Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Tehoelektroniikassa tarttee toisinaan jäähdytellä fettejä sun muita etteivät rikkoonnu. No. Komponenttien koteloiden lämpövastukset ja ytimen suurin sallitu lämpötila on ilmoitettu. Myöskin jäähdytyselementeille on kerrottu lämpövastusarvot (siis, thermal resistance [K/W]).

Perinteisestihän nämä lasketaan niin että lämmittävä hukkateho kerrotaan kokonaislämpövastuksella niin saadaan lämpötilaero. Tai kun tiedetään lämpötilat, jaetaan lämpötilaero hukkateholla niin saadaan lämpövastus mikä maksimissaan sallitaan.  Mutta miksi?

Tuohan tarkoittaa sitä että jonkun jäähdytyspellin lisääminen lisää lämpövastusta ja tilanne huononee. Ts. sallittu lämmöksi muutettavan tehon määrä pienenee.

Miksi komponentin kotelon ja jäähdytyselementin lämpövastuksia ei käsitellä rinnakkaisina vastuksina? Silloin siinä olisi edes joku tolkku.

Hä?

 

Vai olenko mä tajunnut kaiken taas väärin?

 

Kommentit (14)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14005
Liittynyt16.3.2005
CE-hyväksytty

Miksi komponentin kotelon ja jäähdytyselementin lämpövastuksia ei käsitellä rinnakkaisina vastuksina? Silloin siinä olisi edes joku tolkku.

Minun mielestäni tuossa on vastusten sarjaankytkentä.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
o_turunen
CE-hyväksytty

Miksi komponentin kotelon ja jäähdytyselementin lämpövastuksia ei käsitellä rinnakkaisina vastuksina? Silloin siinä olisi edes joku tolkku.

Minun mielestäni tuossa on vastusten sarjaankytkentä.

 

Niin on, mutta miksi? Silloinhan jäähdytyslevyn kiinnittäminen komponenttiin lisää vastusta, eli huonontaa lämmönjohtavuutta ja komponentin sisältä lämpö siirtyy ilmaan huonommin.

Ei mitään järkeä.

 

jjw
Seuraa 
Viestejä727
Liittynyt20.9.2010

Komponentilla ilman jäähdytyslevyä on iso lämpövastus kotelo-ilma. Jäähdytyslevyn kanssa lämpövastukseksi tulee kotelo-jäähdytyslevy + jäähdytyslevy - ilma, joka on paljon pienempi.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
jjw

Komponentilla ilman jäähdytyslevyä on iso lämpövastus kotelo-ilma. Jäähdytyslevyn kanssa lämpövastukseksi tulee kotelo-jäähdytyslevy + jäähdytyslevy - ilma, joka on paljon pienempi.

No niin. Nyt mä tajusin. Thänks. Eli komponentin Rkotelo-ilma -lukemalla ei tee lopulta mitään. Paitsi siinä vaiheessa kun laskee että tartteeko lisäjäähdytystä.

 

Vierailija

Fourierin laki olisi varmaan hyvä osata jos noiden jäähdytysasioiden kanssa aikoo olla tekemisissä. No vähintäänkin Fourier.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
ksuomala

Fourierin laki olisi varmaan hyvä osata jos noiden jäähdytysasioiden kanssa aikoo olla tekemisissä. No vähintäänkin Fourier.

Ei jaksa.

 

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
ksuomala

Fourierin laki olisi varmaan hyvä osata jos noiden jäähdytysasioiden kanssa aikoo olla tekemisissä. No vähintäänkin Fourier.

Elektroniikkaväelle on vuosikymmenet opetettu Ohmin lain termodynaamista mukaelmaa. Tällä on kätevää laskeaa lämpötilaeroja ("jännite") ja lämmön virtaaman suuruutta eli tehoa ("virta") ja termistä resistanssia [C/W] ("resistanssi").

Tätä "Ohmin lakia" soveltamalla on helppoa laskea vaikka yhteiseen suureen jäähdytyslevyyn Rth (hs-a) ja siihen kiinnitetyn neljän LEDin (kullakin oma Rth (j-c)) käyttäytyminen ja laskea lämpötilat kussakin pisteessä.

 

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
pmk
ksuomala

Fourierin laki olisi varmaan hyvä osata jos noiden jäähdytysasioiden kanssa aikoo olla tekemisissä. No vähintäänkin Fourier.

Elektroniikkaväelle on vuosikymmenet opetettu Ohmin lain termodynaamista mukaelmaa. Tällä on kätevää laskeaa lämpötilaeroja ("jännite") ja lämmön virtaaman suuruutta eli tehoa ("virta") ja termistä resistanssia [C/W] ("resistanssi").

Tätä "Ohmin lakia" soveltamalla on helppoa laskea vaikka yhteiseen suureen jäähdytyslevyyn Rth (hs-a) ja siihen kiinnitetyn neljän LEDin (kullakin oma Rth (j-c)) käyttäytyminen ja laskea lämpötilat kussakin pisteessä.

 

Mutta surkeaa siinä on se että virran suuntaa ei katsella ollenkaan eikä näinollen sitä miten resistanssit kytkeytyvät toisiinsa nähden.

 

Onko olemassa jotain ilmaisohjelmaa jolla noita voisi simuloida?

 

Diam
Seuraa 
Viestejä2394
Liittynyt14.9.2006

Comsol Multiphysicsillä varmaan onnistuu, mutta ohjelman opettelemisessä voi mennä tovi.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
CE-hyväksytty
pmk
ksuomala

Fourierin laki olisi varmaan hyvä osata jos noiden jäähdytysasioiden kanssa aikoo olla tekemisissä. No vähintäänkin Fourier.

Elektroniikkaväelle on vuosikymmenet opetettu Ohmin lain termodynaamista mukaelmaa. Tällä on kätevää laskeaa lämpötilaeroja ("jännite") ja lämmön virtaaman suuruutta eli tehoa ("virta") ja termistä resistanssia [C/W] ("resistanssi").

Tätä "Ohmin lakia" soveltamalla on helppoa laskea vaikka yhteiseen suureen jäähdytyslevyyn Rth (hs-a) ja siihen kiinnitetyn neljän LEDin (kullakin oma Rth (j-c)) käyttäytyminen ja laskea lämpötilat kussakin pisteessä.

 

Mutta surkeaa siinä on se että virran suuntaa ei katsella ollenkaan eikä näinollen sitä miten resistanssit kytkeytyvät toisiinsa nähden.

Kun muistaa, että korkein lämpötila on tehoa tuottavassa paikassa (kuumin liitoslämpötiolassa) ja kylmin ulkoilmassa, ei tuossa pitäisi olla suuria laskentaongelmia.

[/quote]

Onko olemassa jotain ilmaisohjelmaa jolla noita voisi simuloida?

[/quote]

Eipä minun eteen ole tullut monimutkaisempaa staattista lämpölaskennan tarvetta, jota ei kynällä ja paperilla olisi voinut selvittää. Yleensä kaikki termisen lämpölaskennat tehdään worst case periaattella.

Toki lämpöpulssin laskenta on hankalampaa, jolloin energian varastointiin takia pitää tehdä RC simulointia.

 

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat