Seuraa 
Viestejä7

Heip

Uusimmassa Tiede lehdessä oli juttu suomalaisten miesten siittiöiden tuotannosta. Ihmettelin hieman sitä, kun kaikkea mahdollista oli listattu, paitsi yhtä hyvin ilmeistä asiaa. Nimitätis imetystä. Kyllähän tuolla luulisi olevan suuri merkitys ja vaikutus. Lehdessä kirjoitettiin Sertolin soluista, kuinka ne lisääntyvät vilkkaasti ennen 3kk syntymään, 3kk tämän jälkeen ja murrosiässä. Tämä taas vaikuttaa siittiöiden muodostumiseen. Kyllähän tuossa (ainakin alle murrosikäisen ;) kehityksessä saadulla ravinnollakin on suuri osansa vauvan fyysiseen psyykkiseen kehitykseen. Ja murrosikäisellä oman hormonituotannon voimistuminen ym. sen myötä muutokset kehossa jne.

Imetys on ravintoa kyllä, mutta ei unohdeta myös niitä hormoneja. En halua syyttää ketään, kuka ei ole imetyksessä syystä tai toisesta onnistunut, mutta muistetaan nyt kuitenkin että me emme ole lehmiä, emmekä robotteja, joille valmistettaisiin ravinto pelkästään prosessoinnin kautta.

Keräsin joitakin artikkeleita n. 15minuutissa, ne käsittelevät imetystä, sen vaikutuksia.. ja jokainen voi tehdä omat päätelmänsä näiden kautta. Kuten sanotaan, mielipideasioista on turha kiistellä. Sanokoon tai kantakoon nyt joku, kenellä enemmän ammattitaitoa ja tietämystä, oman kortensa kekoon..

tässä näitä juttuja:

 

Vuoden ajan rintamaitoa saaneet lapset kasvavat nopeammin ensimmäisen kahden kuukauden aikana ja hitaammin 3–12 kuukauden aikana kuin korvikeruokitut lapset. Myöhemmin pituuskäyrät ovat yhtenevät. 
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00402 

Mitä äidinmaito pitää sisällään? Vettä, rasvoja, proteiineja, hiilihydraatteja, vitamiineja ja rautaa hyvin imeytyvässä muodossa ja juuri siinä suhteessa, mitä ihmislapsi tarvitsee. Proteiinia on hieman alle prosentti, rasvaa 10–15 ja hiilihydraatteja noin 7 prosenttia. Lisäksi maidossa on samoja vasta-aineita tauteja vastaan kuin äidin veressäkin. Äidinmaidon kautta lapsi saa myös hormoneja, entsyymejä ja kasvutekijöitä. 
Vauvan imeminen stimuloi nänniä ympäröiviä hermopäätteitä. Sen seurauksena äidin aivolisäke alkaa tuottaa kahta hormonia: prolaktiinia ja oksitosiinia. Prolaktiini saa maitorauhasen nappaamaan äidin verenkierrosta tarvittavat ainekset ja valmistamaan niistä maitoa. Oksitosiini puolestaan saa maitorauhasta ympäröivät solut supistumaan ja maidon virtaamaan ulos rauhasesta maitotiehyitä pitkin. 
http://www.vauva.fi/artikkeli/vauva_ja_taapero/hoito_ja_terveys/ihmeellinen_aidinm aito 

Oksitosiinijärjestelmä
Oksitosiini on nisäkkäissä esiintyvä yhdeksästä aminohaposta koostuva neuropeptidi, joka syntetisoituu aivoissa lähes yksinomaan hypotalamuksen paraventrikulaaristen tumakkeiden (PVN) ja supraoptisen tumakkeen (SON) magnosellulaarisissa ja parvosellulaarisissa neuroneissa. Oksitosiini kulkeutuu näiden neuronien aksoneita pitkin aivolisäkkeen takalohkoon, josta se erittyessään verenkiertoon leviää muualle elimistöön ja vaikuttaa esimerkiksi rintarauhaseen ja sukupuolielimiin. Aivoissa hypotalamuksen oksitosiinineuroneilla on yhteyksiä pääosin kaudaaliseen aivorunkoon sekä selkäytimeen ja myös neuroneiden dendriitit erittävät oksitosiinia aivoihin. Oksitosiinia voi siis erittyä verenkiertoon ja aivoihin eri aikaan jopa 30 minuutin viiveellä (Leng ym. 2008, Lee ym. 2009). Ihmisillä oksitosiinigeeni ilmentyy myös sukupuolielimissä, sikiökalvoissa ja kateenkorvassa, missä oksitosiinin vaikutukset ovat todennäköisimmin paikallisia (Gimpl ja Fahrenholz 2001).
Silmät ovat tärkeä kasvojen alue arvioitaessa toisia, ja oksitosiinin vaikutus toisten ihmisten tunteiden parempaan arviointiin voi perustua juuri huomion kiinnittämiseen
tiiviimmin silmien alueelle. Ihmisten tunnistaminen ja muistaminen sekä kyky arvioida toisten tunnetiloja mahdollistavat toisten toiminnan ennustamisen ja oman käyttäytymisen sopeuttamisen ympäristön mukaiseksi, mikä on edellytys toimivalle sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ihminen ei mielellään hakeudu sosiaalisiin tilanteisiin, mikäli hän kokee ne ahdistaviksi ja toiset ihmiset epäluotettaviksi. Oksitosiini saattaakin olla yksi niistä tekijöistä, jotka stressiä vähentämällä välittävät sosiaalisen kontaktin ja tuen terveyttä edistävät vaikutukset (Bartz ja Hollander 2006).
Oksitosiini yhdessä muun muassa prolaktiinin kanssa vaimentaa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA) ja sympaattisen hermoston stressivasteita raskauden puolivälistä imettämisen lopettamiseen saakka. Tällä on ilmeisesti merkitystä kehittyvän lapsen suojaamisessa äidin stressihormonien haitallisilta vaikutuksilta. Stressiherkkyyden vähenemisellä voi olla myös merkitystä äidin hyvinvoinnin kannalta, ja naisilla onkin huomattu raskauden lopussa
Häiriöt stressiherkkyyden säätelyyn vaikuttavissa oksitosiini- ja prolaktiinijärjestelmissä saattavat olla muun muassa raskaudenjälkeisen masennuksen riskitekijöitä (Slattery ja Neumann 2008). Eläin- ja ihmiskokeiden perusteella raskauden aikana koettuun stressiin liittyvä äidin HPA-akselin epätavallinen toiminta saattaa vaikuttaa myös kehittyvän lapsen käytökseen ja fysiologiseen kehitykseen. Tämä vaikutus ulottuu lapsen aikuisuuteen saakka. Äidin raskaudenaikaisella stressillä on myös yhteys ennenaikaiseen synnyttämiseen, lyhyempään raskausaikaan, suurempaan komplikaatioriskiin synnytyksessä, vauvan pienempään syntymäpainoon ja huonompaan kehitykseen (Weerth ja Buitelaar 2005).
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articlep ortlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo9 9526 

Prolaktiinin eritys ja säätely

Prolaktiini on aminohapoista rakentunut peptidihormoni, jonka tärkein tehtävä on maidonerityksen käynnistäminen ja ylläpito synnytyksen jälkeen. Sen muut biologiset vaikutukset tunnetaan huonosti, mutta suurentunut pitoisuus jarruttaa sukurauhasten (munasarjat, kivekset) normaalia toimintaa ja säätelyä. Prolaktiini erittyy aivolisäkkeen etulohkosta. Sen eritys on normaalisti vähäistä ylempien aivokerroksien estovaikutuksen vuoksi. Fysiologisia prolaktiinin eritystä lisääviä tekijöitä ovat raskaus, imetys, rintojen koskettelu, fyysinen rasitus ja stressi. Tietyt lääkkeet (erityisesti psyykenlääkkeet), kilpirauhasen vajaatoiminta, munuais- ja maksasairaudet ja kasvaimet
sekä muut sairaudet ja vammat aivoissa ja aivolisäkkeessä voivat myös olla kohonneen prolaktiinipitoisuuden aiheuttajina.
http://endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi/potilasohjeet/prolaktinooma/

 

Ehkäpä nuo hormonit valmistelevat sikiön, syntyneen vauvan siittiöiden kehityksen ja valmistuksen.. mikä pääsee sitten todelliseen toimintaansa murrosiän jälkeen. Arvailujahan nämä. Satun myös olemaan erittäin imetysmyönteinen, eli huomioidaan nyt tämäkin tässä tilanteessa.

Imetyshän on joillakin vuosikymmenillä menettänyt suosiotaan, täysimetyksen suositukset muuttuneet ym. Uskon että "kaikki vaikuttavat kaikkeen".. eli jos imetyksen suosio on laskenut kuin lehmänhäntä, niin kyllähän niiden vaikutusten luulisi jossakin vaiheessa näkyvän? Olisiko se tässä?

Mielipiteitä?

Kommentit (15)

Vierailija

Mutta eikös naiset nyt kuitenkin tiedosta hyvinkin tarkkaan nuo imetyksen edut?

Oma mielikuva on että ainakin parikymmentä viimestä vuotta siihen imetykseen olisi satsattukkin aikaisempaan enemmän. Korjaa jos olen väärässä.

 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44718
SUOMEN IMETYSTILANNE

Imetys on terveysvalinta, jonka lähes jokainen nainen haluaa tehdä, sillä yli 90 % naisista aloittaa imetyksen ja kotiutuu synnystyssairaalasta imettävänä (THL 2009). Imetyssuositukset, -toiveet ja -tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu Suomessa.

Suomen täysimetyssuositus on 6 kuukautta. Vain 1 % (yksi prosentti) pääsee tähän Suomessa (THL 2009). Keskimäärin täysimetys päättyy 1,4 kuukauden iässä, tavoitteen ja toteutuman ero on keskimäärin 4,6 kuukautta (THL 2009). Äidit toivovat itselleen keskimäärin 9 kuukauden imetystä (Hannula 2003).

Imetyksen kokonaiskesto (täysimetys + imetys muun ruoan ohella) Suomessa on 7 kuukautta (THL 2009), kun Suomen suositus on vuoden ikään tai pidempään.

Kansainvälisesti Suomi on kehittyneenä maana esikuva: tätä elämäntapaa ja elintasoa tavoitellaan muualla. Mitä jos kaikkialla vain 1 % imettää?

Lähes kaikki äidit kotiutuvat sairaalasta imettävinä (THL 2009).
Näistä vain 1 % pääsee täysimetyssuositukseen (THL 2009).
Tilastojen näkökulmasta yksikään nainen ei saavuta omaa toivettaan eikä kokonaisimetyssuositusta.

Vertailun vuoksi: Ruotsissa 15 % lapsista on täysimetettyjä puolivuotiaina (2).

http://www.imetys.fi/loppu/suomi.php

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Deoksiri
Seuraa 
Viestejä7

Löysin lisäaineistoa tukemaan teoriaani. Näistä Sertolin soluista.. :

 

Solujen erilaistumisen koordinoinnin kannalta vakiosoluyhdistelmien muodostuminen on ilmeisesti tehokas toimintatapa. Siemenepiteelin somaattiset Sertolin solut toimivat tämän koordinaation keskeisinä vaikuttajina, ja niiden toiminta muuttuu syklisesti soluyhdistelmien muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Sertolin solut jakautuvat nopeasti syntymän jälkeen ja ennen puberteetin alkua, mutta ne erilaistuvat sen jälkeen lopullisesti eivätkä jakaudu aikuisiässä lainkaan.

Itusolujen kehitys on täysin Sertolin solujen tuen varassa, sillä Sertolin solut tavallaan hoitavat osan itusolujen aineenvaihdunnasta ja toimivat tärkeinä viestinvälittäjäsoluina välikudoksen ja spermatosyyttien sekä spermatidien välillä.

 

Sertolin solut kykenevät huolehtimaan vain rajallisesta määrästä itusoluja kerrallaan, minkä takia kiveksen koko ja siittiötuotantokapasiteetti määräytyvät ratkaisevasti sen perusteella, kuinka paljon Sertolin soluja on kehittynyt lapsuusiässä. Samat Sertolin solut huolehtivat siis 16 vuorokauden toimintarytmillä noin 1 000 siittiön valmistumisesta sekunnissa koko miehen iän.

 

Minijehova
Seuraa 
Viestejä7967

Saako jossain laskettua omaa poikalukuaan halvalla (=ilmaiseksi)? Ehkä ilmoittautumalla luovuttajaksi? Kovin on hedelmällinen suku ja jälkikasvua on syntynyt vastoin kaikkea ehkäisyä.

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Deoksiri
Seuraa 
Viestejä7

Että kyllä pitäisi imetykseen panostaa vielä entistä enemmän ja ymmärtää että ihmislapsille parasta ravintoa on oma äidinmaito. Tiedä sitten pystyisikö noita Sertolin soluja aktivoimaan nykytekniikalla. Esim. juurikin joillain vastaavilla hormooneilla.. oksitosiinilla tai jollakin. Vai onko todella niin, että ne rahkeet mitä varhaiskehityksessä on saatu, niihin ei voi enää myöhemmällä iällä vaikuttaa. Nykytiede ja teknologia tekee ihmeitä, miksei siis tässäkin asiassa/tilanteessa.

Imetykseen pitäisi antaa äideille riittävästi aikaa ja rauhaa. Stressihormonit häiritsevät eritystä. Tähän taas vaikuttaa kovasti nyky-yhteiskunta ja elinympäristö. Ihmiset ajavat itsensä piippuun henkisesti kilpailuvietillään, mutta myös fysiologisesti.

Näin meidät ihmiset samanlaisina viruksina, kuin mitä täällä maapallolla on tuhottomia määriä. Ja maapallo on meidän äiti. Kyllä se rupee säätelemään syntyvyyttä, jos emme itse rupea ymmärtämään mitä todellinen elämä ja eläminen on. Ei se ole pelkkää työntekoa ym. Se on myös lepoa ja rentoutumista. Ihminen tarvitsee hyvää ravintoa, riittävästi (!) unta ja liikuntaa/ mielekästä tekemistä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7536
Deoksiri

Että kyllä pitäisi imetykseen panostaa vielä entistä enemmän ja ymmärtää että ihmislapsille parasta ravintoa on oma äidinmaito. 

Kyllä Suomessa panostetaankin. . Valistus alkaa jo neuvolassa ja kaikki esim. äitien nettiyhteisöt kannustavat imetykseen. Osin jopa painostavat. Tukea saa jo sairaalassa, vaikkakin ruuhka-aikoina ei ihan optimaalisesti. Sen lisäksi on erilaisia vapaaehtoisyhteisöjä, jotka auttavat ja neuvovat. Ehdottomasti suurin osa äideistä haluaa imettää ja useimmat onnistuvat. Osa ei voi, syystä tai toisesta ja pieni osa ei edes halua.

Se, että täysimetystä ei jatketa 6 kk ikään on eri asia. Pari, kolme ensimmäistä kuukautta yleensä imetetään (lähes) täysimetyksellä (käytännössä on aivan sama saako lapsi sen n. alle puolet ravinnostaan vastikkeena) ja usein lisäravintoa (ei-maitoa) aletaan pikkuhiljaa tarjota 4-6 kk iässä. Silloin ei olla täysimetyksellä, vaikka rintamaito olisikin pääasiallinen ravinto. Ja tämä näkyy tilastoissa.

Minusta on tärkeämpää kannustaa imettämään sen mitä pystyy ja niin kauan kuin se kohtuullisella panostuksella sujuu kuin painostamaan täysimetykseen ja sitten, kun se ei onnistu, heitetään pyyhe kehään ja lopetetaan kokonaan. Rintamaito on tietysti parasta, mutta laadukas vastikemaito ei ole juurikaan huonompaa. Siis ravitsemuksellisesti, immuunisysteemin ja läheisyyden kannalta eroja on enemmän. Samoin äidin kannalta, esim painonhallinnassa. Mutta nämäkin jutut voi kompensoida, kunhan tajuaa. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Deoksiri
Seuraa 
Viestejä7

"Rintamaito on tietysti parasta, mutta laadukas vastikemaito ei ole juurikaan huonompaa. Siis ravitsemuksellisesti, immuunisysteemin ja läheisyyden kannalta eroja on enemmän. Samoin äidin kannalta, esim painonhallinnassa. Mutta nämäkin jutut voi kompensoida, kunhan tajuaa. "

Tästähän juuri oli kyse: ravitsemuksellinen, immuunisysteemin näkökanta. Siitä että äidinmaito tarjoaa juuri niitä oikeanlaisia hormooneja mitä ihmisille on tarkoitettu. Kuten kirjoitin, tarkoitukseni ei ole lannistaa ihmisiä ketkä eivät ole syystä ja toisesta onnistuneet imetyksessä. Kirjoitukseni pointti oli saada ihmiset ymmärtämään, että valitettavasti tällä nyky suunnalla - nyky ravinnolla voi olla seuraamuksia. Sellaisia seurauksia mitkä eivät välttämättä olen näkyneet heti ensimmäisinä vuosikymmeninä, vaan ne tulevat jälkijunassa vähän kerrassaan.

Olen itse imettänyt, osa ystävistäni on imettänyt osa ei ole siinä syystä ja toisesta onnistunut. Olen nähnyt omin silmin monenlaista imetystarinaa. Sellaisen itsekin kokenut. Tästä syystä en syyllistä, haluan vain tuoda tämän huolenaiheeni esille. Muistan itsekin ne ensimmäiset imetyspäivät, viikot.. sen epävarmuuden että riittääkö maito, kun lapsi itki välillä ja tutut jo vihjaili että riittääköhän se. Mutta jaksoin yrittää ja jatkaa. Ekaa imetin 1,4v, toista 1,8v. Ja siihen kannustan muitakin.

Lukekaa nuo artikkelin ja julkaisut ajatuksella.

Uskon että pieni syy - yhteys voi hyvinkin löytyä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7536
Deoksiri

Uskon että pieni syy - yhteys voi hyvinkin löytyä.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen näissä. 

Mutta imetyksestä vielä: Esim. 70-luvulla lääkäreisden ja muiden ammattilaisten suhtautuminen imetykseen oli vähättelevä. Siihen ei suuremmin kannustettu ja jopa pidettiin vastikeruokintaa (tai lehmänmaitoa 70-luvun alussa) parempana, koska määrää pystyi kontrolloimaan. Nykyisin imetyksen tärkeyttä korostetaan aivan eri tavalla ja imettävien äitien määrä on paljon suurempi ja imetystä jatketaan pitempään.

Wanhoina aikoina tietysti imetettiin paljon ja pitkään, koska vaihtoehtoja oli heikosti ja tapakulttuuri ohjasi tavallisen kansan äidit imettämään. Tosin työn rytmin ehdoilla, ei silloin linnoittauduttu kotisohvalle vauvan tehoimun kausina maitoa heruttelemaan.

Mutta mitä ehdotat parannukseksi nykytilaan? MIten se pieni osa äideistä, joka pystyisi imettämään, mutta ei halua saadaan muuttamaan mielensä? Jos vauvan immuunipuolustus, äidin raskauskilojen pudottaminen tai imetyksen kätevyys ei riitä motiiviksi, luuletko, että epävarma tutkimustieto pojan tulevista siittiömääristä riittäisi?

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

MooM
Seuraa 
Viestejä7536
Deoksiri

Muistan itsekin ne ensimmäiset imetyspäivät, viikot.. sen epävarmuuden että riittääkö maito, kun lapsi itki välillä ja tutut jo vihjaili että riittääköhän se. Mutta jaksoin yrittää ja jatkaa. Ekaa imetin 1,4v, toista 1,8v. Ja siihen kannustan muitakin.

Jos tässä imetyskruunuja kiillotetaan, niin joo, kaksi 4 k ikään täysimetettyä on mullakin, 10-11 -kuiseksi asti mentiin ilta/aamuimetyksellä. 6/7 kk iässä aupair/isä jäi lasten kanssa kotiin, jolloin päiväimetys loppui. Mulla oli maidontuotto mallia on-demand, lypsämällä ei saanut oikein mitään irti jemmaan päiväksi, vaikka imemällä vauvat kasvoikin hyvin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Deoksiri
Seuraa 
Viestejä7

No ei tässä mitään kruunuja ole tarkoitus kiilloitella, tarkoitukseni oli ennemminkin osoittaa että löytyy hieman kokemustakin aiheesta, ja nimenomaan myös siitä puolesta että ei se aina niin herkkua ja helppoakaan ollut. Imetyksessä saattaa esim. olla lyhyemmät syöttövälit, ainakin näin itselläni. Ja sitoohan se enemmän äitiä, jos esim. se maidon talteenottaminen ei onnistu. Toisen lapsen kohdalla sen huomasi erityisesti. Rinnat oli pehmeämmät loppuimetyksessä. Intopinkeistä sai paremmin lypsetyksi;)

Jotain kannusteita? No ainakin asiaa saisi tutkia vielä tarkemmin ja enemmmän. Nykyihmiset on niin innokkaita etsimään tietoa ja hyödyntämään sitä. Ehkäpä lisä tieto (tuskaa)q olisi tässä mielessä hyödyksi. Löytyisi vaikka jotakin ed.main. yhteyksiä.  Ja voisiko äitejä kannustaa yhteiskunnankin taholta enempi siihen riittävän pitkään kotiäitiyteen, lapsen ensivuosiksi. Nythän äitejä taidetaan enemmänkin kannustaa vaan nopeesti takaisin työelämään. Lapsilisiä pienennetään, kohta varmaan myös kotihoidontukia ym. Kannatan tasa-arvoa, mutta mielestäni on kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että ei tuolla luonnossakaan urokset imetä poikasiaan, eiköhän se ole emä jos näin on. Hyvä nykyaika, hyvä tasa-arvo, mutta myös maalaisjärki kunniaan.  Ja arvoihin vois varmasti jollakin tavalla vaikuttaa, asenteisiin. Eikö hedelmällinen - hedelmällisen näköinen nainen ole haluttava. Odottava äiti kaunis. Tavismalleja enemmän ja elämää takaisin jalat maassa - asenteiseen, eikä pintaliitoon.  Jokainen "aikuinen" on kävelevä esikuva ja roolimalli tuleville sukupolville.

Mieleeni tulee tietenkin myös se suurin kysymys: näkevätkö ihmiset tervettä tulevaisuutta. Halutaanko antaa hyvä tulevaisuus tuleville sukupolville? Se on jo jonkinmoinen vastuu kysymys, minkä jokaisen pitäisi sisäistää omassa mielessään. Toki elämme nyt, tässä herkessä, mutta päivä se on huomennakin..

Olemmeko "irtaantumassa" luonnosta ja ekosysteemistä niin paljon, että meitä ei enää kohta ole?

Vierailija
Deoksiri

Näin meidät ihmiset samanlaisina viruksina, kuin mitä täällä maapallolla on tuhottomia määriä.
Ja maapallo on meidän äiti.
Kyllä se rupee säätelemään syntyvyyttä, jos emme itse rupea ymmärtämään mitä todellinen elämä ja eläminen on. Ei se ole pelkkää työntekoa ym. Se on myös lepoa ja rentoutumista. Ihminen tarvitsee hyvää ravintoa, riittävästi (!) unta ja liikuntaa/ mielekästä tekemistä.

Tämä.

Ja niitä syitä varmasti on lukemattomia, ehkäpä myös tuo imetysteoriasi yksi muiden joukossa.

Deoksiri
Seuraa 
Viestejä7

Aika jännä juttu muuten kun googleen laitoin hauksi äidinmaidonkorvike sisältää.. antoi ekana sivuston:

http://www.valio.fi/tuotteet/aidinmaidonkorvikkeetvieroitusvalmisteet/valio-tuuti-1-maitopohjainen-aidinmaidonkorvike-uht/

Mikä antoi suoraan tämmöisen ponnahdusikkunan hyväksyttäväkseni:

 

Tärkeää huomioida!

Äidinmaito on parasta ravintoa pienelle lapselle. Imettämiseen ja imetykseen liittyviin ongelmatilanteisiin saat neuvoja ja ohjeita omasta neuvolastasi tai synnytyssairaalastasi. Lääkäri tai terveydenhuoltohenkilöstö neuvolassa antavat sinulle yksilöllistä ohjausta, jos harkitset äidinmaidonkorvikkeiden tai vieroitusvalmisteiden käyttöönottoa. Keskustele heidän kanssaan ennen käytön aloitusta. Imetys pitää yllä maidoneritystä, joten osittaiseenkin pulloruokintaan siirtyminen saattaa heikentää maidontuloa.

Noudata tarkoin pakkauksessa mainittuja valmistus- ja säilytysohjeita, kun tarjoat äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. Se on lapsen terveyden kannalta tärkeää.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 1216/2007 säätelee äidinmaidonkorvikkeita ja vieroitusvalmisteita koskevaa tiedotusta ja markkinointia. Asetuksen mukaan vain terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa kuluttajille tietoa näiden tuotteiden ominaisuuksista ja käytöstä. Äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden pakkaus- ja ravintoarvomerkintätiedot voidaan kuitenkin esittää internet-sivustoilla (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 267/2010).

 

Olen ymmärtänyt lukemani

Eteenpäin

 

 

Vierailija
Deoksiri

Kannatan tasa-arvoa, mutta mielestäni on kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että ei tuolla luonnossakaan urokset imetä poikasiaan, eiköhän se ole emä jos näin on. Hyvä nykyaika, hyvä tasa-arvo, mutta myös maalaisjärki kunniaan. 

Ja arvoihin vois varmasti jollakin tavalla vaikuttaa, asenteisiin. Eikö hedelmällinen - hedelmällisen näköinen nainen ole haluttava. Odottava äiti kaunis. Tavismalleja enemmän ja elämää takaisin jalat maassa - asenteiseen, eikä pintaliitoon.  Jokainen "aikuinen" on kävelevä esikuva ja roolimalli tuleville sukupolville.

Mieleeni tulee tietenkin myös se suurin kysymys: näkevätkö ihmiset tervettä tulevaisuutta. Halutaanko antaa hyvä tulevaisuus tuleville sukupolville? Se on jo jonkinmoinen vastuu kysymys, minkä jokaisen pitäisi sisäistää omassa mielessään. Toki elämme nyt, tässä herkessä, mutta päivä se on huomennakin..

Olemmeko "irtaantumassa" luonnosta ja ekosysteemistä niin paljon, että meitä ei enää kohta ole?

 

Siinäpä sitä kerrakseen. Nimenomaan sitä maalaisjärkeä.
Nykyisessä informaatiotulvassa tuntuu että suuri osa ihmistä eksyy hetkessä ja normijärjen käyttö katoaa.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat