaan aavikolla. Taikka suurkaupungissa. Mutta jos olisin pakolainen, ehkäpä odottelisin että se status muuttuu ja sitten saan itse valita missä asun?

Tästäkin on "keskusteltu" tuolla Monikulttuurissa, he olivat lehtitietojen mukaan Syyriasta ja Irakista. Eilen uutisissa eräs heistä, nuori nainen, sanoi haastateltaessa, olevansa pahoillaan noiden valittajien puolesta jotka antavat väärän kuvan arabeista, Hän myös kiitti Ruotsia turvapaikasta, ja melkein itki. Toisaalta ihmiset ovat erilaisia, pakolaisetkin, ja kokonais määrään verrattuna ovat ainakin tuollaiset tapaukset harvoja, useimmat kai vain sopeutuvat, hyväksyvät vallitsevat olosuhteet.

 

Ok.

Itse(kin) voisin ajatella että tuo valittaminen ympäristön "karmeudesta" olisi jonkinlainen sijaistoiminto jossa puretaan sitä tuskaa minkä on oikeasti aiheuttanut ihan eri asia; kotoa lähteminen. Jos valittajat ovat miehiä, voisi ajatella että heidän ylpeytensä ei anna periksi parkua ja porata sitä että en joutunut pelastautumaan kotoaan pois. Mutta ylpeys toisaalta voi aiheuttaa sen että olosuhteet joihin ei ole rahtuakaan tottunut vaikuttavat vihamielisiltä, eli tulee sellainen olo kuin joku ventovieras porukka haluaisi vasiten kiusata ja rääkätä sillä kaamealla ympäristöllä. Ja sitä vastaan sitten reagoidaan.

***

Jos mietin millaisiin olosuhteisiin en itse lainkaan sopeutuisi, niin olisihan sitä kaikenlaista, mutta katkerin kalkki olisi varmaankin se että ei pystyisi enää liikkumaan. Erään ihmisen kanssa aikoinaan katselimme elokuvan missä veistoksia ammatikseen värkännyt mies joutui autokolariin ja halvautui kaulasta alaspäin. Hän koki elämänsä olevan ohi ja halusi kuolla, halusi että hänen hengityskoneensa suljetaan. Ihminen jonka kanssa elokuvan katsoimme ilmoitti että ei missään nimessä potilaalla saa olla oikeutta päättää omaa elämäänsä (elokuvassahan lääkärit olivat tietenkin vastaan), omasta mielestäni potilaalla piti olla siihen oikeus. Nyt em. ihminen on itse kuollut, enkä tiedä miten, mutta kyllähän ihmisellä siis pitää olla oikeus sellaiseen elämään jonka hän itse kokee mielekkääksi.

Pakolaisen väsyttyä jo sietokykynsä äärirajoille tuntuu ehkä mahdottomalta ajatellakaan että pakolaisuusstatus päättyisi jonkin N pituisen ajan päästä, jolloinka olisi vapaa siirtymään itselle mieluiseen ympäristöön?

Sopeutuvaisimpia ovat varmaankin ne ihmiset jotka kokevat elämänsä mielekkääksi uudessa ympäristössä ja jotka pääsevät heti puuhastelemaan jotain. Vankiloissakin häijyinpänä rangaistuksena pidetään eristämistä, ja ehkäpä sitten joku voi kokea metsän keskelle päätymisen paniikkia aiheuttavana eristämisenä (vaikka vaikeahan se minun on mieltää, kun metsä ei edusta minulle mitään vihamielistä elementtiä).

syytinki
Seuraa 
Viestejä9887

Meitä sopeutujia ja sopeutumattomia on joka lähtöön.

Ensiksi myönnän, että en anna anteeksi esi-isille, että ne pösilöt lähti Pohjoiseen. Ihan yhtä hyvin olisivat voineet suunnata Hawaijille. Yksi lähi-esisukki häipyikin, tuskastuttauaan. Meni kuulemma Ameriikkaan ja jätti muijan ja vauvelin tänne

Tietenkin on hiukan epähienostunutta puhua maahanmuuttajista, joita on niitäkin joka lähtöön. Kun tulee puhe sopeutumisesta, käypi väkisin mielessä, että miten lie. Ei sopeutunut kotimaisemiin, että liekö helpooa sopeutua tännekään.

Ja huom. Sota- ja vainopakolaiset ovat eri asia. Minkäs teet, jos pyssyllä tyrkitään pois.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
syytinki

Tietenkin on hiukan epähienostunutta puhua maahanmuuttajista, joita on niitäkin joka lähtöön. Kun tulee puhe sopeutumisesta, käypi väkisin mielessä, että miten lie. Ei sopeutunut kotimaisemiin, että liekö helpooa sopeutua tännekään.

Miksi olisi? Kaikista ihmisistä voi puhua. Eri asia vain on että millä tavalla puhuu. Jos aletaan haukkumaan ties miksi paviaaneiksi, niin siinähän sitä ollaan lastentarha-asteella ja SE on epähienostunutta. Kautta aikain ja maailman porukkaa on pursunnut sinne sun tänne, ja paljon ollut harmia, jos hyötyäkin, entuudestaan jollakin alueella olleille kun alkaa niitä ventovieraita paikalle tepastella.

Mutta kaikista porukoista löytyy kaikenlaista. Jopa keskitysleireillä jotkut juutalaiset pettivät omiaan ja pyrkivät kaikessa vain oman itsensä eloonjäämiseen, vaikka ruumikasojen hinnallakin. Ei voi ajatella että jos joku on pakolainen, niin hän on automaattisesti reilu ja rehti ihminen. Vielä vähemmän voi jostain tavanomaisesta maahanmuuttajasta tehdä jotain pyhimystä sillä perusteella että hän nyt vaan sattui syntymään alunperin jossain muualla.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Vomies

Mutta jos vain sanoo kaikkia ihmisiä apinaperseiksi?

Että olisi niinkuin Dirty Harry että inhoaa tasapuolisesti kaikkia ihmisiä rotuun katsomatta? Jaa-a, voihan sitä inhota, mutta nimittelyn jälkeen joutuisi aina selittämään kaikille että nimittelee kaikkia. Monikohan sen uskoisi? Tarttis varmaan habitus olla sitä luokkaa että kukaan ei uskalla riehaantua  nimitellyksi tultuaan.

 

 

 

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19063

Tohon uutiseen sen verran, että tulikohan kenellekään mieleen, että saattaa olla luottamus vieraaseen aika heikoissa kantimissa, ja se, että vastoin luuloa heidät kuljetettiin huutin kukkuun johonkin vanhaan armeijan kasarmiin keikkumaan. Tuskin olisin itekkään noussut bussista ihan heti. Oon mä sen verran epäluulonen epeli. Kun luulo ja tieto ei vastaa toisiaan, niin defenssimekanismit nousee hyvinkin herkästi esiin. Tervettä se. Sama juttu, kun luulet saavasi makeisen ja se onkin joku öttiäinen, niin yökkö tulee.

Ihminen on noin yleisestiottaen aika sopeutuvainen, kunhan olemassaolo tuntuu turvalliselle. Ihminen aika näppärästi rakentaa elämänsä uudelleen vessapaperirullasta alkaen, kun on ns. valoa tunnelin päässä.

Sen verran lisään, että ite oon näitä sisäisten sotapakolaisten jälkeläisiä, niin tiedän taustani juu, mutta ei se ole estänyt mitään. Eikä se estänyt vanhempiakaan, vaikka he tänne resus kuka mitenkin. Ja kun oon noiden pakolaisten kanssa ollu tekemisissä, niin kyllä ne aika äkkiä oppii vaatimaan samaa kuin muillakin, vaikka ei kieli ole edes kunnolla hanskassa. Kertoo omalta osaltaa siitä, että kokevat olonsa turvalliseksi ja sopeutuminen on lähtenyt käyntiin. Haikailee ne kotiinsa, niin kuin kuka tahansa, jolla semmoinen on jossain ollut. Toki.

En sitte tiedä kuinka syvää sopeutumista tässä nyt haetaan, mutta peruselämä otetaan hanskaan aika äkkiä. Itellä siihen menee kaupungista maalle (tai käytännössä melkein minne vaan) siirryttäessä tasan yhtä kauan kuin se matka kestää. Monilla on kesämökkejä, ja niillä elo voi olla hyvinkin toisenmallista kuin ykköskämpässä. Sauna ei lämpiä sähköllä ja pesuvedet joutuu kantamaan sisään. Ei tuossa kohtaa kukaan kysele, että sopeudutko. Joko teet mitä pitää tai sitten et sauno. 

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija
DedMoroz

Tohon uutiseen sen verran, että tulikohan kenellekään mieleen, että saattaa olla luottamus vieraaseen aika heikoissa kantimissa, ja se, että vastoin luuloa heidät kuljetettiin huutin kukkuun johonkin vanhaan armeijan kasarmiin keikkumaan. Tuskin olisin itekkään noussut bussista ihan heti. Oon mä sen verran epäluulonen epeli. Kun luulo ja tieto ei vastaa toisiaan, niin defenssimekanismit nousee hyvinkin herkästi esiin. Tervettä se. Sama juttu, kun luulet saavasi makeisen ja se onkin joku öttiäinen, niin yökkö tulee.

Ihminen on noin yleisestiottaen aika sopeutuvainen, kunhan olemassaolo tuntuu turvalliselle. Ihminen aika näppärästi rakentaa elämänsä uudelleen vessapaperirullasta alkaen, kun on ns. valoa tunnelin päässä.

 Sen verran lisään, että ite oon näitä sisäisten sotapakolaisten jälkeläisiä, niin tiedän taustani juu, mutta ei se ole estänyt mitään. Eikä se estänyt vanhempiakaan, vaikka he tänne resus kuka mitenkin. Ja kun oon noiden pakolaisten kanssa ollu tekemisissä, niin kyllä ne aika äkkiä oppii vaatimaan samaa kuin muillakin, vaikka ei kieli ole edes kunnolla hanskassa. Kertoo omalta osaltaa siitä, että kokevat olonsa turvalliseksi ja sopeutuminen on lähtenyt käyntiin. Haikailee ne kotiinsa, niin kuin kuka tahansa, jolla semmoinen on jossain ollut. Toki.

  En sitte tiedä kuinka syvää sopeutumista tässä nyt haetaan, mutta peruselämä otetaan hanskaan aika äkkiä. Itellä siihen menee kaupungista maalle (tai käytännössä melkein minne vaan) siirryttäessä tasan yhtä kauan kuin se matka kestää. Monilla on kesämökkejä, ja niillä elo voi olla hyvinkin toisenmallista kuin ykköskämpässä. Sauna ei lämpiä sähköllä ja pesuvedet joutuu kantamaan sisään. Ei tuossa kohtaa kukaan kysele, että sopeudutko. Joko teet mitä pitää tai sitten et sauno. 

Aina todellakin tulee pettymyksiä jos todellisuus ei vastaa odotuksia. Tää on ihan normaalia ihmisten käyttäytymistä. Turvallisuudentunne on yks tekijä intekroitumisessa.

Mun täytyy nyt käyttää itseäni taas esimerkkinä eli oon asunnu ulkomailla nyt 28 vuotta. Koko ajan matkustanu maasta toiseen muutaman vuoden välein ja tavallaan on ollu "shokissa" kaiken aikaa. Eli mikään muu ei ole koskaan ollut varmaa kuin muutos. Nyt asunut vakituisesti taikamaassa viimeset 8 vuotta ja voin vakuuttaa että on vaikea maa intekroitua. Sopeutuminen on helppoa, mutta intekroituminen yhteiskunnan osaseksi on todella vaikeaa ja sen estämiseksi on myös keksitty modollisimman paljon rajoituksia. 

Kuitenkin...

Parhaiten on asiat mennyt silloin kun on ollut kovimmillaan. Eli tavallaan pakko pyrkiä johonkin. En nimittäin näe sitäkään välttämättä hyvänä että on oma sisäinen yhteisiö siinä koko aika läsnä vaan mielummin niin että joutuu täysin irrallisena yksin itse siihen yhteisöön ja sen yhteisön tavoille. Sillon kun siinä yrittää sooloilla niin oppii väkisin tavat sekä ajattelumallit, kielenkin. Jos taas on oman turvallisen yhteisönsä mukana kaiken aikaa ja sivusta vain tuetaan ja opastetaan niin väittäisin että sopeutuminen kestää kauemmin. 

Omasta mielestäni paras tapa sopeutua on operoida "yksin" siinä yhteisössä. Hankkia kontakteja, mutta kuitenkin niin että taustalla on joku paikallinen tukemassa. Eli neuvomassa käytännönasioissa, kielessä jne. Pari ekaa vuotta minimaalisilla oman maan kontakteilla.

Tietenkin ihmiset on erilaisia ja joku tekee tuossa tilanteessa vaikka itsarin. Mulla se toimii.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19063

Ton sisäisen yhteisön parissa kai meilläkin on täällä Suomessa ja ilmeisesti muuallakin ne pahimmat ongelmat. Paljon on kotiäitejä, joilta jää kielen oppiminen vajaaksi, koska lapset pitää naisen kotona. Ja se tekee pakolaisnaisista riippuvaisia miehistään ja lapsistaan. Toivottavasti tuohon löytyy hyvä ratkaisu, että äidit ei eristy.

Itelle käy niin, että kun on oikeasti kovilla, niin mä lähen toimiin vaistoilla. Ajatuksista tai suunnitelmista hajuakaan, mutta tapahtuu senkin edestä. Hih! Maali pitää toki olla, mutta muutaman kerran käyny elämässä niin, että lähdöstä maaliin välisestä matkasta ei ole kuin hajanaisia muistikuvia. Mutta joo, noinhan se menee. Lähet vaan tarpoo ympäristöön, kyllä se opettaa perusjutut ja kun kieli on hanskassa, niin on varaa hienosäätää. Ei helppo, ja taatusti vieraassa maassa tulis ainakin itelle tunaroitua kerran jos toisen. Vaatii kyllä melkoista ihmistuntemusta ja luottamusta lähteä täysin vieraiden ihmisten varassa operoimaan. Ja luonteen notkeutta ja uteliaisuutta.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija
DedMoroz

Ton sisäisen yhteisön parissa kai meilläkin on täällä Suomessa ja ilmeisesti muuallakin ne pahimmat ongelmat. Paljon on kotiäitejä, joilta jää kielen oppiminen vajaaksi, koska lapset pitää naisen kotona. Ja se tekee pakolaisnaisista riippuvaisia miehistään ja lapsistaan. Toivottavasti tuohon löytyy hyvä ratkaisu, että äidit ei eristy.

Juuri tämä.

Eikä pelkästään ne naiset vaan myös vanhempi sukupolvi. Joskus tulee ne vaarit ja mummotkin mukaan peliin jotka ei kymmenenkään vuoden jälkeen puhu sanaakaan suomea.

Tuossa olis mietintämyssyn arvonen paikka.

Jos naiset on hallittavana ja miehillä on jotakin jota hallita niin kultturien sulautumista ei tapahdu. Vaan jatketaan siinä omassa moodissa maailman tappiin.

Toisaaltaan jos mamumies on supisuomalaisessa yhteisössä yksin suomalaisten arvojen ympäröimänä niin ei siinä varmasti ole kauheata hinkua "musumiehenä" päteä vaan sopeutua. Samoin myös yksinäisenä naisena se alistumisen vaisto jää pois ja ehkä hinku oikeuksien peräämiseen herää.

Eli väittäisin että mitä heikompi oma yhteisö taustalla niin sitä paremmin sopeutuminen tapahtuu.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Itse sanoisin molempiparempi, ja riippuu kyllä paljon yksilöstä, tarvitseeko ympärilleen "omaa" yhteisöä, joka antaa turvaa, vai pärjääkö yksinäisenä sutena. Jos on traumatisoitunut sodasta, saattaa olla hiukan eri tilanne olla pakolaisena jossain vieraassa ympäristössä kuin se, että on länsimaisena kaupparatsuna omasta vapaasta tahdostaan jossain, jossa on halpaa elää ja rahalla voi ostaa ties mitä tarvitseekin.

Kielenoppimisen kannalta kyllä altistuminen sille vieraalle kielelle on tärkeää, ja se, että joutuu sitä kieltä käyttämään. Kielenoppiminen auttaa integroitumisessa ja uuden kulttuurin ja sen tapojen ymmärtämisessä.

Oletko sinä Sami oppinut kahdeksassa vuodessa paikallista kieltä?

Mitenhän meidän omat karjalaisevakkomme, käsittääkseni he sopeutuivat aika hyvin, vaikka joutuivatkin ennakkoluulojen kohteeksi, ja kuuntelemaan ryssitelyä jne.. Ehkä sopeutumiseen vaikutti se, että heitä hajasijoiteltiin ympäri maata?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat