Ilmakehää kevyemmän aineen painon määrittely

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minkälaisella vaa'alla punnitaan heliumin paino?

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija

Lienee yksinkertaisempaa mitata nosteen suuruus ja laskea siitä. Harrastelija saa siitä huolellisesti toteutettuna jo aika luotettavan arvon ilman tyhjiötä.

Vierailija
Joza
Lienee yksinkertaisempaa mitata nosteen suuruus ja laskea siitä. Harrastelija saa siitä huolellisesti toteutettuna jo aika luotettavan arvon ilman tyhjiötä.

Se ei ole yhtä populaaritieteellinen toteutus, siinä on tuota laskemista joka ei kuulu oikeaan tieteeseen mitenkään.

Vierailija
markent
Minkälaisella vaa'alla punnitaan heliumin paino?



Normaalilla analyysivaaalla, tunnettu tilavuus kaasua puristetaan ensin kasaan.

Vierailija

Vikipedia:
"Kvanttimekaniikan mukaan jopa ideaalinen tyhjiö, jossa ainetta ei olisi lainkaan, ei käytännössä pysyisi tyhjänä. Eräs syy on, että tyhjiötä rajaavat seinämät lähettävät aina mustan kappaleen säteilyä. Perustavampaa laatua oleva syy on kuitenkin kvanttimekaniikan teoria, jonka mukaan tyhjiöenergia ei koskaan voi olla tarkalleen nolla. Pienintä mahdollista energiatilaa kutsutaan nollapiste-energiaksi, ja se koostuu virtuaalisten hiukkasten puurosta, joiden elinikä on hyvin lyhyt. Tätä kutsutaan kvanttifluktuaatioksi. Tämä fluktuaatio voidaan yhdistää ns. kosmologiseen vakioon. Kvanttimeekanisella tyhjiöllä eli vakuumilla, joka on vakuumitilaksi kutsuttava kvanttitila, tarkoitetaan siten energian teoreettista minimiä, ei totaalisen tyhjää."
Paksunnos minun.

Oikein tieteellisesti ei voi tarkalleen tyhjiössäkään mitata heliumin painoa.

Vierailija
ville-v
Joza
Lienee yksinkertaisempaa mitata nosteen suuruus ja laskea siitä. Harrastelija saa siitä huolellisesti toteutettuna jo aika luotettavan arvon ilman tyhjiötä.

Se ei ole yhtä populaaritieteellinen toteutus, siinä on tuota laskemista joka ei kuulu oikeaan tieteeseen mitenkään.

Laskemista joka ei kuulu oikeaan tieteeseen mitenkään?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Jos haluaa kovin tarkasti punnita ihan mitä vaan, niin eiköhän se ilmakehän noste pidä ottaa huomioon joka tapauksessa? Eihän se suinkaan vaikuta pelkästään ilmaa kevyempiin kappaleisiin.

Kappaleen painosta riippumatta kuutiometrin kokoiseen kappaleeseen kohdistuu käsittääkseni reilun kilon noste.

Vierailija
Heksu
Jos haluaa kovin tarkasti punnita ihan mitä vaan, niin eiköhän se ilmakehän noste pidä ottaa huomioon joka tapauksessa? Eihän se suinkaan vaikuta pelkästään ilmaa kevyempiin kappaleisiin.

Kappaleen painosta riippumatta kuutiometrin kokoiseen kappaleeseen kohdistuu käsittääkseni reilun kilon noste.


Toki, paitsi jos tosiaan mittaa tyhjiössä. Mutta esim kuutiometrin kokoisessa kivenjärkäleessä se yhden kilon virhe olisi suhteellisesti aika mitätön.

Vierailija

Aihetta sivuavaa. Kuutio rautaa painaa Mount Everest vähemmän kuin meren pinnan tasolla. Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS tuo möhkäle ei paina ollenkaan.
Onko aineen paino vain pelkkää gravitaation vaikutuksen ilmentymää?

Vierailija
Joza
Laskemista joka ei kuulu oikeaan tieteeseen mitenkään?

Oikeaa tiedettä ™ tekevät tiedemiehet eivät laske mitään vaan ainoastaan toteuttavat.

Oletko nähnyt David Copperfieldin kädessä laskutikun kun hän hyödyntää tiedettä kadottaakseen jumbojetin?

Vierailija
markent
Aihetta sivuavaa. Kuutio rautaa painaa Mount Everest vähemmän kuin meren pinnan tasolla. Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS tuo möhkäle ei paina ollenkaan.
Onko aineen paino vain pelkkää gravitaation vaikutuksen ilmentymää?

Paino on nimi gravitaation aiheuttamalle voimalle, mitataan newtoneina. Massa sen sijaan pysyy vakiona ollaan missä vain, ja mitataan kilogrammoina. Arkikielessä massa ja paino menevät usein sekaisin koska putoamiskiihtyvyyden ollessa about vakio ei ole niinkään väliä kummasta puhutaan.

Vierailija
ville-v
Joza
Laskemista joka ei kuulu oikeaan tieteeseen mitenkään?

Oikeaa tiedettä ™ tekevät tiedemiehet eivät laske mitään vaan ainoastaan toteuttavat.

Oletko nähnyt David Copperfieldin kädessä laskutikun kun hän hyödyntää tiedettä kadottaakseen jumbojetin?

Oliko tarkoituksesi olla trolli, idiootti vai vitsailija? En nyt tiedä miten pitäisi suhtautua..

Vierailija

Pieru ns.Sprägäri (latinaksi flatus) on pahanhajuinen kemiallinen ase, jota esimerkiksi nisäkkäät tuottavat suuria määriä päivittäin. Pieru on eräänlainen paskan alkusoitto, joka on alunperin sävelletty aluksi suurelle "sinfonialle". Pierun evolutiivisena tarkoituksena on aina ollut saada ihmiset sekä muut nisäkkäät häipymään lähistöltä. Flatus on siis aina ollut eräänlainen suojelumekanismi nisäkkäillä.

Pierujen tuhoisilta vaurioilta voidaan välttyä käyttämällä kaasunaamaria. On kuitenkin olemassa kananmunapieru, jolta edes kaasunaamari ei suojaa, vaan uhri tuupertuu tajuttomana maahan.

Pahin toistaiseksi tunnettu flatus syntyy siten, että henkilö juo ensin puoli pulloa koskenkorvaa tyhjään vatsaan (tämä tapahtuu yleensä juhannuksena), sen jälkeen hän juo kymmenen pulloa keskiolutta, syö yhdeksän mustaa makkaraa täysillä sinapeilla ja sipuleilla ja nukkuu sen jälkeen kahdeksan tuntia sammuneena samassa teltassa, jossa muutkin retkikaverit nukkuvat.
Kun henkilö aamupäivällä herää, hän toteaa rauhallisesti, että kaikki yöllä suusta alas nautittu on tullut yöllä pöksyihin ja kaverit ovat poistuneet teltasta.

Tämä on yksi tapa todeta ilmaa kevyempi alkuaine. Pitää toki muistuttaa, että pieru ei ole sinänsä alkuaine, mutta se sisältää metaania.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
ville-v

Oletko nähnyt David Copperfieldin kädessä laskutikun kun hän hyödyntää tiedettä kadottaakseen jumbojetin?




Copperfield hävitti jumbojetin kääntämällä katsomon hyvin hitaasti toisin päin.

Anteeksi aiheeseen kuulumaton huomio.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Tähän liittyy sekin, miksi noste syntyy? Sen aiheuttaa kaasun tiheysero kevyemmän kappaleen ylä- ja alapinnan välillä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat