Seuraa 
Viestejä768

Jos ammutaan luoti samalla lähtönopeudella Kuusta Maahan kuin Maasta Kuuhun, niin ilmiselvästi se kulkee nopeammin matkan Kuusta Maahan kuin Maasta Kuuhun. Kuusta lähdettäessähän Kuu vetää luotia heikommin puoleensa ja Maa enemmän kun taas Maasta lähtevä luoti hidastuu alussa Maan voimakkaamman painovoimakentän takia ja sitten se putoaa vielä hitaammin Kuuhun.

Miksei sama päde valolle? Valoonhan myös vaikuttaa gravitaatio, sen kulku taipuu painovoimakentässä. Valonnopeuden vakioisuuden takia valon on kuljettava Maasta ja Kuuhun samassa ajassa kuin Kuusta Maahan. 

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Sivut

Kommentit (118)

korant
Seuraa 
Viestejä8326

Musta aukko on musta koska valtava gravitaatio estää valoa poistumasta mustasta aukosta. Onhan se suunnan muutoskin nopeuteen vaikuttamista. Mutta klassinen fysiikka ei selitä asiaa vaan tarvitaan suhteellisuusteoriaa. Mikään teoria ei kai vielä selitä mitä mustan aukon sisällä tapahtuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keckuli
Seuraa 
Viestejä768
korant

Musta aukko on musta koska valtava gravitaatio estää valoa poistumasta mustasta aukosta. Onhan se suunnan muutoskin nopeuteen vaikuttamista.

Mihin suuntaan tasan tarkkaan kohtisuoraan ylös voimakkaasta gravitaatiokentästä lähetetty valonsäde taipuu?

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
korant

Musta aukko on musta koska valtava gravitaatio estää valoa poistumasta mustasta aukosta.

Tärkeä huomio ja samasta syystä musta-aukkojen oikeaa väriä ei tiedetä, mutta minä luulen, että se on turkoosi. PMS 311.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18296

Kai korant koitti tarttua esittämääsi epäsymmetriaesitykseen, nimittäin patavanhan teorian mukaan mustaan aukkoon voi mennä, mutta ei tulla ulos.

Fysiikan lakien mukaista on, että what goes up must go down. Kaikissa tapauksissa vapaasti jatkava kohde kulkee molempiin suuntiin radallaan vastaavasti eli käyttää saman verran aikaa. Horisontillinen yleinen suhteellisuusteoria rikkoo tuon periaatteen ja siksi siinä on valuvika.

Jos mikään ei muutu Maan ja Kuun välillä, menomatka kestää saman havaitsijan mielestä yhtä kauan kuin paluumatkakin.

Jos yhtään helpottaa ajattelua, voit kuvitella että valolla on tietty lähtönopeus kuten ylös heitetyllä pallolla. Sen energia "putoaa" kohti Maata ja kohti Kuuta, mutta heijastuessaan Kuussa peilistä kaikki käy symmetrisesti kuten pallon putoaminen lattiaan ja kimmahtaminen siitä samalla nopeudella (liike-energialla) vastasuuntaan.

Mustat aukot ovat uskonasioita ilman ensimmäistäkään havaintoa. Jos kiertoradan ja säteen suhde kasvaakin paljon suuremmaksi kuin 2π, ei se tarkoita, etteikö signaali pääse sieltä pois äärellisessä ajassa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Keckuli
Seuraa 
Viestejä768

Lentääkö massallinen luotikin Maasta Kuuhun samassa ajassa kuin Kuusta Maahan, jos sen lähtönopeus on sama? Ei kai?!

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Eusa
Seuraa 
Viestejä18296
Minäitä

Lentääkö massallinen luotikin Maasta Kuuhun samassa ajassa kuin Kuusta Maahan, jos sen lähtönopeus on sama? Ei kai?!

Höpö. Eihän valonkaan heijastuva aalto ole samassa energiasuhteessa heijastuessaan Kuusta kuin lähtiessään Maasta.

Jos Maasta ammutaan Kuuhun luoti, mitataan Kuussa sen saapumisnopeus ja ammutaan samanlainen luoti tuolla nopeudella tarkalleen samaa rataa takaisinpäin, saman ajanhan se lentämiseensä käyttää esim. Kuussa koko ajan olevan mittaajan mielestä.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Keckuli
Seuraa 
Viestejä768

Ei Kuusta ammuta tarkalleen samalla nopeudella takaisin luotia, kuin mitä sinne Maasta ammuttu luoti saapui, vaan jos Maasta ollaan ammuttu "luoti" nopeudella 200 km/s, niin Kuustakin ammutaan tuolla nopeudella. Tuo nopeushan hidastuu kun luoti nousee ylös Maan painovoima kentästä ja se on hitaampi kun luoti saapuu Kuuhun, vaikka Kuun vetovoima sitä jonkin verran taas nopeuttaakin.

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Keckuli
Seuraa 
Viestejä768

Onko valonnopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Pitäisi olla, koska valonnopeus on aina vakio ja matka A:sta B:hen on yhtä pitkä kuin matka B:stä A:han, mutta esimerkiksi jos piste B on mustassa aukossa ja A sen ulkopuolella, niin valo kyllä kulkee A:sta B:hen, mutta ei B:stä A:han.

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

korant
Seuraa 
Viestejä8326

Jos luoti ammutaan maasta nopeudella, jolla se nippa nappa ohittaa Lagrangenpisteen Maan ja Kuun välillä se tuskin koskaan saavuttaa Kuuta tai ehkä vuosikymmenten kuluttua. Kun se ammutaan Kuusta samalla lähtönopeudella kuin Maasta, näinhän ketjun aloittaja tarkoitti, on aika vuorokauden luokkaa. Eli tottakai luoti tulee Kuusta nopeammin Maahan kuin Maasta Kuuhun. Otin mustan aukon esimerkiksi siksi, että Maasta luoti on ammuttava lähes pakonopeudella jotta se päätyisi Kuuhun. Jos tätä pienemmällä nopeudella se jää Maata kiertävälle radalle tai putoaa takaisin Maahan. Vastaavasti valo ei pääse mustasta aukosta jos sen lähtönopeus on valon nopeus. Arveluahan tämä on tietysti koska mustan aukon fysiikka on jotain muuta kuin tuntemamme fysiikka. Paitsi ettei JPI tunne sitä lainkaan.

Keckuli
Seuraa 
Viestejä768

Kiitos, vastaisitko vielä edelliseen kysymykseeni, että onko valon nopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Erityisesti jos A tai B on lähellä mustaa aukkoa? Ehkä juuri ja juuri tapahtumahorisontin ulkopuollella. Tai jompikumpi se olla sisäpuolellakin. Valon nopeutta mittaa tässä ajatuskokeessa pisteen A ja B puolivälissä paikallaan oleva tarkkailija.

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Kontra
Seuraa 
Viestejä981
Minäitä

Onko valonnopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Pitäisi olla, koska valonnopeus on aina vakio ja matka A:sta B:hen on yhtä pitkä kuin matka B:stä A:han, 

Valon nopeus on aina vakio.

Gravitaatioerosta johtuen sama kello Maassa käy hitaammin kuin Kuussa. Toisaalta Kuun nopeus Maan ympäri hidastaa Kuun aikaa Maahan nähden.

Tilanne on vastaava kuin GPS satelliiteilla. Maan gravitaatio kuitenkin hidastaa aikaa enemmän, kuin satelliitin nopeus hidastaa aikaa satelliitteissa, joten kellot satelliiteissa pitää säätää käymään nopeammin kuin Maassa. 

Tuo esittämäni aikojen suhteellisuuskin varmaan pitäisi huomioida, kun kysymykseesi pitäisi sorvata paikkansapitävä vastaus.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä13542
Minäitä

 ...onko valon nopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Erityisesti jos A tai B on lähellä mustaa aukkoa?

 

 

No tuohon on helppo vastata.

Valon nopeus on tietenkin nopeampi mitä kirkkaampi valo, esim kynttilän valo on hitaampi kuin auton 55 W halogeenivalo, ja kaikkein nopein on se valo tunnelin päässä - jonka näet sitten kun kuolet - ja oikeastaan tämä valo onkin juuri se musta aukko, jota ei pystytä tieteellisesti määrittelemään.

 

Toisekseen, niin tuo esittämäsi koe on jo suoritettu käytännössä.

Apollo 12 miehistö ottivat mukaansa pesäpallon ja mailan, yrittivät niillä lyödä pallon Maahan - ei onnistunut.

Apollo 13 miehistön oli määrä kokeilla samaa golfpallolla ja mailalla, mutta kuten tunnettua, niin eivät päässeet Kuun pinnalle - syy siihen on tosin visusti salattu - kokeilivat lennon aikana kapselissa harjoitusmielessä lyöntejä painottomassa tilassa, ja kuinkas kävikään? No, reikä happisäiliöön niin että posahti!

Apollo 14 kokeili sitten tuota golfpallon Maahan lyöntiä, mutta ei sekään onnistunut, vaikka kyllä se pallo lensi aika pitkälle, ja siitä tapahtumasta on otettu oikein Hasselblad valokuvakin todisteeksi.

Apollo 15 astronautti, jonka nimi jääköön mainitsematta, päätti salaa kokeilla sitä pyssyllä ampumista Kuusta Maahan, onnistui salakuljettamaan jotenkin sen pyssyn avaruuspuvussansa, vaikka se oli jo sullottu täyteen kirjekuoria.

No, eihän sekään onnistunut, koska Kuussa ei ole happea, eikä liekkiä näkynyt, mutta saattoi ehkä kumminkin onnistua, koska Maassa kuoli eräs nainen kadulle ampuma-aseen luodista juuri siinä kohtaa, johon luoti olisi pitänyt laskelmien mukaan osua. 

Räpeltäessään aseensa kanssa avaruuspukuhanskoillaan, jotka puoliksi täytetty hapella, putosivat luodit vahingossa Kuuhiekkaan, ja hukkuivat sinne - ovat siellä vielä tänä päivänä - kuten on asekin.

Ehkä siis onnistuikin kokeessaan, muttei kuullut laukauksen ääntä, koska tyhjiö.

Kun sitä naiseen osunutta luotia on tutkittu tarkemmin, on siitä löytynyt samankaltaisuuksia JFK:n tappaneen luodin kanssa...

 

 

korant
Seuraa 
Viestejä8326

GPS on hyvä käytännön esimerkki osoittamaan, ettei sähkömagneettisten aaltojen tai valon nopeutta voida käsitellä klassisen fysiikan menetelmillä suurissa nopeuksissa tai voimakkaassa gravitaatiokentässä. Ajan riippuvuus nopeudesta ja gravitaatiosta on otettava huomioon. Toisin sanoen Maasta Kuuhun etenevä fotoni käyttää täsmälleen saman ajan heijastuessaan takaisin Maahan. Jos mitataan aika Kuusta Maahan ja takaisin Kuuhun heijastuvalle fotonille saadaan sama aika samanlaisella kellolla mitattuna koska kellon aika ei ole sama Kuussa kuin Maassa. Jos käytetään Maan kelloon synkronoitua kelloa (liekö jotenkin mahdollista) niin saadaan eri aika.

Kontra
Seuraa 
Viestejä981
Kontra
Minäitä

Onko valonnopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Pitäisi olla, koska valonnopeus on aina vakio ja matka A:sta B:hen on yhtä pitkä kuin matka B:stä A:han, 

Valon nopeus on aina vakio.

Gravitaatioerosta johtuen sama kello Maassa käy hitaammin kuin Kuussa. Toisaalta Kuun nopeus Maan ympäri hidastaa Kuun aikaa Maahan nähden.

Tilanne on vastaava kuin GPS satelliiteilla. Maan gravitaatio kuitenkin hidastaa aikaa enemmän, kuin satelliitin nopeus hidastaa aikaa satelliitteissa, joten kellot satelliiteissa pitää säätää käymään nopeammin kuin Maassa. 

Tuo esittämäni aikojen suhteellisuuskin varmaan pitäisi huomioida, kun kysymykseesi pitäisi sorvata paikkansapitävä vastaus.

Taitaa olla niin, että kun mitataan aikaa valonsäteelle Maasta Kuuhun, se antaa pidemmän ajan kuin Kuusta mitattaessa Maahan, koska aika ilmeisesti käy Maassa hitaammin. Ellei sitten Kuun nopeus hidasta aikaa enemmän, kuin Maan gravitaatio? Tämä siis siinä tapauksessa, että Kuussa käytetään samaa Maasta vietyä kelloa, jossa ei ole korjattu gravitaatioeron ja Kuun nopeuden vaikutusta.

PS. Em ajan mittauksessa ei oikeastaan ole mitään mieltä, koska Kuusta mitattuna valon nopeus ei olisi sama kuin Maasta mitattuna. Eli Kuussa käytettävä kello pitää rukata näyttämään samaa aikaa kuin Maassa. (Korantin kommentissa tuo asia jo tuli esille.)

Kontra
Seuraa 
Viestejä981
Minäitä

Jos ammutaan luoti samalla lähtönopeudella Kuusta Maahan kuin Maasta Kuuhun, niin ilmiselvästi se kulkee nopeammin matkan Kuusta Maahan kuin Maasta Kuuhun. Kuusta lähdettäessähän Kuu vetää luotia heikommin puoleensa ja Maa enemmän kun taas Maasta lähtevä luoti hidastuu alussa Maan voimakkaamman painovoimakentän takia ja sitten se putoaa vielä hitaammin Kuuhun.

Miksei sama päde valolle? Valoonhan myös vaikuttaa gravitaatio, sen kulku taipuu painovoimakentässä. Valonnopeuden vakioisuuden takia valon on kuljettava Maasta ja Kuuhun samassa ajassa kuin Kuusta Maahan. 

Valo ei hidastu gravitaatiokentässä, mutta se menettää energiaansa siinä, joka ilmenee sen taajuuden laskemisena, eli valon spektri siirtyy punaiseen päin. Sama valonsäde Maasta Kuuhun on siis "punaisempi" kuin Kuusta Maahan lähetty. Tosin muutos on niin pieni, että se tuskin on mitattavissa?

Keckuli
Seuraa 
Viestejä768
Minäitä

Kiitos, vastaisitko vielä edelliseen kysymykseeni, että onko valon nopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Erityisesti jos A tai B on lähellä mustaa aukkoa? Ehkä juuri ja juuri tapahtumahorisontin ulkopuollella. Tai jompikumpi se olla sisäpuolellakin. Valon nopeutta mittaa tässä ajatuskokeessa pisteen A ja B puolivälissä paikallaan oleva tarkkailija.

Kontra
Minäitä

Onko valonnopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Pitäisi olla, koska valonnopeus on aina vakio ja matka A:sta B:hen on yhtä pitkä kuin matka B:stä A:han, 

Valon nopeus on aina vakio.

 

Jos piste B on mustanaukon sisäpuolella, niin valo ei pääse edes pois sieltä pisteeseen A. Sitä vastoin valo pääsee kyllä mustanaukon ulkopuolelta pisteestä A pisteeeseen B. Miten siis valolla voi olla sama nopeus pisteestä A pisteeseen B, kun se ei edes pääse pisteestä B pisteeseen A, mutta pääsee pisteestä A, pisteeseen B?

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6404

Matka kuuhunhan on tuo reilu sekunti. Puna- tai sinisiirtymä tuskin mitattavissa. Jos pääsisimme (mitä ei oikeesti tapahdu) fotonin lepokoordinaatistoon, niin fotoni itse menisi mennen tullen nolla-ajassa. Kun emme pääse (=lue: fotonilla ei ole lepokoordinaatistoa), niin meidän on tutkailtava fotonia omasta koordinaatistostamme. Silloin mittaamme fotonin lentomatkaksi tuon reilun sekunnin. Valon nopeus on valonnopeus tyhjössä. Valon nopeus väliaineessa vaihtelee. Mittaamaamme valon nopeuteen vaikuttavat vuorovaikutukset eri kohteissa. Eli valonnopeus on aina suurempi kuin valon nopeus.

 

Jokainen tarkkailija saa valonnopeudelle saman arvon, muttei valon nopeudelle.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6404
Minäitä
Minäitä

Kiitos, vastaisitko vielä edelliseen kysymykseeni, että onko valon nopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Erityisesti jos A tai B on lähellä mustaa aukkoa? Ehkä juuri ja juuri tapahtumahorisontin ulkopuollella. Tai jompikumpi se olla sisäpuolellakin. Valon nopeutta mittaa tässä ajatuskokeessa pisteen A ja B puolivälissä paikallaan oleva tarkkailija.

Kontra
Minäitä

Onko valonnopeus aina sama pisteestä A pisteeseen B kuin pisteestä B pisteeseen A? Pitäisi olla, koska valonnopeus on aina vakio ja matka A:sta B:hen on yhtä pitkä kuin matka B:stä A:han, 

Valon nopeus on aina vakio.

 

Jos piste B on mustanaukon sisäpuolella, niin valo ei pääse edes pois sieltä pisteeseen A. Sitä vastoin valo pääsee kyllä mustanaukon ulkopuolelta pisteestä A pisteeeseen B. Miten siis valolla voi olla sama nopeus pisteestä A pisteeseen B, kun se ei edes pääse pisteestä B pisteeseen A, mutta pääsee pisteestä A, pisteeseen B?

Tuo Minäitän kuva on harhaanjohtava. Suhteellisuusteorian mukaan itse musta aukko on singulariteetti (tai usea sellainen). Tuossa kuvassa on piirretty musta aukko ikäänkuin ulottuvaksi tapahtumahorisonttiin saakka. Kaikella horisontin sisäpuolella, siis myös pisteellä B, on vain yksi suunta eli lento singulariteettiin. Syy on selvä. Fotoninkaan pakonopeus ei riitä.

Eri asia sitten, että suhteellisuusteoria(kin) todennäköisesti nyrjähtää mustassa aukossa.

 

Eli valon nopeus on valonnopeus tyhjössä (= vakio). Muualla ei.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat