Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Hesarissa oli kiinnostava artikkeli. Mitä mieltä olette sen väitteistä? Kuuluuko kansalliseen kulttuuriimme tosiasioiden kiistäminen?

Suomalainen valehtelee aina – YK:ssakin saduillemme naurettiin

KOLUMNI

Taneli Heikka 

Suomalainen sanoo totuuden ääneen. Minun piti asua neljässä maassa ennen kuin aloin oivaltaa, että tämä uskomus itsestämme on väärä. Suomalainen on joukosta se, joka valehtelee patologisesti mutta luulee olevansa viisas totuudenpuhuja.

Miten niin? No siten, että seuratkaapa vaikka ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Venäjä ei uhkaa meitä. Turvallisuusympäristömme ei ole muuttunut. Suomen linja on selkeä. Mikään, mitä aiheesta sanotaan, ei ole totta, mutta kaikki menee suomalaisiin täydestä poliittisena keskusteluna.

Tällä tyylillä suomalaiset marssivat pari vuotta sitten YK:n turvallisuusneuvoston jäsenäänestykseen. Heille tuli kauheana yllätyksenä, että yritys naurettiin ulos. Ei maailmanpolitiikan ytimeen tarvita maata, joka on alkanut uskoa omiin satuihinsa.

Suomalainen politiikka on täynnä tyhjiä hokemia. Koko maa pidetään asuttuna, vaikka maaseutu tyhjenee. Päätöksenteko on suomalainen vahvuus, vaikka tällä vuosituhannella päätöksiä ei ole tehty. Kansallinen yhtenäisyytemme on voimaa, vaikka yhtenäisyys estää päättämisen. Ja niin edelleen.

...

Suomalainen keskustelukulttuuri on tuttua alistetuista ja autoritaarisista yhteiskunnista. Niissä totuuden sanomisella on vakavat seuraukset. Siksi puheessa on pinta ja syvyys. Pinnalla ovat hokemat. On tärkeää olla sanomatta mitään, minkä totuudellisuutta voi mitata tai arvioida. Ettei jää kiinni.

Syvyydessä kulkee alateksti. Sieltä voi toisinaan tulkitsemalla kaivaa tarkkanäköisyyttä. Se on kuitenkin yhä vaikeampaa, koska sanat ovat kiinni todellisuudessa enää hienoin säikein. Suomessa pinnasta on tullut oma totuutensa, jossa kansa ja poliitikot viihtyvät.

...

Kannattaa lukea koko artikkeli, se ei ole pitkä.

Sivut

Kommentit (31)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40695
Liittynyt6.12.2009
BCK

Hesarissa oli kiinnostava artikkeli. Mitä mieltä olette sen väitteistä? Kuuluuko kansalliseen kulttuuriimme tosiasioiden kiistäminen?

Jo se on kiistämisestä kiinni niin tulisko vielä enemmän kiistämällä ja väitetyllä "itselle valehtelemisella" parempia tuloksia?

 

http://www.goodcountry.org/overall

Amerikkalainen Fund for Peace -järjestö asetti maailman maat paremmuusjärjestykseen vuosittaisessa Failed States -indeksissään.

Vertailussa etsitään maailman heikoimpia ja epäonnistuneimpia valtioita. Suomi on vuoden 2014 listauksen viimeinen, eli vakain ja vähiten epäonnistunut - neljättä kertaa peräkkäin.

Toiseksi vakain valtio oli Ruotsi, joka on kuitenkin tippunut viime vuotisesta "erittäin vakaa" -kategoriasta "vakaa"-kategoriaan. Ruotsin jälkeen listalla ovat Tanska, Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti ja Luxemburg.

Suomi on tällä hetkellä ainoa maa, jonka järjestö luokittelee erittäin vakaaksi. Ennen Suomen nousua kärkipaikalle vuonna 2011 piti Norja vakaimman valtion titteliä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014122718954663_ul.shtml

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Lisättäkön tähän vielä, että toki itse pidän suomalaisia rehellisimpänä kansana maailmassa, mutta olen tietty suomalaisena varmaankin puolueellinen. Tuo artikkelin otsikon (ja tämän keskustelun otsikon) väite on provokatiivinen. Artikkeli kyllä sai ainakin minut miettimään sitä, kuinka paljon me valehtelemme itsellemme, me suomalaiset, kun pidämme itseämme rehellisenä kansana.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40695
Liittynyt6.12.2009
BCK

Lisättäkön tähän vielä, että toki itse pidän suomalaisia rehellisimpänä kansana maailmassa, mutta olen tietty suomalaisena varmaankin puolueellinen. Tuo artikkelin otsikon (ja tämän keskustelun otsikon) väite on provokatiivinen. Artikkeli kyllä sai ainakin minut miettimään sitä, kuinka paljon me valehtelemme itsellemme, me suomalaiset, kun pidämme itseämme rehellisenä kansana.

Itselle valehtelu on helpointa ja vaikeimmin itsen huomata. Siksi kannattaa pyrkiä muodostamaan näkemystä mahdollisimman rippumattomistä lähteistä ja numeroista. "Minä olen sitä mieltä että... tai minusta tuntuu siltä että.." ei ole kovin hyvä lähtökohta.

Goswell
Seuraa 
Viestejä11638
Liittynyt8.3.2010

Ihan asiaa sivuten, elektronien,,,, no ei, vaan eräs Venäjältä suomeen muuttanut henkilö antoi ymmärtää, että missään muualla häntä ei ole niin paljon huijattu kuin meille niin rakkaassa ja rehelisessä Suomessa.

Oma havainto on saman kaltainen, nuoruudessani rehellisyys on arvossaan, nykyään enään ei, lienee paikallinen alkuperäisväestö oppinut kapitalismin metkut paremmin kuin hyvin.

Minun mielestä noin.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40695
Liittynyt6.12.2009
Goswell

Ihan asiaa sivuten, elektronien,,,, no ei, vaan eräs Venäjältä suomeen muuttanut henkilö antoi ymmärtää, että missään muualla häntä ei ole niin paljon huijattu kuin meille niin rakkaassa ja rehelisessä Suomessa.

Oma havainto on saman kaltainen, nuoruudessani rehellisyys on arvossaan, nykyään enään ei, lienee paikallinen alkuperäisväestö oppinut kapitalismin metkut paremmin kuin hyvin.

Jussipussi: "Minä olen sitä mieltä että... tai minusta tuntuu siltä että.." ei ole kovin hyvä lähtökohta. 

Mitä lukua tämä Venäjälle näyttää?

http://www.transparency.org/cpi2014/results

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Innolla odotan että itsensä tuntija Sandi saapuu paikalle jakamaan meille viisauksiaan.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
jussipussi

Itselle valehtelu on helpointa ja vaikeimmin itsen huomata. Siksi kannattaa pyrkiä muodostamaan näkemystä mahdollisimman rippumattomistä lähteistä ja numeroista. "Minä olen sitä mieltä että... tai minusta tuntuu siltä että.." ei ole kovin hyvä lähtökohta.

Onko itselle valehtelu helppoa? Minusta se on kaikkein vaikeinta, vaikeampaa kuin muille valehtelu. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että se saattaa olla vaikeimmin huomata.

Sivuhuomautuksena, vielä pahempi olisi esittää asiat faktoina silloin kun kyse on vain omista mielipiteistä. Tämä huomio nyt ei liity tämän keskustelun kehenkään osanottajaan erityisesti.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40695
Liittynyt6.12.2009
BCK
jussipussi

Itselle valehtelu on helpointa ja vaikeimmin itsen huomata. Siksi kannattaa pyrkiä muodostamaan näkemystä mahdollisimman rippumattomistä lähteistä ja numeroista. "Minä olen sitä mieltä että... tai minusta tuntuu siltä että.." ei ole kovin hyvä lähtökohta.

Onko itselle valehtelu helppoa? Minusta se on kaikkein vaikeinta, vaikeampaa kuin muille valehtelu. 

Tämä on se minkä kerromme itsellemme ja siksi meidän on niin helppo uskoa omia valheitamme. Meitä ei ole evoluution valinnassa muovattu rehellisiksi faktoille ja itsemme ajatuksille. Meitä ei ole evoluution valinnassa "suunniteltu" tunnistamaan omaa typeryyttämme ja idioottimaisuuttamme. Emme halua edes kuulla siitä.

Me emme edes tiedä miksi ajattelemme kuten ajattelemme, mutta tätä emme tule ajatelleeksi koska uskomme että kun tämä ajatus ja tarina tuli minun päästäni niin se on uskottava ja totta. Se että jokin tuntuu mielessä uskottavalta ei todista mitään todistettavasti sen uskottavuudesta objektiivisemmin arvioituna. Yleensä ajatus on tarinamuodossa, yksinkertaisessa, ristiriidattomassa ja siksi hyvin uskottavan kuuloisena/tuntuisena.

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
Liittynyt13.9.2013
BCK

Onko itselle valehtelu helppoa? Minusta se on kaikkein vaikeinta, vaikeampaa kuin muille valehtelu. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että se saattaa olla vaikeimmin huomata.

Miksi noin - miten ajattelet tuon?

Itse ymmärtäisin nuo käsitteinä niin, että toisille valehtelu on aina tietoista - että jos kertoo epätotuuksia tietämättään, vahingossa, se ei ole valehtelua. Itselle taas valehdellaan aina tai lähes aina sitä tiedostamatta. Ja luulisin, että jussipussi on oikeassa tuossa, että ihmiset uskovat helposti omiin valheisiinsa. Ihmisillä tosiaan taitaa olla taipumus uskoa oman päänsä tuotoksia. Toisten ihmisten sanomisia kyseenalaistetaan usein ihan toisella tapaa. Toiselle valehdellessaan pitää siis tehdä tietoinen päätös valehtelusta - ja usein näin toimia omaa moraaliaan vastaan - ja vielä saada se toinen vakuuttuneeksi. 

Tietenkin voi kysyä onko itselle valehtelu sitten valehtelua lainkaan, jos se tehdään tiedostamatta. Mutta itselle valehteluksi kai kutsutaan sellaista tilannetta, että ihmisellä on kyllä periaatteessa tiedossa kaikki faktat, joiden perusteella hän voisi nähdä totuuden, mutta hän toisten silmissä järjenvastaisesti päättää uskoa toisin. Itselle valehdellessaan ihminen kai suojaa itseään liian rankoilta tunteilta, tai sitten maailmankuvaansa, jonka romahtaminen olisi liikaa kestettäväksi. Ilmiö on varmaan hyvinkin arkipäiväinen, mutta ihan äärimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen vaikka se vauvojansa tappanut ja pakastanut äiti. (Siis sen perusteella mitä olen lukenut hänen sanoneen asiasta.) 

Mutta vaikka itselle valehtelu olisikin tavallaan helppoa, niin kuvittelisi sen pitkään jatkuessaan vievän aivan valtavasti henkisiä voimavaroja.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Minusta valehtelu on jotain tietoista, ei tiedostamatonta. Tai siis vielä hetki sitten ajattelin niin.

Toisaalta on siinä tapauksessa epäloogista sanoa, että itselle valehtelua on vaikea huomata - koska oikeastaan sitä ei oikeastaan voi tapahtua, eihän ole mitään järkeä tietoisesti valehdella itselleen, koska sitä valetta ei itse uskoisi. Äh, taisin puhua nyt itseni solmuun, pitääpä miettiä tätä vähän lisää.

Saattaa olla, että se on noin kuin sinä Vaihdokas asian esitit. Itselleen valehteluksi sanotaan jotain, mikä ei itse asiassa ole tietoista valehtelua, vaan jotain muuta. Ehkä alitajunta huijaa ihmistä uskomaan asioita, jotka eivät ole totta, oli syynä sitten defenssit, maailmankuvan tai minäkuvan romahtamisen estämisen tai jotkut muut syyt. Onko huijaaja silloin ihminen "itse", jos se kerran ei ole tietoinen minä? 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat