Onko kukaan pohtinut elämän tarkoitusta ja sitä mistä elämässä on kysymys ?
On näkemys että ihmisellä on olemassa yksylöllisyys joka joka on elämänvoiman ja elämän tahdon ilmentymä
Edellä mainitusta johtuu että yksilö voi kehittyä kahteen eri suuntaan ihmisenä ja yksilönä
Ihminenvoio kehityä itsenä kohti erillisyyttä jolloin hän takertuu lujemmin ja lujemmin elämän pyörän joka tarkoittaa sitä että yksilö syntyy uudestaa ja uudetaan fyysisen kehoon ja maailmaan koska kehitya tapahtuu fyysisen elämän aikana
Sitten on elämän pyörästä vapautumisen mahdollisuus joka tarkoittaa sitä että ihminen oppii tiedostamaan todellisen olemuksensa joka on minuuden todellisuus eli elämänpyörästä vapautuminen
Olemme kaikki oman vapautemme vapauttajia emme tarvitse jeesusta tai muita
Sivut
Mielestäni tämäntyyppisessä ajattelussa on se ristiriita, että elämän tarkoituksena nähdään elämästä vapautuminen. Elämä, joka tosiasiassa mahdollistaa myös sen kaiken tavoittelemisen arvoisen, nähdään itsessään huonona. Voi myös ihmetellä sitä, että jos elämän tarkoitus on vapautua tästä maanpäällisestä elämän kiertokulusta, ja palata alkuperäiseen ykseyteen, miksi tämä maallinen elämä on ylipäätään olemassa? Gnostilainen vastaus tähän on kai paha demiurgi, joka on ihan kiusallaan luonut tämän maallisen maailman.
On ihan hyvä, että näitä "syntyjä syviä" voi pohtia, ilman sitoutumista johonkin tiettyyn uskonnolliseen perinteeseen.
Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe
Jokaisella ihmisellä on elämänhalu, joka on luonnollisesti evoluutiossa kehittynyt. Ne joilla on ollut koivn elämisen halu ovat selvinneet muiden asiaan vaikuttavien osien ollessa samanarvoiset.
Yksilön elämisen tarkoitusta ei ole yksilön ulkopuolella. Yksilö voi ihmetellä olemassaoloaan ja sen tarkoitusta, mutta mitään syvällisempää ei ole. Jokainen voi itse rakentaa tarkoituksen elämälleen, jollekin se on ulkopuolisen tarkoituksen hakemista (kuten Jumala), joku toinen käyttää elämänsä oman itsensä tiedolliseen tai taidolliseen kehittämiseen.
Kun eliö kuolee katoaa kaikki yksilössä ollut tieto, ajatus ja kokemus. Ihmisen etu on se, että näitä voidaan siirtää uusille yksilöille opettamisen ja kirjoituksen avulla. Itse kukin katoaa historian hämärään, eikä kuuluisintakaan henkilöä muisteta muutaman miljoonan vuoden kuluttua, tuskin koko ihmiskuntaa.
Tätä ei kannata ottaa pessimistisesti, vaan nauttia ainutkertaisesta elämästään vaikkapa opiskelemalla jonninjoutavia asioita saaden mielihyvää uuden oppimisesta.
Rakastaa ja kehittyä ihmisenä.
Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna haalia omaisuutta, valtaa ja alistaa muita tietysti.
"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."
Kyllä on. Ja vähä saakelin moni.
Miu muisti mukkaa "Meaning of Liff" oli "Elimäen tarkoitus".
Olen periaatteessa samaa mieltä. Elämän tarkoitus on elämä itse. Ehkä ajattelen kuitenkin, että ihmisyyteen kuuluu tietynlainen omaa hetkellistä arkikokemusta suurempi näkökulma. Ihmiset haluavat olla osa jotain itseä suurempaa, ja kokea merkityksellisyyttä sitä kautta. Tuo suurempi näkökulma voi olla uskonnon lisäksi jotain muutakin, kuten eettinen vakaumus.
Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe
Tuo kysymys syötettiin supertietokoneelle ja vastaus oli 42.
Eli tuota ei sitten enää tarvii miettiä. . .
No, elämän tarkoitus on tietenkin "kirkastaa genominsa".
Eli kaiken minkä teet niin tee se niin hyvin kun pystyt, "täysillä" ja täysin rinnoin.
Täydellinen keskittyminen kulloiseenkin hetkeen ja siihen mitä on menossa.
Elämä ON tässä ja NYT.
Kun mietit tulevaisuutta, mietit tulevaisuutta intensiteetillä joka on parasta mihin pystyt, kun mietit menneisyyttä mietit sitä analysoiden ja oppien tapahtuneista asioista.
Kun rentoudut teet sen parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita että elämän jokainen "nurkka" täytyy koluta piripäissään tai vahvassa viskissä. Asiat täytyy tehdä itseään myrkyttämättä. Silloin on otettu aimo askel sitä kohden mitä raamattukin sanoo, "tulkaa täydeksi".
Kun genomi on täysi ja kirkas, ei uutta rundia enää tarvita.
I
Ihaku Dawkinsin kirjasta "Itsekäs GNOME"
Luulisin että elämän tarkoitus on ensisijaisesti elämä itsessään, ja toissijaisesti lisääntyminen ja sitä myötä kehittyminen. Ja koska elämän tarkoitus on elämä, niin se kannattaa tehdä nautiskellen ja stressittä eikä tuhlata aikaansa esimerkiksi työntekoon tai murehtimiseen.
Vanhaa ystävääni lainaten: "Musta tuntuu että on parasta olla niin hyvissä, ettei muista millaista on olla olematta hyvissä".
Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.
Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."
Elämän tarkoitus lyhykäisyydessään on havainnoida ympäristöään ja kertoa havaintonsa eteenpäin lajin edustajille jotta tulee paremmin toimeen. Kaikki muu on turhanpäiväistä krumeluuria jonka ihmiskunta on kehittänyt oman turhanpäiväisen olemisensa tarkoitukseksi.
Elaman tarkoitus on ikavan karkoitus.
Onko tuo ikava koti-ikavaa menetettyyn paratiisiin vai jotain muuta, jaa pohdittavaksi...
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Pitikö tuo nyt heti paljastaa. Menee hyvät pohdinnat hukkaan.
Ei elämällä ole tarkoityusta. Se vaan on koska se voi olla. Yhtä hyvin se voi olla olematta.
Mutta jos miettii elämän tarkoitusta, niin aika kovasti se yrittää selvitä hengissä. Joten sanotaapi nyt niin, että elämän tarkoitus on selviytyminen.
Vaikka eihän elämästä selviä hengissä.
''Mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarmaa.''
Elämän tarkoitus vaihtelee.
Meillä elikoilla se on hiilidioksidin tuottaminen. Kasveilla taas hiilidioksidin absorboiminen.
Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.
Sivut