Kommentit (2)

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

kun aurinkoenergian hinta putoaa rajusti, niin Suomen kannattaisi harkita ostamista pieni kaistale aavikkoa, minne siirtää teollista tuotantoa sekä maatalouden tuotantoa. Jo nyt Dubaissa aurinkosähkön hinta on vajonnut jo 50 euroon per MWh eikä sähkön hinnan pudotusnopeudelle ole näköpiirissä hidastumista. Sellaiselle sähkö-intensiiviselle teollisuudelle, joka kykenee käyttämään vain päiväsähköä eli voi skaalata tuotantoaan alas yön yli, niin sähkö on käytännössä siis jo halvempaa aavikolla kuin Suomessa.

Lähitulevaisuudessa, kenties 5-10 vuoden sisällä aurinkosähkö aavikolla on halvempaa kaikelle teolliselle tuotannolla, jolloin teollisuusyritykset joutuvat oikeasti laskemaan logistiikkakuluja tuotannon siirtämiseksi etäläisemmille leveysasteille. Aluksi Etelä-Italiaan ja -Espanjaan ja myöhemmin myös Välimeren eteläpuolelle.

Tämän vuoksi olisi varmaan jo ihan aiheellista alkaa miettimään eteläisen siirtomaan hankintakustannuksia. Ja aloittaa aavikon fenno-morfoiminen, jotta paikallinen ympäristö saadaan paremmin sopimaan suomalaiseen vihreän luonnon arvostukseen. Keinokastelujärjestelmien rakentaminen aavikolle ei ole mikään erityisen suuri tekninen ongelma. Se vain vaatii hiukan osaamista ja pääomaa.

Esimerkiksi Etiopia on hyödyntänyt vasta noin 1,5 % maan keinokastelupotentiaalista, koska alueella ei ole pääomaa keinokastelujärjestelmien rakentamiseksi. Ja siinä vaiheessa, joskus 2030-luvulla, kun aurinkosähkön hinta on painunut niin matalalle, että kasteluvettä voidaan tuottaa suoraan merivedestä, niin aavikoiden hyödyntämiselle maapallon vilja-aittana ei ole enää mitään esteitä. Aluksi tätä kuitenkaan ei tarvitse miettiä, koska monien aavikoiden läpi virtaavien Afrikan jokien keinokastelupotentiaali on lähes kokonaan hyödyntämättä. Niili taitaa olla Afrikan ainoa suuri aavikko-joki, joka on tähän tarkoitukseen hyödynnetty. 

Vertailukohtana tietenkin Aral-järvi. Siellä aavikon keinokastelu on jo niin runsasta, että ovat saaneet aikaan yhden maailmanhistorian laajamittaisen yksittäisen ekologisen katastrofin, eli koko Aral-järven kuivumisen, kun valumavedet on otettu keinokastelun käyttöön. Afrikassa suuret joet virtaavat valtameriin, joten niiden virtaamaan tyrentyminen keinokastelun takia ei samalla tavalla ole uhka sisämerelle ja sen ekosysteemi. Joskin toki pitää olla tarkkana sen suhteen että kuinka paljon joesta voidaan ottaa kasteluvettä. Teoriassa joesta nostettu kasteluvesi myös auttaa ympäröivää luontoa, koska auringon haihduttama kasteluvesi sataa alas jossain, sen sijaan että virtaisi valtamereen.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat