Seuraa 
Viestejä8

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:10

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12777119&name=DLFE-33804.pdf

Artikkeli 1:
Ammattirakenteen muutokset ja sukupuolten väliset ansioerot - yksityisen sektorin palkansaajat
Pekka Laine (Tilastokeskus), Reija Lilja (palkansaajien tutkimuslaitos) ja Eija Savaja (Palkansaajien tutkimuslaitos)

Aineistokuvauksesta: Olemme tilastollisissa tarkasteluissamme hyödyntäneet Tilastokeskuksessa luotua yksityisen sektorin harmonisoitua palkkarakenneaineistoa. Aineistossamme on kaiken kaikkiaan 10 750 000 havaintoa. Se edustaa kaikkia yksityisen sektorin palkansaajia ja mukana ovat sekä koko- että osa-aikaiset palkansaajat. Käytämme analyyseissämme kahta ansiokäsitettä; 1) säännöllisen työajan tuntiansioita ja 2) säännöllisen työajan kuukausiansioita. Tuntiansioihin keskittyvissä tarkasteluissamme arvioimme sukupuolten välisiä ansioeroja työpanosyksikköä (tuntia) kohden ja vakioimme siten koko- ja osa-aikaisen työsuhteissa tehtyjen poikkeavien tuntimäärien vaikutukset ansioeroihin.
_______________________________________

Artikkelin 1 virheet:

1. Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistosta ei voida laskea säännöllisen työajan tunti- eikä kuukausiansiota, sillä aineistossa on kymmeniä/satoja tuhansia palkansaajia, joilla kiinteä kuukausipalkka sisältää säännöllisen työajan palkan lisäksi myös korvauksen tehdyistä ylitöistä. Palkkarakenneaineistossa on esimerkiksi 58 000 johtajaa, joista toimitus- tai pääjohtajia on yli 3 000. Keskijohtoa on aineistossa kymmeniä tuhansia, joista isolla osalla on myös käytössä ns. kokonaispalkkaus eli säännöllisen työajan ylittävien tehtyjen työtuntien palkka sisältyy peruskuukausipalkkaan.

Yksi ainoa esimerkki monista: Ammattiliitto YTN:n (Yksityisalojen ylemmät toimihenkilöt) jäsentiedustelussa vuonna 2011 32,1 % ilmoitti, että heillä ylityökorvaus sisältyy peruspalkkaan. Lisäksi 43,4 % ilmoitti, että heillä ylityökorvaukseen ei sisältynyt Työaikalain mukaista ylityökorotusta.
http://www.8tuntia.fi/site/userfiles/files/8Tuntia-kampanja_130313%281%29.pptx   Dia 19

2. Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistossa säännöllisen työajan kuukausipalkka saadaan vähentämällä kokonaisansioista tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset. MUTTA eihän lopputulos ole säännöllisen työajan kuukausipalkka, sillä huomioimatta jää kokonaistyöaikaa tekevien ylityökorvaukset säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta. Huomioimatta jää myös ns. harmaiden ylitöiden vaikutus palkkaan. Tutkimattakin on selvää, että se, joka tekee työnsä valmiiksi vaikkapa harmaita ylitöitä tehden, on etusijalla seuraavassa palkankorotuskierroksessa, kun henkilökohtaisia palkanlisiä jaetaan. Tämä oli reaalimaailmaa 1969-2003, jolloin itse olin työelämässä esimiesasemassa ja se on varmasti reaalimaailmaa vieläkin.

3. Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistosta ei voida laskea säännöllisen työajan tuntipalkkaa siten, että työpanos olisi huomioitu. Ensinnäkään palkkarakenneaineistosta ei voida laskea kaikkien henkilöiden säännöllisen työajan kuukusipalkkaa.

Toiseksi tuntipalkka lasketaan tässä tutkimuksessa jakamalla tuo teorettisesti laskettu kuukausipalkka palkansaajan säännöllisen työajan työtunneilla. MUTTA eiväthän ne kuvaa tehtyä työpanosta vaikka tutkijat sanovat "vakioimme siten koko- ja osa-aikaisen työsuhteissa TEHTYJEN poikkeavien tuntimäärien vaikutukset ansioeroihin." Tämä on puhdasta valetta. Ei voi vakioida tehdyillä työtunneilla, koska niitä ei ole palkka-aineistossa. Palkka-aineistossa on pelkästään jokaisen henkilön työpaikalla noudatettava TES:n mukainen säännöllinen työaika tai jos henkilö tekee TES-tunteja vähemmän joka viikko, hänen henkilökohtainen viikkotyöaikansa. TÄLLÄ LUVULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TEHTYJEN TYÖTUNTIEN KANSSA. Siinä kun on mukana tehdyt työtunnit ja ei-tehdyt palkalliset ja palkattomat työtunnit, jos ne osuvat TES-työajalle. Siitä puuttuvat sekä ns. harmaat ylityötunnit että kokonaispalkkauksessa olevilta kymmeniltä/sadoilta tuhansilta palkansaajilta heidän ylityötuntinsa. Työaikalain 37 § mukaan niitä ei työnantajan edes tarvitse kirjata mihinkään.

Yhteenveto artikkelista 1

Palkkarakenneaineistossa ei ole säännöllisen työajan palkkoja eikä säännöllisen työajan tehtyjä työtunteja.Tutkimus ei ole edes nollatutkimus (kunpa olisikin!) vaan disinformaatiota, jolla yritetään aiheuttaa vahinkoa Suomen miesten ja naisten välisessä tasa-arvoisessa palkkapolitiikassa. Tutkimus on tieteelliseltä näkökulmalta katsottuna täysin väärin tehty, sillä sen tekijät eivät ole ymmärtäneet, mitä dataa tutkimusaineistossa on ja mitä siinä ei ole.

Muut artikkelit

Artikkeli 2: Rakennemuutosten vaikutus miesten ja naisten palkkaeroon
Antti Kauhanen (ETLA) ja Mika Maliranta (ETLA)

Tutkimuskuvauksesta: Palkkaa mitataan säännöllisen työajan tuntipalkalla.

Yhteenveto artikkelista 2: Tutkimuksen oikeellisuus päättyy tähän lauseeseen, sillä säännöllisen työajan tuntipalkkaa ei Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistosta voida laskea tehtyä työtuntia (eli vakioitua työpanosta kohden) laskea. Tilastokeskuksen aineistosta laskettu tuntipalkka on täysin mielikuvituksen tuotetta eikä kuvaa mitään reaalimaailman asiaa.

Artikkeli 3: Työsuhteen tyypin vaikutus naisten ja miesten ura- ja palkkakehitykseen: Yksityisen sektorin palvelualoja ja teollisuuden toimihenkilöitä koskeva analyysi
Merja Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitos

Tutkimuskuvauksesta: Keskeisinä palkkakäsitteinä analyyseissa käytetään reaalista säännöllisen työajan kiinteää tuntipalkkaa ja reaalista säännöllisen työajan tuntipalkkaa.

Yhteenveto artikkelista 3: Kumpaakaan ei voida laskea EK:n aineistosta, sillä EK:n aineisto ei sisällä kokonaistyöaikaa tekevillä tietoa, mistä voitaisiin laskea säännöllisen työajan kuukausipalkka eikä aineistossa ole mukana tehtyjä työtunteja. "Tehtävänimikkeet on jaettu aineistossa neljään ryhmään vaativuustason mukaan: asianhoitajat, asiantuntijat, erityisasiantuntijat ja toimintojen johtajat." Aina kun mukaan tulee esimiehiä, ei tuntipalkkoja enää voida laskea tehtyä työtuntia kohden, sillä tehdyt työtunnit eivät ole heillä samat kuin säännöllisen työajan työtunnit.

Loppuyhteenveto

STM:n raportti 10/2015 sisältää 134 sivua s.ntaa, sillä kaikki kolme artikkelia perustuvat aineistoon, josta ei säännöllisen työajan kuukausi- eikä tuntipalkkaa voida laskea ja kuitenkin kaikkien tutkimusten päätelmät perustuvat juuri niihin.

Voi mitä suurimmalla syyllä suositella kaikille työelämän palkkoja tutkiville tohtoreille ja tasa-arvoviranomaisille käytännön tutustumista suomalaiseen työelämään, sen palkkauskäytäntöihin ja EK:n keräämään palkka-aineistoon, joka toimii Tilastokeskuksen palkkarakenne- ja ansiotasoindeksitilastojen pääasiallisena tietolähteenä.

Vihdoinkin kaivattaisiin tasa-arvoisesti tehtyjä palkkaerolaskelmia. Tätä disinformaatiota ei tarvita lausettakaan lisää.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat