Seuraa 
Viestejä23

Hei, mitä olette mieltä, mikä on paras tapa tehostaa oppimista?

Kirjoitin blogitekstin aiheesta (virtuaalipaivakirja.blogspot.fi/2015/01/muistin-lyhyt-oppimaara.html)

kommentoikaa, niin saadaan rakentavaa keskustelua käyntiin:)!

Sivut

Kommentit (20)

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Olet jossain määrin oikeilla jäljillä tuossa blogitekstissäsi, kun painotat mindmapeja eli miellekarttoja. Käsittääkseni nimittäin kaikenlainen tiedon muokkaaminen, rakentelu ja työstäminen tehostaa oppimista. Jo pelkkä sanojen (viisas) alleviivaus oppikirjassa on eräänlaista tiedon muokkausta, tiedon rakentelua. Mitä rikkaammin opittavan tiedon voi liittää eri aisteihin, omiin tunteisiin, ja varsinkin aiemmin opittuun tietoon jne., sitä paremmin se painuu muistiin. Kun lukee esimerkiksi oppikirjaa, on hyvä yrittää ennakoida luettavaa tekstiä, ja koko kirjalle ja kullekin kappaleelle kannattaa esittää etukäteen kysymyksiä, joihin hakee vastauksia. Fokusoiminen johonkin asiaan, tehostaa sen asian huomaamista (ja toisaalta saattaa heikentää jonkun toisen asian huomaamista, siksi kannattaakin esittää monipuolisia kysymyksiä tekstille).

On olemassa oppikirjoja siitä, miten oppia oppimaan, eli kirjoja esimerkiksi erilaisista opiskelutekniikoista, kognitiivisen psykologian ja didaktiikan näkökulmista oppimiseen ja muistiin. 

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Juho Seppänen

Hei, mitä olette mieltä, mikä on paras tapa tehostaa oppimista?

Kirjoitin blogitekstin aiheesta (virtuaalipaivakirja.blogspot.fi/2015/01/muistin-lyhyt-oppimaara.html)

kommentoikaa, niin saadaan rakentavaa keskustelua käyntiin:)!

Hyvä blogiteksti. Korostaisin itse kuitenkin enemmän yksilöllisyyttä. Ohan se kuiten niin, että tehokkaiden työkalujen on todettu tepsivän isoon joukkoon ihmisiä, mutta silti parhaat oppimis- ja muistamistekniikat ovat yksilöllisiä. Esim. kinesteettiselle tai visuaaliselle oppijalle tehoaa tuo mindmapping siinä missä auditiivinen oppija saisi eniten irti ääneen lukemisesta.

Kirjoitat blogissa: Omat metodini ovat: pikaluku, mindmapping ja kertaaminen. Mielestäni on järjetöntä yrittää paneutua kaikkiin riveihin samalla intensiteetillä, koska kuitenkin vain osa tiedosta tallentuu. Ethän lue sarjakuviakaan, kuten tieteellisiä julkaisuja? "Turha tieto" tulee kahlata nopeasti läpi, ja pääasioiden kohdalla on hidastettava. Näin palaset loksahtelevat kohdalleen, luoden merkityksen olennaiselle tiedolle. 

Itse harrastan aikalailla erilaista metodia. Luen nimittäin tenttikirjan kannesta kanteen täydellä intensiteetillä. Lukuvauhtini on tenttikirjoissa suunnilleen 10 sivua tunnissa. Ajattelen jokaista lukemaani asiaa erikseen, teen päässäni selväksi miksi kirjoittaja kirjoittaa näin ja yhdistän tietoa aiemmin lukemaani sekä aiheesta ennenstään tietämääni. Pyrin myös ennakoimaan mihin kirjoittaja tähtää. Lukeimen on siis intensiivinen prosessi. Ja aika raskas kieltämättä. Olen vain niin arka, etten uskalla olla paneutumatta kaikkeen täysin koska en etukäteen tiedä mikä tekstistä nousee olennaiseksi ja mikä jää sivurooliin.

Varaan tenttikirjan lukemiseen aina 2-3 viikkoa ja sen jälkeen pari päivää ennen tenttiä minulla on kertaupäivät. Tämän 2-3 viikon aikana annan ajatusten virrata vapaasti mitä tulee tenttiaiheeseen. Parvekkeella tupakilla, saunassa tai bussissa nollat taulussa istuessa ajatukset monesti harhautuvat ajattelemaan tenttikirjaa. Annan tämän tapahtua ja seurailen ajatuksiani. Jos minulle herää kysymys, laitan sen muistiin ja tarkistan tenttikirjasta että kuinka se menikään. Saatan kertailla mielessäni jo lukemaani ja todeta, että tämän kohdan minä jo osaan tai miettiä kuinka lukemani linkittyy muuhun oppimiseen.

Kertauspäivien aikana luen sisällysluetteloa, kirjasta nousseita keskeisiä teemoja, katselen kuvia ja kaavioita ja niiden yhteyksiä tekstiin jne. Joskus kirjoitan muistiinpanoja, mutta en läheskään aina.

Arviosi siitä, paljonko aiheesta päähän tentin jälkeen jää, on aika hyvä. Ehkä se on keskimäärin 10 %. Mutta vaikka päähän ei  mitään konkreettista nippeliä jääkään, se silti valmistaa mieltä ottamaan vastaan seuraavan asian. Oppiminen ja tiedon omaksuminen on pyramidi. Kunnolla suoritettu tentti ja tenttimateriaalin omaksuminen rakentaa pyramidiin yhden kerroksen vaikka siinä ei mitään konkreettista tietoa olisikaan. Oppiminen on siis valmiuksien rakentamista.

Näin sen näkisin.

 

Hämmentää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
BCK
Seuraa 
Viestejä6960

^^ Hyviä pointteja.

Tosiaankin ihmiset ovat erilaisia, ja heillä on kullekin ominaiset oppimistyylinsä. Yksi oppii piirtämällä kaavioita, toinen piirtämällä kuvia, joihin liittää assosiaatioita, kolmas kirjoittamalla tiivistelmiä aiheesta, neljäs tekemällä aikajanoja, viides laulamalla aarian aiheesta ja näyttelemällä samalla asiat kehon kielellä jne.. Itse tykkään välillä tehdä vuokaavioita, joskus olen kirjoittanut tiivistelmiä, joskus mindmappeja, joskus laiskana vaan alleviivaan. Jotkut tekevät niin, että kirjoittavat muistiinpanoja lukemastaan, ja tenttivaiheessa lukevat nämä muistiinpanonsa lähinnä. Pitää löytää se itselle paras tyyli. Eräs neuvo on kirjoittaa lunttilappu! Ei siis niin, että sitä oikeasti käyttäisi, mutta siihen voi tiivistää tärkeimmät asiat.

Tavalla tai toisella tietoa pitää muokata itse, jotta sihen saisi tarttumapintaa, jotta se jäisi mieleen paremmin.

Tosiaankin joskus tietää vasta koko kirjaan tutustuttuaan, mikä on se olennainen tieto ja mikä ei. Joskus tähän tarvitaan useampiakin kirjoja. Tärkeinä pitämät asiat voivat myös muuttua ajan myötä vähemmän tärkeiksi, kun näkökulma muuttuu tai siihen tulee uusia vivahteita ja painotuksia.

JRS
Seuraa 
Viestejä23

Totta, olisin voinut painottaa enemmän eri ihmistyyppien erilaisia taipumuksia oppia, mutta tekstistä olisi voinut helposti tulla melkoisen pitkä. Jätin muutenkin ehkä pääteesini hieman syrjään. Tarkoituksena oli kirjoittaa teksti muistista, mutta koska en oikeastaan jäsennellyt tekstiä, niin säästelin pääajatusta liikaa ja teksti ajautui melko hajanaiseksi.

 

Idea oli, että olisin kirjoittanut kuinka muisti tehostaa oppimista pikalukemisen avulla ja miten 10% olennaista tietoa tulee kerrata. Tässä tulikin teillä hiton hyviä pointteja, joiden avulla pystyn selittämään asian tehokkaasti:

1. Pikalukemisen idea = (BCK) Esikysymysten asettaminen tekstille: jokainen asettaa lukemalleen asialle esikysymykset, joko tiedostetusti tai tiedostamatta ((Vatkain) Oppimisen pyramidista tuli hauska idea, että alitajunnassa olevat kirjat muodostavat pyramidin (tai jäävuoren) alakerrokset ja ylin kerros on ”tietoinen tieto”) Siispä, esikysymykset muodostuisivat ennalta opitun avulla, ja jos esikysymyksien vastaukset napsahtelevat oikein, ei ole syytä lukea hitaasti, voi hyppiä rivejä tai jopa sivuja, kunnes löytyy ”uutta tietoa”

2. Miellekartan idea = (BCK) Tiedon muokkaus tehostaa oppimista, miten tietoa kannattaa muokata on yksilöllistä. Yhtä kaikki, uskon että jokaiselle on hyödyllistä käyttää mahdollisimman monia aisteja ja juuri mindmap on mielestäni tehokkain työkalu tähän. Unohdin tosiaan kirjoittaa, että mindmapista kannattaa tehdä karttamainnen, koska aivot muistavat tarinat parhaiten.

 

3. Kertaaminen = No daa

 

PS. En tajunnut, että täältä tiedelehden foorumeilta saisi näin hyviä vastauksia! Mitä opiskelette?

 

(Itse: konetekniikkaa ja sosiaalipsykologiaa)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Juho Seppänen

Totta, olisin voinut painottaa enemmän eri ihmistyyppien erilaisia taipumuksia oppia, mutta tekstistä olisi voinut helposti tulla melkoisen pitkä. Jätin muutenkin ehkä pääteesini hieman syrjään. Tarkoituksena oli kirjoittaa teksti muistista, mutta koska en oikeastaan jäsennellyt tekstiä, niin säästelin pääajatusta liikaa ja teksti ajautui melko hajanaiseksi.

Ihan hyvä teksti se oli. Ja voithan kirjoittaa kakkososan vielä.

Itselle kirjoittaminen on nimittäin myös ajattelua. Oma sanoma ja ajatukset jäsentyvät kirjottaessa. Jos ei aluksi tiedäkään että mitä on mieltä jostain tai miten aisa menee, niin kirjoittamisen jälkeen omatkin ajatukset on yleensä selkeitä.

Juho Seppänen
Tässä tulikin teillä hiton hyviä pointteja, joiden avulla pystyn selittämään asian tehokkaasti:

Hyvähyvä. Lukupiiriä ja oppimisympäristöä parhaimmillaan. Toimii myös muualla. Esim. lukupiirit on tehokkaita siksi, että kun tekee asian itselleen niin kirkkaaksi että sen voi selittää muille niin oppii todella hyvin. Lisäksi ideoiden luova pallottelu ruokkii luovuutta ja oppimista.

Juho Seppänen
1. Pikalukemisen idea = (BCK) Esikysymysten asettaminen tekstille: jokainen asettaa lukemalleen asialle esikysymykset, joko tiedostetusti tai tiedostamatta ((Vatkain) Oppimisen pyramidista tuli hauska idea, että alitajunnassa olevat kirjat muodostavat pyramidin (tai jäävuoren) alakerrokset ja ylin kerros on ”tietoinen tieto”) Siispä, esikysymykset muodostuisivat ennalta opitun avulla, ja jos esikysymyksien vastaukset napsahtelevat oikein, ei ole syytä lukea hitaasti, voi hyppiä rivejä tai jopa sivuja, kunnes löytyy ”uutta tietoa”

Tämä muuten vaikuttaa aika pätevältä. Keksit tavan soveltaa käytäntöön ja nopeuttaa tämmösen hitaamman opiskelijan prosessia. Ihan hyvä, koska tänään aukeaa taas uus tenttikirja. 

Juho Seppänen
PS. En tajunnut, että täältä tiedelehden foorumeilta saisi näin hyviä vastauksia! Mitä opiskelette?

 

(Itse: konetekniikkaa ja sosiaalipsykologiaa)

Aika erikoinen yhdistelmä sulla  Mistäs moinen tulee? 

Mulla historia pääaineena ja viestintä sivuaineena. Viimeseen viestinnän tenttiin valmistautuminen alkaa kohta kuhan pääsen tästä tietsikasta eroon.

Hämmentää.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Itse en tällä hetkellä virallisesti opiskele mitään, epävirallisesti lueskelen kaikenlaista, enemmän tai vähemmän satunnaisesti, esimerkiksi artikkeleita monilta tieteenaloilta.

En oikein saa kiinni tuosta pikaluvusta. Se ehkä johtuu siitä, etten ole siihen perehtynyt, enkä siten osaa hahmottaa sen mahdollisuuksia.

Voisin kuvitella, että sosiaalipsykologiaan tuo pikalukuidea toimisi paremmin, ja tiivistelmien kirjoittaminen kustakin osa-alueesta. Vois myös kuvitella, että konetekniikassa laskuharjoitukset olisivat tärkeitä, siitä tulee toistoa, ja kaavat ja niiden soveltamistavat menevät selkäytimeen paremmin.

Ehkä tärkein asia opiskelussa on motivaatio ja oma aktiiviisuus. Juuri siihen nuo itse tekstille tekemät kysymykset purevat: kun haluat tietää jotain, alat kaivella, louhia tietoa, ja se voi viedä mukanaan niin, että oppimisesta tulee hauskaa ja jännittävää. On esimerkiksi riemastuttavaa, kun olet kyennyt ennakoimaan, mitä kirja tulee sanomaan seuraavaksi. Joitakin (useimpia?) ihmisiä motivoi se, että ryhmässä etsitään jotain tietoa / rakennetaan tietoa. Seuraavassa linkissä kuvataan sitä, mitä olen tässä yrittänyt selittää (menetelmää voi käsittääkseni käyttää sekä yksin että ryhmässä):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti.[1] Pyrkimyksenä on ymmärtää tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa asiasta rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yksilöllisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti ryhmän istunnoissa. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että opittavaa kohdetta rajataan ja tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työskentelyn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten (tutkimusongelmien) avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos tutkimusongelmat ovat opiskelijoille itselleen aitoja ja autenttisia.

...

Tutkivan oppimisen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja. Näitä ovat mm. kriittisen tiedonhankinnan, tiimityön, päättelyn, tieteellisen ajattelun, itsesäätelyn, reflektoinnin sekä ongelmaratkaisun taidot.

(Kannattaa luke läpi koko teksti. Lähdeviitteistä voi löytää hyvää oppimateriaalia "oppimaan oppimisessa".)

MooM
Seuraa 
Viestejä7535

Näin juuri eräässä esityksessä kaavion siitä, miten lunttilappujen teko, mindmapit ja muut kaaviot ovat tehokkain tapa jäsentää ja sitä kautta muistaa asioita. Alleviivaukset on vähemmän tehokasta, mutta pelkkää lukemista parempi kuitenkin. Ja tietysti nämä ovat osin yksilöllisiä juttuja.

Viite oli Lindblom-Ylänteen kirjaan v. 2001. Sitä en löytänyt, mutta tämän kuitenkin, saman tekijän ohejita opiskelijoille:

https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=3771750

"Pikalukutaidolla ei kuitenkaan saavuteta asian ymmärtämistä (Lindblom-Ylänne ym. 2001), vaikkakin se voi olla toimiva esim. etsittäessä artikkelista tai sanomalehdestä kiinnostavaa kohtaa tai pyrkiessämme vain saamaan yleiskatsauksen siitä, mitä teksti käsittelee. Nopea lukutaito saattaakin liittyä pinnalliseen lukutapaan. Lukemisen on oltava riittävän hidasta, jotta aikaa jää myös tiedonkäsittelylle."

MUTTA

"Toisaalta joskus hidas lukutapa voi myös kertoa siitä, että lukija ”pyrkii oppimaan kirjan sisällön ulkoa lähes sanasta sanaan” tai siitä, että opiskelija juuttuu jatkuvasti epäoleellisiin asioihin tekstissä."

"Ymmärtävään oppimiseen pyrittäessä teksti tulisikin lukea kolmeen kertaan, jotta ymmärtävän oppimisen vähimmäisedellytykset täyttyisivät. Ideaalitilanteessa ymmärtävään lukemiseen liittyy ainakin kolme lukemisen vaihetta, jotka ovat:

1) teoksen silmäily
2) huolellinen lukeminen muistiinpanoja tehden
3) kertaaminen
(Karjalainen & Alha ym. 2003)"

Oma tyylini lukea tenttiin tms. on ensin silmäily ja miettiminen, mitä kustakin otsikosta jo tietää. Ja sitten otsikko/aihe kerallaan sen selvittäminen, mitä en tiennyt tai muistanut. Jos on aikaa, muistiinpanojen tekeminen, usein mindmappina. Ja kun kaikki on käyty läpi, uusi kierros niin, että mietin jokaisesta aiheesta pääkohdat ja pointit. Ja jos on jotain ulkoa opeteltavaa, ne sijoittelen visuaalisesti a.o. sivuille ja painan mieleen, montako pointtia kuhunkin liittyi. Niissä jutuissa, joihin liittyy laskemista, pitää tietysti saada myös se ymmärrys ja rutiini kuntoon.

Muuta kirjallisuutta (tieteellisiä artikkeleja yms. ) luen aina tarpeen mukaan. Jos kyse on vain siitä, että haluan selvittää, onko tämä oleellinen minulle ja tarkemman lukemisen arvoinen, silmäilen avainkohdat ja päätelmät. Jos luen tarkemmin, mietin pointtia ja sitä, miten tämä liittyy muuhun tutkimukseen ja miten eroaa siitä.

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
BCK

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti.[1] Pyrkimyksenä on ymmärtää tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa asiasta rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yksilöllisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti ryhmän istunnoissa. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että opittavaa kohdetta rajataan ja tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työskentelyn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten (tutkimusongelmien) avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos tutkimusongelmat ovat opiskelijoille itselleen aitoja ja autenttisia.

...

Tutkivan oppimisen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja. Näitä ovat mm. kriittisen tiedonhankinnan, tiimityön, päättelyn, tieteellisen ajattelun, itsesäätelyn, reflektoinnin sekä ongelmaratkaisun taidot.

Muistuttaa opintopiiriä.

Hämmentää.

Vierailija

Lisäisin tähän hieman tuon pitkäksestoisen muistin aktivoimisesta. Tietenkin on tentin jälkeen turhauttavaa kaivaa oppikirja uudelleen esille, mutta niiden asioiden uudelleen silmäileminen, otsikkotasolla ja avainsanoja haravoimalla viikon, kuukauden ja puolen vuoden päästä tentistä, talttaa sen tiedon takaraivoon kohtalaisen pysyvästi.

Eli ei tarvitse lukea kaikkea uudestaan vaan lyhyesti kerrata nimenomaan se olennainen joka oli jo aikaisemmin tekstistä poimittu.

Kertaaminen kuulostaa puurtamiselta, mutta toimii varsin hyvin jos haluaa pysyvästi muistaa asioita.

Toisaaltaan myöskin, miksi heittää kova duuni "hukkaan", kun melkosen mitättömällä virkistämisellä saa niistä tiedoista kohtalaisen pysyviä.

JRS
Seuraa 
Viestejä23

Koetan vielä sanoa toisin tämän pikaluku asian. Jos henkilö on lukenut 1 000 kirjaa, suht koht samasta aiheesti, niin voidaan olettaa että seuraavat 10 kirjaa ko. aiheesta eivät välttämättä tuo mitään uutta ilmi (10 uutta kirjaa käyttävät joitain 1000 kirjasta lähteinä) Pikalukeminen on siis trivialiteettien ylihyppimistä.

 

Saattaa olla, että idea tämän tapaisesta pikalukemisesta on utopia, koska luettujen kirjojen määrä tulisi olla todella suuri. Puhumattakaan siitä, että asiat luetuista kirjoista tulisi muistaa kohtalaisen hyvin. 

 

 

MooM
Seuraa 
Viestejä7535
JRS

Koetan vielä sanoa toisin tämän pikaluku asian. Jos henkilö on lukenut 1 000 kirjaa, suht koht samasta aiheesti, niin voidaan olettaa että seuraavat 10 kirjaa ko. aiheesta eivät välttämättä tuo mitään uutta ilmi (10 uutta kirjaa käyttävät joitain 1000 kirjasta lähteinä) Pikalukeminen on siis trivialiteettien ylihyppimistä.

Saattaa olla, että idea tämän tapaisesta pikalukemisesta on utopia, koska luettujen kirjojen määrä tulisi olla todella suuri. Puhumattakaan siitä, että asiat luetuista kirjoista tulisi muistaa kohtalaisen hyvin. 

Aika harvoin oikeassa elämässä on sellainen tilanne muutenkaan, että joku kirja pitäisi oppia kokonaan. Yleensä on joku ongelma, johon haetaan taustatietoa, ratkaisumalleja tai tietoa saatavilla olevista työkaluista tms. Tai muuten vaan tietty kiinnostuksen kohde. Silloin on järkevää lukea pikalukemalla siihen asti, että tulee kohta, jossa näyttää olevan tarvittavaa tietoa ja syventyä siihen tarkemmin.

Lisäksi lukemisen kannalta on eri tilanne vain selvittää, mistä tarvittava tieto löytyy ja mitä pointteja suurin piirtein on missäkin (jotta osaa tarvittaessa palata ja tarkistaa) kuin painaa mieleen yksityiskohtia asiasta tenttiä varten.

Tosin on kyllä ihan kiva joskus lukea läpi faktakirjallisuutta myös asioista, joita ei tunne eikä tarvitse mitenkään. Silloin voi yllättyä iloisesti ja joka tapauksessa laajentaa ymmärrystään maailmasta. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vierailija

Kyllä pikaluku hyödyllinen taito on.
Sanomalehtien lukemiseen se on oivaa kamaa. Kun lukee paljon niinsanottua bulkkitekstiä, jonka ymmärtäminen ei ole vaikeaa, sillä säästää rutosti aikaa. Eli samassa ajassa pystyy haravoimaa suuremman määrän materiaalia jonka läpikäyminen tuottaa sittten etua muualla.

Joitakin romaaneja voi myös lukea pikana jos teksti ei vaadi kummoista taustalla tapahtuvaa ajatustyötä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44702
JRS

Hei, mitä olette mieltä, mikä on paras tapa tehostaa oppimista?

Kirjoitin blogitekstin aiheesta (virtuaalipaivakirja.blogspot.fi/2015/01/muistin-lyhyt-oppimaara.html)

kommentoikaa, niin saadaan rakentavaa keskustelua käyntiin:)!

Nukkuminen.

 Summary:

The National Sleep Foundation, along with a multi-disciplinary expert panel, issued its new recommendations for appropriate sleep durations. The NSF convened experts from sleep, anatomy and physiology, as well as pediatrics, neurology, gerontology and gynecology to reach a consensus from the broadest range of scientific disciplines. The report recommends wider appropriate sleep ranges for most age groups.
 

 Newborns (0-3 months): Sleep range narrowed to 14-17 hours each day (previously it was 12-18)

Infants (4-11 months): Sleep range widened two hours to 12-15 hours (previously it was 14-15)

Toddlers (1-2 years): Sleep range widened by one hour to 11-14 hours (previously it was 12-14)

Preschoolers (3-5): Sleep range widened by one hour to 10-13 hours (previously it was 11-13)

School age children (6-13): Sleep range widened by one hour to 9-11 hours (previously it was 10-11)

Teenagers (14-17): Sleep range widened by one hour to 8-10 hours (previously it was 8.5-9.5)

Younger adults (18-25): Sleep range is 7-9 hours (new age category)

Adults (26-64): Sleep range did not change and remains 7-9 hours

Older adults (65+): Sleep range is 7-8 hours (new age category)

http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150202123716.htm

Lack of sleep increases risk of failure in school

http://www.sciencedaily.com/releases/2014/09/140923090021.htm

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

^ Kyllä, vaikka tietenkin aloituskirjoittaja tarkoittikin parasta opiskelutekniikkaa tms., niiin toki nukkuminenkin vaikuttaa oppimistuloksiin, ja muutkin terveelliset elämäntavat, ml. liikunta, terveellinen ruoka, hyvät sosiaaliset kontaktit jne. ja kaikki, mikä parantaa sydämen, verenkirtoelinten ja aivojen toimintaa.

Opiskeluun voi vaikuttaa myös työnteko, lepo, rentous, "lupa" nauttia myös vapaa-ajasta (- tämä lupa heltiää helpommin jos on jo tehnyt suunnitellut x tuntia opiskelua, tai lukenut x sivua muistiinpanoja tehden, jne. sinä päivänä), sopiva eli ei liian iso tai liian pieni stressi, harrastukset, ystävät, muu ajankäyttö, ajankäytön hallinta, itsekuri, rutiinit, motivaatio, fyysinen opiskelupaikka (monille esim. kirjastossa opiskelu on parasta, koska houkutuksia tehdä jotain muuta on vähemmän), opintopiiri, oppimispäiväkirja, luennot, muistiinpanotekniikka, harjoitustyöt, seminaarit, oheislukemisto, tiedonhakutaidot, riittävän ajoissa aloitettu tenttiinluku (tai mieluimmin tasainen opiskelutahti, esim. 5 pv/vko, 8 h/pv, ken siihen pystyy), asenne opiskeluun (pintatietoa vai syvällistä ymmärtämistä, itseä varten vai tehdäkseen vaikutuksen muihin ihmisiin, pakkopullaa, ammattia varten, tai peräti koska opiskelu on ihanaa ja saa lukea sitä, mikä itseä eniten kiinnostaa?), ja monet muut asiat. Myös tavoitetaso ja syy opiskella vaikuttaa: riittääkö että juuri ja juuri läpäisee tentit eli mennä sieltä, missä aita on matalin, vai haluaako olla luokan priimus, vai haluaako ehkä löytää vastauksia juuri itseä askarruttaviin kysymyksiin, tai haluaako peräti kehittyä ihmisenä, tai mikä opiskelun syynä kullekin nyt on.

Hakusanalla opiskelutekniikka muuten löytää todella kiinnostavia linkkejä. Kysehän ei tosiaankaan ole pelkästään muistista, vaan myös ymmärtämisestä, tiedon muokkaamisesta (mm. yhdistämisestä aiemmin omaksuttuun tietoon), mieleenpainamisesta, mieleenpalauttamisesta, ja monista tuossa edellä listaamistani asioista.

Esimerkkejä opiskelutekniikka-haulla löytyvistä linkeistä: Opiskelutekniikat , ja  Pänttääjästä ymmärtäjäksi  (Mm. tietoa muokkaavien/analysoivien muistiinpanojen tärkeydestä. Tuossa puhutaan myös pikaluvusta, puolesta ja vastaan.), joka perustuu tähän kattavaan ja pätevän oloiseen tietopakettiin: Antoisampaan opiskeluun

 

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28211

Seuraan paraikaa ketjun aloitusviestin ja aloittajan blogitekstin innoittamana (kiitos vaan JRS) kevään 2013 Studia Generalian Ihminen oppii -luentosarjaa. Toisen luennon Äly hoi älä jätä! -pohjalta vaikuttaisi siltä, että muistijäljen nimenomaisesta muodostumisesta vastaisi hippokampus vaikka itse muistettava data tallentuukin aivokuorelle. Wikipedian hippokampus-artikkelin mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että hippokampus syttyy siitä huolimatta aina kun muisto on omaelämänkerrallista kun taas semanttisesta muistista asioiden mieleen palauttamisessa hippokampus lienee hiljaa.

Spekuloisin tästä, että koska hippokampus on osa limbistä järjestelmää ja limbinen järjestelmä vastaa keskeisesti tunteista (ts. kokemuksista?), tunteet ovat enemmän tai vähemmän keskeisessä roolissa muistellessamme kokemusperäistä informaatiota. Eli kunhan opitava asia saa aikaan riittävän voimakkaan tunnevasteen, tai asiakokonaisuus synnyttää riittävän tarkan kokemusperäisen muiston, voidaan asia mitä ilmeisiimmin palauttaa jälkeenpäin helpommin muistiin.

Mikä sitten saa itse kullekin aikaan riittävän ja tarpeeksi yksityiskohtaisen tunnevasteen tarttee varmaan jokaisen itse itselleen selvittää. Oma strategiani varmaankin asioiden oppimisessa on asian keskeisen sisällön opettaminen jollekulle toiselle.

Mitä opettamiseni itseltäni prosessina sitten vaatii, ei varmaan paljoa eroa siitä mitä BCK aiemmin mainitsi, että asiaa olisi hyvä tavalla tai toisella itse työstää tai mitä Vatkain juuri sitä ennen kertoi, että ajattelee lukemiaan sanoja ja tekstiä ilmeisen monipuolisesti, jotta ymmärtäisi mistä siinä on kyse. Varmaan prosessi on varsin samankaltainen mindmappien luomisessakin kun pitää pohtia mihin opitut asiat liittyvät tai että missä asiayhteyksissä opetellussa asiassa voisi olla jokin tolkku.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat