Seuraa 
Viestejä700

Valohan tunnetusti kulkee valonnopeudella, jolloin valo ei koe aikaa. Väliaineessa ja muissakin laboratorio-olosuhteissa on saatu valo kulkemaan alle valonnopeuden. Mitä taphatuu? Valohan joutuukin kokemaan ajan ja valolla olisi ikä joka poikkeaisi nollasta.

 

Kommentit (5)

rasmus
Seuraa 
Viestejä143

Väliaineessahan valo kimpoilee ajateltuun suoraan etenemiseen nähden. Kimpoilu kuluttaa aikaa, joten sen takia valon nopeus väliaineessa hidastuu.

L
Seuraa 
Viestejä7878

jaho

Kirjoitit:

”Valohan tunnetusti kulkee valonnopeudella, jolloin valo ei koe aikaa. Väliaineessa ja muissakin laboratorio-olosuhteissa on saatu valo kulkemaan alle valonnopeuden. Mitä taphatuu? Valohan joutuukin kokemaan ajan ja valolla olisi ikä joka poikkeaisi nollasta.”

Nykytietämyksen mukaan fotoni liikkuu informaation maksiminnopeudella, jota sanotaan valonnopeudeksi. Piste.  SItten on mitälienee vaihennopeuksia jne., tai yksittäiset fotonin absorboituvat ja uudet emittoituvat väliaineessa, mutta edelleen, yksittäinen massaton fotoni liikkuu vain ja aiinostaan valonopeutta eikä siis tunne aikaa.

Populäärerjä tiedejulkaisuja, jostain helvetti Insinööriuutisista puhumattakaan, lukiessa tietenkin saa vallan hassun kuvan tästäkin aiheesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Gaian

Väliaineessahan valo kimpoilee ajateltuun suoraan etenemiseen nähden. Kimpoilu kuluttaa aikaa, joten sen takia valon nopeus väliaineessa hidastuu.

Tuollainen selitys ei päde yksittäiselle fotonille, sillä se voisi silti esim. lasissa kulkea sen sisällä suoraan sinkoillessaan atomeista milloin mihinkin suuntaan? Yksittäisen fotonin kulkua aineessa ei voi selittää ilman kvanttimekaniikkaa.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä16173
JPI
Gaian

Väliaineessahan valo kimpoilee ajateltuun suoraan etenemiseen nähden. Kimpoilu kuluttaa aikaa, joten sen takia valon nopeus väliaineessa hidastuu.

Tuollainen selitys ei päde yksittäiselle fotonille, sillä se voisi silti esim. lasissa kulkea sen sisällä suoraan sinkoillessaan atomeista milloin mihinkin suuntaan? Yksittäisen fotonin kulkua aineessa ei voi selittää ilman kvanttimekaniikkaa.

Voihan jotain yksinkertaistuksia esittaa, esim. valo heilahtelee atomirakenteissa mutkille pyrkien absorboitumaan, mutta sopivia viritystiloja ei vain ole. Siten valolle tulee pidempi kausaalinen lapaisyreitti ja lapaisyaika sen mukaan. Liikemomenti sailyy kaiken aikaa, valo omassa koordinaatistossaan kulkee lyhinta suoraa reittia, mutta ainerakenne saa minimipotentiaaliavaruuden heilahtelemaan ja matkaa kertyy.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Eusa
JPI
Gaian

Väliaineessahan valo kimpoilee ajateltuun suoraan etenemiseen nähden. Kimpoilu kuluttaa aikaa, joten sen takia valon nopeus väliaineessa hidastuu.

Tuollainen selitys ei päde yksittäiselle fotonille, sillä se voisi silti esim. lasissa kulkea sen sisällä suoraan sinkoillessaan atomeista milloin mihinkin suuntaan? Yksittäisen fotonin kulkua aineessa ei voi selittää ilman kvanttimekaniikkaa.

Voihan jotain yksinkertaistuksia esittaa, esim. valo heilahtelee atomirakenteissa mutkille pyrkien absorboitumaan, mutta sopivia viritystiloja ei vain ole. Siten valolle tulee pidempi kausaalinen lapaisyreitti ja lapaisyaika sen mukaan. Liikemomenti sailyy kaiken aikaa, valo omassa koordinaatistossaan kulkee lyhinta suoraa reittia, mutta ainerakenne saa minimipotentiaaliavaruuden heilahtelemaan ja matkaa kertyy.

Heilahtelee mutkille, mutta kuitenkin etenee suoraan? Liikemäärän säilymisestä esim. valon läpäistyä lasikappale seuraa että fotonin etäisyys sivuun kulkusuunnastaan ei muuttuisi: Prosessissa säilyvä impulssi p:

       1.      ---p------->   jne.

            /                    \

--p--->   2.  ---p--->       ---p--->   jne.

            \

        3.     ----p--->  jne.

1., 2., 3. mahdollisia heilahteluja samalle fotonille.

Yksittäistä fotonia kuvataan aallolla, ei klassisella aallolla vaan aaltofuntiolla, samaan tapaan kuin esim. kaksoisrakokokeessa. Tuolla aaltofunktiolla on suuruus esim. lasissa etenevälle valolle joka paikassa lasia, mutta sen amplitudi on merkittävästi nollasta poikkeava vain yhdessä suunnassa, valon kulkusuunnassa . Yksittäinen fotoni käyttäytyy siis oleelliselta osaltaan samaan tapaan kuin keskiarvo klassisesta valoaaltorintamasta.

3³+4³+5³=6³

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat