Seuraa 
Viestejä568

Nyt tutkijat ovat törmänneet koetuloksiin, jotka näyttävät romuttavan nykyfysiikan pyhän lehmän ja paradigman.

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/ensimmaista-kertaa-historiassa-valo-saatiin-kulkemaan-valonnopeutta-hitaammin.html

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Sivut

Kommentit (43)

Goswell
Seuraa 
Viestejä12451

Katos perkele, hä hää, tietää unettomia öitä joillekin. Neutriinosekoilu jo seloitti fyysikot, mitäs tämä tekee, aivan varmasti on varmistettu ja varmistettu monta monta kertaa ennen julkaisua.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Minäitä

Nyt tutkijat ovat törmänneet koetuloksiin, jotka näyttävät romuttavan nykyfysiikan pyhän lehmän ja paradigman.

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/ensimmaista-kertaa-historiassa-valo-saatiin-kulkemaan-valonnopeutta-hitaammin.html

No miten tuon romuttamisen nyt katsoo. Suhteellisuusteoriahan sanoo vain, että on olemassa suurin mahdollinen signaalinopeus, se ei sano, että tuo on aina välttämättä valon nopeus. Tämä ei ole todellakaan mitään hiusten halkomista, sillä tunnetusti valo voi väliaineessa kulkea huomattavasti hitaamin ja joku muu partikkeli sitä nopeammin, joten valon nopeus ei siis aina ole valonnopeus. Tuntuu tietys omituiselta jos sanotaan, että valon nopeus ei aina ole valonnopeus, mutta tuo johtuu vain siitä, että sen suurimman mahdollisen signaalinopeuden nimi nyt yksinkertaisesti on valonnopeus. Siis valon nopeus ei aina ole c, valonnopeus (vakio)  kirjoitetaan yhteen ja valon nopeus (muuttuja, ainakin väliaineessa) erikseen. Siis on olemassa suurin mahdollinen signaalinopeus c, jota kutsutaan valonnopeudeksi, koska valon nopeus tyhjiössä (ainakin ennen ko, koetta) on aina c. Tuo koe siis itseasiassa osoittaa, että valo ei kulje aina suurimalla mahdollisella signaalinopeudella edes tyhjiössä, mutta se ei kumoa tuon suurimman mahdollisen signaalinopeuden olemassaoloa.  Saa nyt sitten nähdä mitä tuosta seuraa, sangen omituiseltahan tuo tulos tuntuu. Jo varmaan parikymmenta (?) vuotta sitten onnistutiin tekemään vastaavanlainen koe, jossa valopulssi havaittiin ennenkuin sen olisi pitänyt nopeudella c saapua ilmaisimeen. Tuossa oli, näin mahdollisimman arkisesti esitettynä  kysymys siitä, että lyhyt valopulssi ja kvanttimekaniikan periaatteiden mukaan myös yksi fotoni on itseasiassa aaltopaketti, eikä piste. Kun tuo paketti ilmaisimessa havaitaan, niin havainnon todennäköisyys riippuu aaltofunktion (paketin) itseisarvosta ko. kohtaa. Voi siis käydä, että paketin "etureuna" havaitaan ennemmin kuin nopeutta c vastaava "keskikohta" tai "takareuna", jolloin valo ikäänkuin liikkuikin nopeammin kuin c. Ehkäpä ko. kokeessa on jotakin samatyylistä pelissä, siis aaltopaketti on erikoinen, jolloin havainto tapahtuu keksimäärin useimmin siellä "takareunassa", hah. Toisaalta tämä hidastuminen on huomattavasti suuremppaa kuin tuossa toisessa kokeessa mitattu "nopeutuminen".

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alex
Seuraa 
Viestejä486

Kannattaa huomioida mitä oikein todettiin.

Todettiin, että tietyllä tavalla käsitellyt fotonit liikkuivat marginaalisesti hitaammin verrattuna käsittelemättömiin. Havainto on hyvin lähellä mittaustarkkuutta, joten odotellaan nyt hetki ennen kuin "revitään oppikirjat".

Valon nopus, tai paremminkin sähkömagneettisen säteilyn nopeus tyhjiössä on edelleen kaikkien mittausten mukaan maksiminopeus informaation tai materian siirtymiselle paikasta toiseen.

(kirjoittaessani tätä tulikin jo parempi vastaus)

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Goswell

Katos perkele, hä hää, tietää unettomia öitä joillekin. Neutriinosekoilu jo seloitti fyysikot, mitäs tämä tekee, aivan varmasti on varmistettu ja varmistettu monta monta kertaa ennen julkaisua.

Lue kommenttini. Lisäksi osoittaako tuo koe naiivin valonnopeuden ja lähteen nopeuden yhteenlaskun, jonka ei ole koskaan havaittu pätevän, hah?

3³+4³+5³=6³

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

Jotta saisi käsityksen siitä mistä oikeastaan on kysymys, pitäisi lukaista se julkaistu artikkeli. Mutta tuossa yliopiston pikku-uutisessa mainitaan mm. että tuolle tulokselle on vankka teoreettinen perusta, ja koeasetelma on mitä ilmeisemmin rakennettu sen perusteella. Eli ei tässä oltu kaatamassa nykyfysiikkaa, vaan on kaivettu siitä uusia tuloksia esille, kuten jatkuvasti tehdään muutenkin.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Nature
Seuraa 
Viestejä9087
JPI
Goswell

Katos perkele, hä hää, tietää unettomia öitä joillekin. Neutriinosekoilu jo seloitti fyysikot, mitäs tämä tekee, aivan varmasti on varmistettu ja varmistettu monta monta kertaa ennen julkaisua.

Lue kommenttini. Lisäksi osoittaako tuo koe naiivin valonnopeuden ja lähteen nopeuden yhteenlaskun, jonka ei ole koskaan havaittu pätevän, hah?

Millä tavalla lähteen ja sen tuottaman valon nopeuksien yhteenlasku on lähtökohtaisesti naivi? Lähteen suhteenhan (siinä koordinaatistossa) se nyt joka tapauksessa on ilmeisesti c joka suuntaan, jos ei olekaan niin sitten sitä sopii hämmästellä. (Tosin esim. taustasäteily ei ole yhtä voimakasta kaikissa suunnissaan).

Havaitut relavistiset ilmiöt, mm. relavistinen doppler, aberraatio, havainnot kaksoistähdistä yms. sitten näyttäisivät kumoavan tuon mahdolisuuden, mutta mitään erityistä naiviutta tuossa ei ole takana. Paljon naivimpi on absoluuttisen eetterin oletus. Eetteri (jos se on olemassa) ei ole absoluuttinen tausta, vaan esim. massojen mukaan mukautuva tausta.

Totuus saattaa olla lopulta olla kaikkien näiden yhdistelmä tai sitten ei sinne päinkään.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5958
bosoni

Jotta saisi käsityksen siitä mistä oikeastaan on kysymys, pitäisi lukaista se julkaistu artikkeli. Mutta tuossa yliopiston pikku-uutisessa mainitaan mm. että tuolle tulokselle on vankka teoreettinen perusta, ja koeasetelma on mitä ilmeisemmin rakennettu sen perusteella. Eli ei tässä oltu kaatamassa nykyfysiikkaa, vaan on kaivettu siitä uusia tuloksia esille, kuten jatkuvasti tehdään muutenkin.

Bosoni on oikeassa. Nämä lyhyet yliopistoartikkelit ovat usein vain ”mainospropagandaa” (yliopistojen jumalatonta kilpailua toistensa sekä rahoitusmahdollisuuksien kanssa).

Jos totta, on niinkuin bosoni huomautti, on vain tarkistettu entistä hyvin toiminutta teoriaa ja kokeita (tässähän käytettiin ”manipuloituja” fotoneja, kertomuksesta ei käynyt ilmi, mitä tämä tarkoittaa).

 

Ja vielä: muistamme hyvin Opera-sekoilut. Mahdollinen samanlainen sekoilu voi osoittautua BICEPS2:n kohdalla. Olkaamme tyyniä ja odotelkaamme. Yksi tutkimus on aina vain yksi tutkimus.

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Nature
JPI
Goswell

Katos perkele, hä hää, tietää unettomia öitä joillekin. Neutriinosekoilu jo seloitti fyysikot, mitäs tämä tekee, aivan varmasti on varmistettu ja varmistettu monta monta kertaa ennen julkaisua.

Lue kommenttini. Lisäksi osoittaako tuo koe naiivin valonnopeuden ja lähteen nopeuden yhteenlaskun, jonka ei ole koskaan havaittu pätevän, hah?

Millä tavalla lähteen ja sen tuottaman valon nopeuksien yhteenlasku on lähtökohtaisesti naivi? Lähteen suhteenhan (siinä koordinaatistossa) se nyt joka tapauksessa on ilmeisesti c joka suuntaan, jos ei olekaan niin sitten sitä sopii hämmästellä. (Tosin esim. taustasäteily ei ole yhtä voimakasta kaikissa suunnissaan).

Havaitut relavistiset ilmiöt, mm. relavistinen doppler, aberraatio, havainnot kaksoistähdistä yms. sitten näyttäisivät kumoavan tuon mahdolisuuden, mutta mitään erityistä naiviutta tuossa ei ole takana. Paljon naivimpi on absoluuttisen eetterin oletus. Eetteri (jos se on olemassa) ei ole absoluuttinen tausta, vaan esim. massojen mukaan mukautuva tausta.

Totuus saattaa olla lopulta olla kaikkien näiden yhdistelmä tai sitten ei sinne päinkään.

Se on naiivi siten, että kun lähteen nopeus vaikkaa sinua kohti on v, niin lähteestä sinuun saapuvan valon nopeus ei ole v+c vaan c. Siis on naivia olettaa, että tottakai ne nopeudet lasketaan yhteen sen perusteella mitä kokemus sanoo tilanteista, joissa valon nopeus on käytännössä ääretön

3³+4³+5³=6³

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3192

"Our work highlights that, even in free space, the invariance of the speed of light only applies to plane waves"

" modification of their wavevectors resulting in a change to their phase and group velocities"

Lienee ihan teorian mukaista.

Jyri T.
Seuraa 
Viestejä1356

En päässyt lukemaan alkuperäistä artikkelia, kun en ole ko. tiedelehden tilaaja, mutta Glasgow'n yliopiston englanninkielisessä artikkelissa sanotaan "applying a mask to an optical beam to give photons a spatial structure can reduce their speed".

Eli tässä manipuloidaan aika-avaruuden geometriaa. Voisi kuvitella, että manipuloidut fotonit joutuvat kulkemaan omasta (manipuloidusta) näkökulmastaan muita pidemmän matkan päästäkseen perille, jolloin niiden nopeus on mittaajan (manipuloimattomasta) näkökulmasta muita hitaampi.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Veli H.

"Our work highlights that, even in free space, the invariance of the speed of light only applies to plane waves"

" modification of their wavevectors resulting in a change to their phase and group velocities"

Lienee ihan teorian mukaista.

Jep

Tässä vähän lisää, allaviivasin kohdan, mikä sanoisinko makes sense. Linkki on tässä:

http://physicsworld.com/cws/article/news/2015/jan/22/structured-photons-slow-down-in-a-vacuum

Structured photons

Now it seems that physicists have come up with a new way of changing the speed of light in a vacuum. Over two years, Miles Padgett and colleagues at the University of Glasgow, together with Daniele Faccio of Heriot-Watt University in Edinburgh, designed an experiment that can determine whether light with a certain "spatial structure" travels substantially slower than regular light in a vacuum. The researchers created a source that emitted pairs of photons simultaneously. One of the photons went straight to a highly precise photon counter, while the other went via two liquid-crystal masks, which imparted their profile onto the passing particle of light.

Across a propagation distance of 1 m, the team found that the spatially structured photon lagged behind its partner by between 10 and 20 wavelengths. That equated to a drop in speed of about 0.001%, says team member Jacquiline Romero.

There are many ways of defining the speed of light: phase velocity, peak velocity, information velocity – definitions abound. Padgett and colleagues stick to the group velocity, which is a measure of how fast the envelope of an electromagnetic wave moves. When a beam of light passes through a mask, some of its constituent rays will continue to propagate at a slight angle to the beam's axis. These rays have to travel farther, therefore the group velocity of the entire envelope falls – and this is what the researchers observed.

No ambiguities?

The reliance on group velocity might seem like an important footnote, but the researchers believe that the use of single photons in their experiment should remove any ambiguities in interpretation. "One of the nice things about our work is that we have taken the simple case of single photons, which when observed make a detector go 'click'," says Padgett.

Padgett does not know what, if any, applications could result from the findings. The effect is biggest, he explains, when the diameter of the optics used is large and the distances are short, so it is unlikely to have any impact in astronomy. Nonetheless, he believes the phenomenon should exist in any wave, including sound. "We did this experiment really to satisfy our own curiosity," he explains. "We have always been interested in structured beams."

Goëry Genty, a physicist at the Tampere University of Technology in Finland says that the experiment is interesting because it measures the group velocity of photons. "In that sense, the results are not in contradiction with anything we know from textbooks, and certainly not with special relativity," he adds. "There have been couple of experiments in the past to show this effect, but perhaps here the novelty lies in the fact that the researchers are dealing with single photons."

Vaikuttaa siis vähän siltä, että kyseessä on täysin kvanttimekaniikan mukainen ilmiö: Kun aaltopaketti on levinnyt enimmäkseen liikkeen suuntaan nähden poikittain, niin sen ryhmä nopeuden (gropu velocity) on oltava hieman pienempi kuin c.

Mutta katotaan nyt, ootellan.

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä26804

Pakko jatkaa. Funtsitaanpa:

1.) Klassinen mekaniikka.: Ammutaan vaikkapa kuulalakereita eri suunnista kohti levyä, jossa on reikä. Osa kuulista osuu reikään ja läpäisee sen törmätän lopuksi toiseen seinämään. Kuulat kimpoavat enemmän tai vähemmän reiän seinämistä muuttaen suuntaansa (kimmoisasti, jolloin se ei niiden nopeutaan havaittavasti vaikuta). On selvää, että suorassa kulmassa takimmaiseen levyyn tulevat kuulat taittavat levyjen välisen matkan nopeammin, vaikka niiden kaikkien nopeus onkin sama.

2.) Kvanttimekaniikka. Fotoni saapuu ensimmäiseen levyyn ja jatkaa siitä aaltopakettina (mitä se tietysti ole rakoon saapuessaankin, mutta eri paketti = aaltofunktio kuin raon jälkeen, jos tätä nyt edes pitää mainita). Tilanne on täsmälleen sama kuin yhden fotonin tarkastelussa Yongin kokeessa yhdellä raolla. Jos nyt ei mitattaisi ainoastaan valon jakaumaa takimmaisella levyllä kuten Yongin kokeessa, vaan myöskin kulkuaikaa sen eri kohtiin, niin fotonille pätisi sama kuin kuulille, suorasta kulmasta poikkevissa kohdissa takimmaisessa levyssä kulkuaika olisi suurempi. Mitä sitten tapahtuisi jos mitattaisiinkin sitä kulkuaikaa vain siinä takimmaisen levyn keskellä? Ko. ketjun aiheena olevassa kokeessa mitattiiin valon kulkuaikaa ilmeisesti vain yhdessä kohtaa (vai mitattiinko?). Antaisiko edellä kuvaamani kulkuajan mittaus Yongin kokeessakin tuon hidastumisefektin päinvastoin kuin klassisilla kuulilla? Tuntuu, että kyllä antaisi jos nimittäin group velocity on juuri se valon nopeuden määräävä nopeus.

No pohdiskelin mitä pohdiskelin, mitäs mieltä tästä?

 

3³+4³+5³=6³

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5958

No pohditaan. Valon nopeus omassa inertiaalikoordinaatistossaan (jos sellainen olisi) on tietysti ääretön. Meidän koordinaatistossamme fotonin nopeus on määritelmällisesti vakio. Ja tämä määritelmä on ”avaruuden tyhjössä”.  Kun fotonikimpulle annetaan ” "spatial structure", mikä näyttäisi olevan ”a slight angle to the beam's axis”, niin en ihmettelisi, jos fotonille ei saataisi “hitaampaa” nopeutta, eli käytännössä pitempää matkaa.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12451
JPI
Goswell

Katos perkele, hä hää, tietää unettomia öitä joillekin. Neutriinosekoilu jo seloitti fyysikot, mitäs tämä tekee, aivan varmasti on varmistettu ja varmistettu monta monta kertaa ennen julkaisua.

Lue kommenttini. Lisäksi osoittaako tuo koe naiivin valonnopeuden ja lähteen nopeuden yhteenlaskun, jonka ei ole koskaan havaittu pätevän, hah?

En minä sitä tähän sotkekkaan, ei tuo koe sitä asiaa käsittele, ainakaan ihan suoraan. Homma oli vain sellainen että Michio Kaku jossakin videossa sanoi että "helvetti pääsi irti" neutriinokokeen tulosten julkistamisessa, mitenhän nyt uni maittaa.

Lähteensuhteen c:tä taas on paha mitata koska mittaustulos ei kerro totuutta koska havaitsija sotkee mittaustuloksen. Ainut varma tapa on koejärjästely kaukana kaikesta todella huolellisella mittaujärjästelyillä jossa mitaan aikaa jonka fotonit matkaansa tuhraavat absoluuttisen tarkan etäisyyden päästä paikallaan olevan lähteen ja liikkuvan lähteen välillä pitää löytyä ero.

Mutta ei siitä tässä tuon enempää, eiköhän sitä voi vääntää vanhoissa ketjuissa.

Minun mielestä noin.

Nature
Seuraa 
Viestejä9087
JPI
Nature
JPI
Goswell

Katos perkele, hä hää, tietää unettomia öitä joillekin. Neutriinosekoilu jo seloitti fyysikot, mitäs tämä tekee, aivan varmasti on varmistettu ja varmistettu monta monta kertaa ennen julkaisua.

Lue kommenttini. Lisäksi osoittaako tuo koe naiivin valonnopeuden ja lähteen nopeuden yhteenlaskun, jonka ei ole koskaan havaittu pätevän, hah?

Millä tavalla lähteen ja sen tuottaman valon nopeuksien yhteenlasku on lähtökohtaisesti naivi? Lähteen suhteenhan (siinä koordinaatistossa) se nyt joka tapauksessa on ilmeisesti c joka suuntaan, jos ei olekaan niin sitten sitä sopii hämmästellä. (Tosin esim. taustasäteily ei ole yhtä voimakasta kaikissa suunnissaan).

Havaitut relavistiset ilmiöt, mm. relavistinen doppler, aberraatio, havainnot kaksoistähdistä yms. sitten näyttäisivät kumoavan tuon mahdolisuuden, mutta mitään erityistä naiviutta tuossa ei ole takana. Paljon naivimpi on absoluuttisen eetterin oletus. Eetteri (jos se on olemassa) ei ole absoluuttinen tausta, vaan esim. massojen mukaan mukautuva tausta.

Totuus saattaa olla lopulta olla kaikkien näiden yhdistelmä tai sitten ei sinne päinkään.

Se on naiivi siten, että kun lähteen nopeus vaikkaa sinua kohti on v, niin lähteestä sinuun saapuvan valon nopeus ei ole v+c vaan c. Siis on naivia olettaa, että tottakai ne nopeudet lasketaan yhteen sen perusteella mitä kokemus sanoo tilanteista, joissa valon nopeus on käytännössä ääretön

Ei kait se valon nopeus missään skenaariossa äärettömäksi muodostuisi tai äärettömäksi tarvitse olettaa? Eikä se millään tavoin ole naivi oletus, että minun havaitsemani valo olisi lähteen suhteen lähteen nopeus + c. Minä vain havaitsisin normaalin (ei relavistisen) dopplerilmiön mukaisen taajuuden ko. valolle. Minun lähettämäni valo ei tietenkään minun suhteeni voisi koskaan saada suurempaa nopeutta kuin c. Siitä, että lähettämäni valo ei ylitä minun suhteeni valon nopeutta ei seuraa etteikö minun jostain muusta lähteestä peräisin oleva havaitsemani valo voisi edetä (minun suhteeni) sitä suuremmalla nopeudella.

En suinkaan väitä että näin on, mutta väitän ettei tuo ole yhtään sen naivimpi ajatus kuin mikään muukaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat