Kommentit (6)

Zäp
Seuraa 
Viestejä2315
Liittynyt19.10.2009

Lainaus:
Aineen radioaktiivisuus vähenee ajan kuluessa eksponentiaalisesti eli kiihtyvästi.

Eksponentiaalinen väheneminen ei ole absoluuttisen arvon kannalta kiihtyvä vaan hidastuva prosessi. Jokainen puoliintumisajan mittainen jakso pienentään Becquerellimäärää vähemmän kuin edellinen vastaava.

JPI
Seuraa 
Viestejä24830
Liittynyt5.12.2012
Zäp
Aineen radioaktiivisuus vähenee ajan kuluessa eksponentiaalisesti eli kiihtyvästi.

Eksponentiaalinen väheneminen ei ole absoluuttisen arvon kannalta kiihtyvä vaan hidastuva prosessi. Jokainen puoliintumisajan mittainen jakso pienentään Becquerellimäärää vähemmän kuin edellinen vastaava.

Aivan, vaikkakin radioaktiivisuus vähenee eksponentiaalisesta, niin verrannolisesti e^(-kt). Radioaktiivisuus kunakin ajan hetkenä vähenee aina suoraan verrannolisesti jäljellä olevan radioaktiivisen aineen määrään. Ehkäpä joku kysyy: miksi puoliintumisaika, eikä esim. aika, jonka kuluessa häviää kokonaan? Syy on tietenkin se, että vaikka lopulta kaikki aktiivisuus katoaa, niin se voisi jollekkin aineella tarkoittaa sitä, että kilon murikan radiaktiivisuus loppuisi vaikkapa 4500 -19935  vuodessa, koska sitä viimeistäkin ydintä koskee vain sama todenäköisyys hajota jolloin keskimääräinen hajoamisaika ei kerro todellisesta ajasta mitään. Siis "hyvällä" säkällä kaikki hajoaisi esim 4500 vuodessa tai nopeamminkin ja "huonolla säkällä" 19935 vuodessa tai enemmän. Kun radioaktiivista ainetta on merkittävä määrä jäljellä, niin puoliintumisaika on yksikäsitteinen ja tarkka. Kaiken hävämisen aika, paitsi täysin merkityksetön käytännössä (muutama radioaktiivinen atomi ei ketän tapa ts.), sen sijaan olisi erittäin sattumanvarainen ja mitään sanomaton luku.

3³+4³+5³=6³

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1218
Liittynyt12.9.2008
JPI

Ehkäpä joku kysyy: miksi puoliintumisaika, eikä esim. aika, jonka kuluessa häviää kokonaan? Syy on tietenkin se, että vaikka lopulta kaikki aktiivisuus katoaa, niin se voisi jollekkin aineella tarkoittaa sitä, että kilon murikan radiaktiivisuus loppuisi vaikkapa 4500 -19935  vuodessa, koska sitä viimeistäkin ydintä koskee vain sama todenäköisyys hajota jolloin keskimääräinen hajoamisaika ei kerro todellisesta ajasta mitään. Siis "hyvällä" säkällä kaikki hajoaisi esim 4500 vuodessa tai nopeamminkin ja "huonolla säkällä" 19935 vuodessa tai enemmän.

Eikö puoliintumisaika kärsi täsmälleen samasta epämääräisyydestä?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28261
Liittynyt16.3.2005
Ueberweg
Eikö puoliintumisaika kärsi täsmälleen samasta epämääräisyydestä?

Teoriassa kyllä, koska hajoaminen on satunnaisprosessi, mutta käytännössä hajoavia atomeja on yleensä niin paljon, että merkittävät poikkeamat eksponenttilaista ovat todennäköisyydeltään 10^valtava negatiivinen luku. Poikkeuksia ovat lähinnä kokeet, joissa tarkastellaan muutamia erillisiä atomeja.

MooM
Seuraa 
Viestejä6061
Liittynyt29.6.2012
Neutroni
Ueberweg
Eikö puoliintumisaika kärsi täsmälleen samasta epämääräisyydestä?

Teoriassa kyllä, koska hajoaminen on satunnaisprosessi, mutta käytännössä hajoavia atomeja on yleensä niin paljon, että merkittävät poikkeamat eksponenttilaista ovat todennäköisyydeltään 10^valtava negatiivinen luku. Poikkeuksia ovat lähinnä kokeet, joissa tarkastellaan muutamia erillisiä atomeja.

Paitsi siellä ihan loppupäässä, jossa jäljellä on vain pieni määrä hajoamattomia. Hetket, jolloin on jäljellä yksi tai nolla ovat huonosti ennustettavissa. Käytännön kannalta tietysti tuollainen ei ole mitenkään kiinnostava tilanne.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28261
Liittynyt16.3.2005
MooM
Paitsi siellä ihan loppupäässä, jossa jäljellä on vain pieni määrä hajoamattomia. Hetket, jolloin on jäljellä yksi tai nolla ovat huonosti ennustettavissa. Käytännön kannalta tietysti tuollainen ei ole mitenkään kiinnostava tilanne.

Sitten siitä tulee tuo "tarkastellaan yksittäisiä hajoavia atomeja" -tilanne. Se vaatii erilaiset mittaukset, ympäristön ja välineet.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat