Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

Aiemmin oli ketju: Onko suurin mahdollinen lämpötila olemassa.

Tuossa ketjussa kävi ilmi valon nopeuden neliön c2 olevan suuruudeltaan vakio (lukuna muuten sama kuin Coulombin vakio), jotain 8, .......

Eli jos aiotaan energiaa nostaa pitää sen olla riippuvainen massan suuruudesta. Rupesin miettimään kumpi on merkittävämpi massa vai c2? Ja tein seuraavan pienen kirjoituksen päiväkirjaani:

664.663 kertainen on maapallon massa verrattuna
valon neliöön. Jos ajatellaan kuuluisaa A. Einsteinin yhtälöä, jossa mc2 kuvastaa energian suurutta.

Aurinko 221.59 milj. kertaa lämpimämpi vaikutus massalla kuin liikkeellä. Sillä c2 painoarvo on massaan verrattuna sangen pieni kun massa kerrotaan tuolla c2 arvolla.

Ajatellaan kuumuutta.
Lämpötila, jonka maapallon massa mahdollistaa verrattuna valon nopeuteen
Jos pitää miettiä paljonko massan lisäys vaikuttaa lämpötilan maximiarvon suuruuteen
niin E=mc2 yhtälössä maapallon massa on 664 kertainen verrattuna valonnopeuden c2 eli liikkeen lämmöntuotantoon. Massa siis on tärkeämpi tekijä lämmöntuttajana kuin mitä on valon nopeudella tapahtuva värähtelyliike.

Muistaakseni tässäkin on tietty kynnysarvo. Jos massa on yksi kilogramma niin c2 arvo jää voitolle melko paljon Mutta heti kun kilogrammoja alkaa olla ylitse tietyn rajaarvon eli juuri tuon c2 arvon niin massan vaikutus energian eli lämmön määrään on kohoava nopeasti liikkumisen aiheuttaman energian yläpuolelle. Suhteessa siis kevyt kappale tuottaa enemmän energiaa liikkeen avulla kuin massan avulla, mutta raskas kappale tuottaa massan avulla energiamäärän joka on kaikkea liikkumista paljon suurempi.

Kun suuri massa kulkee esim. Valon nopeudella niin miten se käyttäytyy voisi olla laskettavissa. Tai kun pieni massa kulkee valon nopeudella.

Kun jaetaan maapallon pinta-ala ja säde noin 6370 km tuolla luvulla 664 saadaan:

Ajatellaan maapallon pinta-alaa 510 miljoonaa neliökilometriä niin voidaan laskea, että kaiketi 0.767 milj. Neliökilometriä vastaa valon neliötä. Sen kokoinen kappale on vielä liike-energialtaan merkittävämpi kuin massaltaan. Tai kappale, jonka säde on 9.58 kilometriä. Nämä laskut saattavat mennä harhaan jossakin kohden, mutta ajatus, että massa vaikuttaa energiamäärään enemmän kuin valon neliö on peräisin Tiede lehden foorumilta. Yritän tässä tuota lainaideaa soveltaa laskujen muotoon. Merten syvyydet muuten ovat juuri tuota 10 km luokkaa. Onko nesteissä massa ja liike täydessä tasapainossa? M = c2

Eli jos meri olisi paljon syvempi kuin se säde  jossa massa on 1 ja c2 on 1 voisi meren vedelle tapahtua jotakin odottamatonta????

 

Lyhyesti: Vertailen tässä maapallon massaa kilogrammoina suhteessa lukuarvoon c2. Missä pisteessä massa alkaa vaikuttaa energiamäärään enemmän kuin tuo lukuarvo c2??? 

 

Mitä ajatuksia teillä on asiasta? Voiko tasapainotila jossa massa on 1 ja c2 on 1 omata jotakin merkitystä nesteiden käyttäytymisen kannalta? Olen temmannut tämän ajatuksen täysin hatusta ajattelematta ja laskematta mitään.

 

 

Sivut

Kommentit (26)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Liittynyt16.3.2005

Minkä tahansa luvun neliö lie "vakio", joten arvaillessani sen merkitystä vertailussasi en tainnut käsittää sitä, mistä haluat keskustella. 

Titanic
Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

Tuolla Suurin mahdollinen lämpötila ketjussa joku päätteli, että E = mc2 merkitsee.....

Jotta Energia voisi kasvaa pitää massan tai c2 kasvaa ja c2 ei voi kasvaa koska se on vakioarvo ikuisesti. Sen sijaan massa voi kasvaa aina äärettömyyteen asti ja tuo massan kasvaminen kasvattaa myös energian arvoa. 

Mietin siis jos massa on 1 kg ja c2 jotakin 8 987 551 787 ..... niin kun kerrotaan massa kertaa c2 niin yksi kilo ei merkitse tuolla E energiapuolella juuri mitään. Vaan energia on jotakin 8 987 551 787 .... ja kaikki tuo energiamäärä tulee arvosta c2 eli jonkinlaisesta liikkeestä. Massan osuus on häviävän pieni.

 

Sen sijaan kun massa on miljoona kiloa tai miljardi kiloa tai biljoona kiloa ja tuo määrä kerrotaan c2 niin energian arvo on jo korkeuksissa. Ja massan prosenttuaalinen osuus Energiamäärän arvosta on huipussaan.

 

Eli mietin vain missä pisteessä massa-arvon arvo on merkitykseltään suurempi kuin c2 arvo.

Tuntui luonnolliselta olettaa, että kun massa on 8 987 551 787 ..... ja c2 on sama (8,987 551 787.... ) niin siinä pisteessä massan ja c2 painoarvo on sama. Eli 50 prosenttia energiamäärästä on massan aiheuttamaa ja 50 prosenttia energiamäärästä on c2 aiheuttamaa.

Ja sitten yritin selvittää onko maapallon massa alle vai yli 50 prosenttia kokonaisenergian määrästä tuossa kaavassa E = mc2. Jotenkin päädyiin tulokseen, että maapallon massan painoarvo on noin 664 kertainen energiamäärässä verrattuna c2 painoarvoon.

Sitten halusin tietää minkä kokoinen säde kappaleella on, jotta Energiamäärästä 50 prosenttia olisi painosta johtuvaa ja 50 prosenttia c2 johtuvaa. Joten jaoin maapallon säteen 6370 km luvulla 664 ja sain arvoksi noin 9,5 kilometriä.

Eli kappale jonka säde on tuo omaa massan, joka on 50 prosenttia E = mc2 kaavan energian arvosta. Jne.

Käytännössä tämä merkitsee esim. että mitä pienempi planeetta massaltaan sitä rosoisempi se voi olla. Mars planeetalla korkeuserot voi olla 47 km, Jupiterilla vain noin 300 metriä, Saturnuksessa 1 km ja Neptunuksessa 2 km. Eli mitä enemmän massaa sitä pyöreämpi planeetta on. Ja sitä vähemmän korkeuseroja.

 

 

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Liittynyt16.3.2005

Yhtälö E=mc² kertoo, että kun kappaleella on massaa, sillä on tietty määrä energiaa ja että energian E ja massan m välillä on yhteys. Kuvauksessasi liität jotakin minulle mystistä siihen, onko massan kilomäärä enemmän tai vähemmän kuin jokin tietty määrä.

Yhtälö on kuitenkin hyvin simppeli sikäli, että se kertoo aineen energiamäärän painoyksikköä kohden. Kahdessa kilossa ainetta on kaksinkertainen määrä energiaa verrattuna yhteen kiloon. Analogiaksi voisi kai ottaa vaikkapa bensiinin lämpöarvon (polttoarvo), joka ilmaisee aineen täydellisessä palamisessa kehittyvän lämpöenergiamäärän aineen massayksikköä kohden.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
Titanic
Olen temmannut tämän ajatuksen täysin hatusta ajattelematta ja laskematta mitään.

Mikä loistava lähtökohta todellisuuden ymmärtämisen yritykseen. Ei noin voi mennä väärin (edes väärin).

JPI
Seuraa 
Viestejä25938
Liittynyt5.12.2012

Koetappa ilmasta valonnopeus nanometreinä sekunnissa nm/s ja Maan massa vaikkapa tonneissa, miltäs silloin näyttää? huh

3³+4³+5³=6³

Titanic
Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

Eli jos ajatellaan

 

m = Neliöjuuri E = c2

 

ja lähdetään kuvaamaan c2 vaikkapa suorakulmaisena kolmion kateetteina joiden kummankin pituus on c 299792.458 km ja ajatellaan että nuo kaksi muuta m ja Neliöjuuri E voidaan kuvata myös suorakulmaisten kolmioiden kateetteina ja ajatellaa vaikkapa 100 kilogrammaa painavaa henkilöä.

Silloin muodustuu kolme kolmiota

massakolmio = Neliöjuuri E kolmio = c2 kolmio

Jos massa on 100 kg ja muodostetaan samanlainen massakolmio kuin c2;  on tuon kolmion molemmat kateetit 10 kiloa. Jos m = Nleliöjuuri E niin saadaan Neliöjuuri E kolmion kateeteiksi puolestaan 100 kiloa.

Voidaanlaskea 

c - 10 - 100 Näin saadaan selville ehkä jotakin ehkä ei?

eli 299 792,458 miinus 10 = 299 782,458 eli 99.9966643 prosenttia vastaan 0.0033357 prosenttia. Kuvaa ehkä sitä miten massa on sm aaltona. Suurin kolmioista eli c2 on sm aaltoa ja luuliisi noiden kahden muunkin kolmion jotenkin kuvaavan sm aaltoa. Massaa sm aaltona ja Energiaa sm aaltona.

sitten vähennetään vielä tuosta saadusta tuloksesta 100 jolloin saadaan energian osuus, joka on 99.9633079 prosenttia vastaan  0.0366921 prosenttia.

Eli 100 kiloa painavan ihmisen sm tilan tai fotonien paino on 333.57 grammaa ja 

energian paino on 3.669 kiloa 

yhteensä 4 0002.78 gr. ?????

Eli jos ajatellaan taajuutta niin 3600 sekunnissa sm tila kestää 12.00852 sekuntia eli suhde on karkeasti 1 / 300. Yksi sekunti sm ja 300 sekuntia lihaa. Tämä saadaan tietenkin kertomalla tuolla 0.0033357:llä.

Tästä saadaa suoraan ihmisen ruumiinlämpö. Kun tuo tarkka Hz määrä on 299.7871511 Hz ja Wikipedian elektronivoltti artikkelin mukaan 1 eV = 11 604 ... Kelviniä.

Jaetaan 11 604 K tuolla Hertzimäärällä ja saadaan 38.7 asetetta. Tietenkin Kelvinit pitäisi ensin muuttaa celsiusasteiksi. Jolloin saadaan noin 37.8 astetta.

 

Eli jos olen oikein ymmärtänyt tämän kaiken niin alkuhypoteesini oli lämpö esiintyy vain sm tilassa sillä jos lämpö esiintyisi ns. liha eli partikkeli tilassa olisi ruumiinlämpömme yli 11 000 astetta Celsiusta. Sm aalto mielestäni vuorottelee aaltotilan ja partikkelitilan välillä suhteessa 1 / 300. Yksi sekunti aaltoa ja 300 sekuntia partikkellia. Näin tuo lämpö 11 000 astetta on päällä vain joka 300. sekunti.

Titanic
Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

Törmäsin Koraanissa: ....the Matter of the hour is but the twinkling of the eye, or even more nigh.... (16:77)

Tiedän Wikipediasta, että muinaiset intialaiset katsoivat silmäräpäyksen keston olevan 3 Lava = noin 0.273 sekuntia. Eli kun tunnissa 3600 sekuntia on materiaa 0.273 sekuntia saadan jakolaskulla: 13186.8131 kun vielä jaetaan tuo 0.273 sekuntia 3600 osaan, kun kerran silmänräpäyksen verran on materiaa 3600 sekunnissa saadaa: 7.583333e-5.

Molemmat luvut muistuttavat hienorakennevakiota. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hienorakennevakio

 

Eli ilmaiseeko siis Hienorakennevakio kuinka pitkän ajan elektroni on materiaa ja kuinka pitkän ajan puolestaan aaltoa. Se olisi käsittämättän pitkän osuuden aaltoa ja materiaa vain 1/13186.81 osaa tunnista. Mutta ei hätää sillä:

QED:ssa Hienorakennevakio kasvaa logaritmisesti energian suhteen, kun vuorovaikutuksen energia kasvaa.

Eli mitä suurempi massa sitä pitempi aika on materiaa ja aaltoa sitä lyhyemmän aikaa?

 

Outo laskutoimitus on jakaa tuo yhden tunnin eli 3600 sekunnin silmänräpäykset 13 186 tai oikeammin Hienorakennevakion 13 703,5999 silmänräpäystä 3600 osaan eli silmänräpäystä (materiaa) per sekunti: 3.80655554663888

Kun tuon luvun jakaa 10:llä saadaan Boltzmannin vakion desimaaliosa eli 

.38065

En tiedä miksi se tulee tuosta laskutoimituksesta. 

Eli tunnissa on silmänräpäyksiä 13 703 eli Hienorakennevakion verran ja kun Jaetaan tuo luku 3600:lla saadaan silmänräpäysten määrä sekunnissa. Ja tuo luku puolestaan muistuttaa Boltzmannin vakiota.

Koraanin mukaan materiaa on yksi silmänräpäys tunnissa eli loput silmänräpäykset ovat kaiketi aaltoa???

Titanic
Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

Tässä jälleen yksi päätön ajatus, joka päätyy joko johonkin tai sitten ei:

E=mc2 , mutta energia esiintyy vain kvantteina ja siksi E voi saada vain arvoja

1 E, 2 E, 3 E, 4 E, 5 E jne.

Jos siis E = 500 000 eV niin 1 E = 500 000, 2 E = 1 000 000, 3 E = 1 500 000, 4 E = 2 000 000 ja 5 E = 2 500 000.

Jos oletetaan, että vakio c2 = 1 niin saadaan:

1 E = 500 000 , mc2 = 500 000 x 1

2 E = 1 000 000, mc2 = 1 000 000 x 1 jne.

5 E = 2 500 000, mc2 = 2 500 000 x 1

 

Koska tuo 5 E kvantin massa saadaan myös jakamalla kvantin järjestysluku kahdella eli

5 / 2 = 2,5 . Näin ollen mc2 voidaan ilmoittaa myös muodossa 1/2 E x c2

c2 on vakio, mutta ei kuitenkaan edusta lukua 1 ellei sitten kertoimen avulla muunnetta sitä muotoon 1. Kun c2 kerrotaan luvulla 2.225300112 päädytään kymmenellä jaolliseen lukuun.

Eli mc2 voidaan esittää muodossa 1/2 E x c2 x 2.2253

Kun tuo sitten tiivistetään saadaan E = E x 0.5 x 0.8987551787 x 2.2253 eli

E = 3.62405529 kertaa E tai toisaalta E = 3.6240 kertaa 1/2 E. En ole aivan varma???

 

Protonin E = 938,2723 MeV

Jostain syystä tuo E pitää jakaa ensin kahdella, ja sitten kertoa tuolla kertoimella:

(938,2723 / 2) kertaa 3.6240 = 1700,1494076 eli lähellä protonin kg massaa.

Jotain täytyy tehdä, jotta saataisiin tarkka protonin massa eli kerrotaan vielä luvulla:

0.98354 niin tulee tarkalleen Protonin kg massa.

Eli keksin näemmä uudestaan muuntokertoimen, jolla saa muunnettua elektronivoltit kilogrammoiksi: (3.6240 / 2) kertaa 0.98354

Ei tästä taida olla mitään hyötyä, mutta panin merkille, että tuo keino saada c2 kymmenellä jaolliseksi antaa arvoksi melkein Weinbergin kulman eli 0.222.

Kyse on luultavasti sattumasta, mutta olisi kiva tietää enemmän tuosta Weinbergin kulmasta joka tapauksessa?

Eli elektronin E = 511 000 eV

(511 000 / 2) kertaa 3.62405529 kertaa 0.98354 = 910705,0533512463

eli lähellä elektronin kg massaa.

 

 

 

JPI
Seuraa 
Viestejä25938
Liittynyt5.12.2012

"Olen temmannut tämän ajatuksen täysin hatusta ajattelematta ja laskematta mitään."

Siltä todellakin vaikuttaa.

3³+4³+5³=6³

Titanic
Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

Pienessä tietosanakirjassa oli tällainen vaikeaselkoinen tulkinta Maxwellin laille:

Lausuu kuinka TODENNÄKÖISET eri nopeudet on kaasumolekyyleillä. Todennäköisin nopeus kasvaa lämpötilan kohotessa. Mitä enemmän nopeus poikkeaa tästä todennäköisimmistä, sitä
harvinaisempi se on.

Kun yritän tulkita mitä tuo tarkoittaa päädyn seuraaviin outouksiin:

Lausuu kuinka todennäköisesti kaksi kaasumolekyyliä liikkuvat eri nopeuksilla tai samalla nopeudella.
Kun lämpötila kohoaa alkavat molekyylit noudattaa todennäköisintä nopeutta eli nopeudet yhtenäistyvät. Kohden yhtä ja samaa nopeutta.
Mitä enemmän nopeus poikkeaa yhteisestä vakionopeudesta sitä harvinaisempi tuo nopeus on eli
kylmässä liikkuvat molekyylit nopeuksilla, jotka ovat kaikki mitä erilaisimmat toisiinsa verraten.

Eli toisin sanoen Heisenbergin epätarkkuusperiaate on vaarassa rikkoutua vain suurissa lämpötiloissa. Niissä kun kaasumolekyylit liikkuvat todennäköisimmin samalla nopeudella.

Sen sijaan kylmissä lämpötiloissa ei ole tuota vaaraa. Kylmissä lämpötiloissa kaasut etääntyvät toistensa arvoista nopeuden ja ehkä suunnakin suhteen.

JOKO TUO ARTIKKELI ON LIIAN VAIKEASELKOINEN MINULLE TAI SITTEN, JOS TULKITSEN OIKEIN TUON ARTIKKELIN NIIN KUUMA KAASU ONKIN ERILAISTA KUIN SINNE TÄNNE POUKKOILEVIA ATOMEJA, JOINA PERINTEISESTI OLEN TOTTUNUT ASIAA PITÄMÄÄN.

OLENKO YMMÄRTÄNYT ASIAN VÄÄRIN PÄIN? ONKO KUUMASSA MOLEKYYLIEN NOPEUDET MITÄ SATTUU JA KYLMÄSSÄ NE LÄHENEVÄT TOISTENSA ARVOA???

Vierailija

Sinulla Titanic on perin omalaatuinen tulkinta tuosta Maxwell-Boltzmann-jakaumasta.

Yksi juttu mikä kantsisi huomioida on se että nopeus ja liikemäärä ovat vektoreita joilla on sekä suuruus että suunta. Energia riippuu yleensä noiden vektorien suuruudesta muttei suunnasta. Voi siis olla monta eri liikemärävektoria jotka vastaavat samaa energiaa joten epätarkkuusrelaatio ei ole kovin suuressa vaarassa M-B-jakauman taholta. 

JPI
Seuraa 
Viestejä25938
Liittynyt5.12.2012
Titanic

Pienessä tietosanakirjassa oli tällainen vaikeaselkoinen tulkinta Maxwellin laille:

Lausuu kuinka TODENNÄKÖISET eri nopeudet on kaasumolekyyleillä. Todennäköisin nopeus kasvaa lämpötilan kohotessa. Mitä enemmän nopeus poikkeaa tästä todennäköisimmistä, sitä
harvinaisempi se on.

Kun yritän tulkita mitä tuo tarkoittaa päädyn seuraaviin outouksiin:

Lausuu kuinka todennäköisesti kaksi kaasumolekyyliä liikkuvat eri nopeuksilla tai samalla nopeudella.
Kun lämpötila kohoaa alkavat molekyylit noudattaa todennäköisintä nopeutta eli nopeudet yhtenäistyvät. Kohden yhtä ja samaa nopeutta.
Mitä enemmän nopeus poikkeaa yhteisestä vakionopeudesta sitä harvinaisempi tuo nopeus on eli
kylmässä liikkuvat molekyylit nopeuksilla, jotka ovat kaikki mitä erilaisimmat toisiinsa verraten.

Eli toisin sanoen Heisenbergin epätarkkuusperiaate on vaarassa rikkoutua vain suurissa lämpötiloissa. Niissä kun kaasumolekyylit liikkuvat todennäköisimmin samalla nopeudella.

Ymmärsit Maxwellin lain väärin. Se sanoo "Mitä enemmän nopeus poikkeaa tästä todennäköisimmistä, sitä harvinaisempi se on." Se ei siis sano, että korkeammassa lämpötilassa molekyylien nopeudet poikkeavat vähemmän keskimääräisestä nopeudesta, vaan sanoo, että poikkeamaa on kaikissa lämpötiloissa ja, että tuo keskimääräinen nopeus riippuu lämpötilasta. Tosiasiassa suuremmassa lämpötilassa poikkeamat keskimääräisestä nopeudesta ovat  suurempia kuin pienessä lämpötilassa. Tämä on helposti ymmärrettävissä, koska mitä suurempi tuo keskimääräinen nopeus on, niin sitä enemmänhän siitä voi poiketa. Tuo lämpotilajakauma siis lämpötilan kasvaessa muuttuu leveämmäksi ja keskinopeus suuremmeksi, perusmuoto kuitenkin pysyy samana eli kyseessä on ikäänkuin saman käyrän skaalaus pituussuunnassa leveämmäksi.

Tuosta kuvasta näet heti, että mitä suurempi lämpotila on sitä suurempi voi poikeama siitä yksittäisillä molekyyleillä olla.

Selvennys kuvaan: Tuo kuva koskee todellisuudessa vakiolämpötilaa mutta eri käyrissä on kyseessä eri kaasu. Samanlaiset käyrät kuitenkin saadaan jos kaasu on koko ajan sama ja sen lämpötila kasvaa.

3³+4³+5³=6³

Titanic
Seuraa 
Viestejä1041
Liittynyt10.5.2014

http://www.dlt.ncssm.edu/tiger/diagrams/gases/MolecularSpeed_vs_Temp-640.gif

 

Niin, joka tapauksessa se on niin päin, että huoneen lämmössä eli "kylmässä" esiintyy eniten vain yhtä nopeutta eli esim. noin 400 m / sek. Eli kylmässä nopeudet lähestyvät yhtä ja  samaa nopeutta.

Sen sijaan kun lämpötila on 1000 astetta C niin niin esiintyy nopeuksia 200-2000 m / sek. Eli kuumassa kaasumolekyylit tosiaankin pomppivat mitä erilaisimilla nopeuksilla ympäriinsä. Eli asia on niin kuin on perinteisesti totuttu se näkemään. Ymmärsin väärin tuon tietosanakirjan tekstin.

Kylmässä "kaikki" molekyylit liikkuvat 400 m / sek nopeudella ja kuumassa mitä erilaisimmilla nopeuksilla 200-2000 m / sek.

Ei siiis mitään ihmeellistä tässä, vaan niin kuin on perinteisesti totuttu pitämään.

 

JPI
Seuraa 
Viestejä25938
Liittynyt5.12.2012
Titanic

Kylmässä "kaikki" molekyylit liikkuvat 400 m / sek nopeudella ja kuumassa mitä erilaisimmilla nopeuksilla 200-2000 m / sek.

Ei siiis mitään ihmeellistä tässä, vaan niin kuin on perinteisesti totuttu pitämään.

Paitsi että tuo kylmässä 400 m/sek on jälleen taas se keskimääräinen nopeus siinä jossakin (arvoa et kertonut) kylmässä lämpötilassa. Kaikki molekyylit eivät siis liiku tuolla nopeudella, niillä on aina kaikissa lämpötiloissa (paitsi absoluuttisessa nollassa) nopeusjakauma tuon keskimääräisen arvon ympärillä. Kylmä ja kuuma eivät siis ole fysiikassa mitenkään perusteiltaan erilaisia tiloja. Kaikissa lämpötiloissa kaasun molekyyleillä on siitä lämpötilasta ja molekyylin massasta riippuvainen keskimääräinen nopeus, mikä on itsestään selvää, vai onko? Lisäksi kaikissa lämpötiloissa yksittäisillä molekyyleillä on nopeuksia tuon keskimääräisen nopeuden molemmin puolin (suurempia tai pienempiä), mikä on myöskin itsestään selvää, eikö?

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat