Seuraa 
Viestejä2

Tiedonhankinalla terminä voidaan tarkoittaa mitä tahansa aistillista havainnointia. Esimerkiksi materiaalin tunnustelemista, neuvon kuuntelemista, television katsomista, ruoan koemaistamista jne. Informaatiotutkimuksen piirissä keskitytään kuitenkin näkö- ja kuuloaistin avulla hankittuun tietoon. Tietoa voidaan hankkia dokumentoiduista tiedonlähteistä jotka voivat olla painettuja tai sähköisiä. Esimerkiksi tietokoneella oleva äänitiedosto taikka sanomalehti olisi dokumentoitu tiedonlähde. Toinen keino on dokumentoimattomat tiedonlähteet eli henkilölähteet jolloin tiedon saa vain keskustelemalla itse henkilön kanssa. Tiedonhankinnantutkimus tutkii mm. millä kriitereillä tiedontarvitsija valitsee tiedonlähteensä tai tiedonhankkinan kanavansa. Tiedonhankinnan kanavat avaavat pääsyn erilaisiin tiedonlähteisiin, esimerkiksi kirjasto tai internet. Lähteiden ja kanavien käyttöjen määrää tutkititaan, sitä kuinka hyvin ne vastasivat tiedontarvetta sekä sitä että miten ja mihin tietoa käytetään. Tutkimus voidaan myös kohdentaa minkä vain näistä ongelmiin.

Tiedonhaulla taas tarkoitetaan nimenomaan tietokoneisiin ja tietokantoihin liittyvää tiedon etsimistä. Tiedonhaussa tulee tietää jotain tietokannan hakukoneen toimintaperiaatteista jotta tarvittava tieto löytyisi helposti suuresta kokonaisuudesta. Tiedonhankinnan- ja tiedonhauntutkimus ovat lähtyneet toisiaan sillä internetin myötä erilaiset tietokannat ja sitä myötä tiedonhaku on yhä enemmän arkipäivää ihmisille. Itse näkisinkin tiedonhaun pienempänä palasena osana tiedonhankintaa vaikka tutkimusalat ovatkin erillään. Marchionini havainoillisti eroja virkkeellä "koneet eivät etsi tietoa, mutta ne voivat vastaanottaa sitä". Tiedonhauntutkimus toimii siis täysin rajatulla elottamalla alustalla, tietokannoissa ja -koneissa.

Kommentit (8)

Teppo Järkevä
Seuraa 
Viestejä238
kirjastonsetä

Tiedonhankinnan- ja tiedonhauntutkimus ovat lähtyneet toisiaan sillä internetin myötä erilaiset tietokannat ja sitä myötä tiedonhaku on yhä enemmän arkipäivää ihmisille. Itse näkisinkin tiedonhaun pienempänä palasena osana tiedonhankintaa vaikka tutkimusalat ovatkin erillään. Marchionini havainoillisti eroja virkkeellä "koneet eivät etsi tietoa, mutta ne voivat vastaanottaa sitä". Tiedonhauntutkimus toimii siis täysin rajatulla elottamalla alustalla, tietokannoissa ja -koneissa.

Näkisin ainakin niin, että tiedonhankita on enemmän älyllistä toimintaa ja tiedonhaku enemmän mekaanista toimintaa. Tiedonhakinnassaan ihminen valitsee mistä tietoa etsii ja toisaalta on kriittinen sen suhteen mitkä esim. Googlen antamat hakutulokset ovat hyväksyttäviä tai uskottavia (lähdekritiikki). Aihe on hyvin mielenkiintoinen, palataan asiaan.

Valle Portos: Scorchio! Mi Nia Kuniatera Interior: Scorchio! Mi Nia Kuniatera Exterior: Scorchio! Coasta Scorchio: Scorchio! Chris Waddle Citti: Scorchio! Monto Blonko: Scorchio! Coasta... OH! NIMBO CUMULUS CATASTROPHICA!!!

Teppo Järkevä
Seuraa 
Viestejä238

Pohdittaessa tiedonhankinnan syvintä olemusta, antaa näkemystä myös sen kokonaisuuden hahmottaminen, jonka osa tiedonhankinta on. Tietoa ei hankinta tiedonhankkimisen vuoksi, vaan meillä on tiedolle jokin tarve.

Toisaalta tarpeen voi synnyttää puhdas uteliaisuus, mutta usein meillä on tiedolle jotakin hyödyllistä käyttöä. Syntyy ketju: tiedontarve → tiedonhankinta → tiedonkäyttö. Vai olisiko se niin, että koska tiedolle on käyttöä, sitä tarvitsee hankkia... Eiku...

Oikeastaan tiedonhankinta on oppimista. Sitä voidaan hankkia myös kokeilemalla: oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta ei ole ollenkaan harvinainen tapa hankkia tietoa. Oli kyse sitten ruuanlaitosta, virkkaamisesta tai polkupyörän korjaamisesta. Tai uuden puhelimen käyttöönotosta, kun ei huvita lukea ohjekirjaa.

Mielestäni pitää osata erottaa toisistaan pelkkään uteliaisuuteen perustuva tiedontarve ja sellaisen tiedon tarve, jolle on jotakin käyttöä. Esim. Seiskapäivää lukeminen ja ammatillisen tiedon hankkiminen.

Valle Portos: Scorchio! Mi Nia Kuniatera Interior: Scorchio! Mi Nia Kuniatera Exterior: Scorchio! Coasta Scorchio: Scorchio! Chris Waddle Citti: Scorchio! Monto Blonko: Scorchio! Coasta... OH! NIMBO CUMULUS CATASTROPHICA!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1408
Teppo Järkevä
Mielestäni pitää osata erottaa toisistaan pelkkään uteliaisuuteen perustuva tiedontarve ja sellaisen tiedon tarve, jolle on jotakin käyttöä. Esim. Seiskapäivää lukeminen ja ammatillisen tiedon hankkiminen.

Jaa. No mitäpä on sinun mielestäsi tieteellisen tiedon hankkiminen? Sille kaikelle kun ei löydy käytännön hyötyä tai sovellusta. Ainakin puusta katsottuna osa tieteellisen tiedon hankinnasta näyttää pelkältä uteliaisuudelta tai omien käsitysten pönkittämiseltä.

Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

kirjastonsetä
Seuraa 
Viestejä2
Prossimo Treno
Teppo Järkevä
Mielestäni pitää osata erottaa toisistaan pelkkään uteliaisuuteen perustuva tiedontarve ja sellaisen tiedon tarve, jolle on jotakin käyttöä. Esim. Seiskapäivää lukeminen ja ammatillisen tiedon hankkiminen.

Jaa. No mitäpä on sinun mielestäsi tieteellisen tiedon hankkiminen? Sille kaikelle kun ei löydy käytännön hyötyä tai sovellusta. Ainakin puusta katsottuna osa tieteellisen tiedon hankinnasta näyttää pelkältä uteliaisuudelta tai omien käsitysten pönkittämiseltä.

Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.

Informaatiotutkimuksen piirissä mielenkiintoon perustuvaa tiedontarvettta kutsutaan orientoivan tiedon tarpeeksi. Esimerkiksi iltauutisten katsomisen voisi mieltää siksi, mikäli henkilö ei odota kuulevansa jotain tiettyä uutista vaan seuraa uutiset ns. "ilman tiedon tarvetta". Jokatapauksessa uutta tietoa on vastaanotettu ja saatu, vaikka erityistä tarvetta sille ei ollut.

Jokuhan voisi hakea myös ammatillista tietoa seiskapäivää lehdestä, esimerkiksi toinen toimittaja voisi vartenvasta olla varastamassa juoruja. Tällöin olisi mielestäni yhtälailla kyse ammatillisen tiedon tarpeesta. Joku toinen taas avaa seitsemänpäivää lehden hammaslääkärin odotushuoneessa ja hankkii orientoivaa tietoa. Kyse onkin siis ennemmin lähtökohdasta millä tietoa lähdetään etsimään tai "vahingossa" saavutetaan, eikä sen tiedonlähteestä. Tieteellistä tietoa sekä seitsemänpäivää -faktoja voi kumpaankin ajatella ammatillisena tai orientoivana tietona.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1408

Toki tiedonhankinta / tiedonsaaminen voi olla myös sattumanvaraista (accidental information seeking, incidental information seeking). Siitä huolimatta on selkeintä ja luonnollisinta ymmärtää tiedonhankinta jotakin päämäärää tukevaksi tavoitteelliseksi toiminnaksi.

Tiedonhankinta sinänsä ei olekaan päämäärä vaan väline jonkin tehtävän, kuten pääsykokeiden läpäisyn tai tieteellisen ongelman ratkaisemiseksi. Siksi ensin on tavoite jonka jälkeen ryhdytään hankkimaan tietoa valituista lähteistä. Kunhan ensin on selvitetty ja valittu lähteet, joista tietoa hankitaan.

Ennen tiedonhankintapäätöstä voidaan tietysti miettiä myös sitä, tarvitaanko tällä kertaa uutta tietoa ollenkaan vai löytyykö tarvittava data omasta päästä jo valmiiksi.

Jokaisella on jokin käsitys siitä, minkalaista tietoa on ylipäätään hankittavissa ja missä se mahdollisesti sijaitsee. Kuvaavasti puhutaan yksilön lähdemaisemasta.

Tiedonhakijan laittaessa lähteitä oman käsityksensä mukaiseen järjestykseen esim. ajankohtaisuuden, tavoitettavuuden tai luotettavuuden perusteella, puhutaan yksilön tiedonhakuhorisontista.

Tiedonhankintaan, kuten tiedontarpeeseenkin, liittyy siis kognitiivisia (tiedollisia, tajunnallisia), affektiivisia (tunnepitoisia) ja tilannelähtöisiä tekijöitä. Jokaista niistä kannattaa pohtia erikseen.

Tiedontarpeen ollessa rutiinininomaista lähteet ja niiden relevanssi ja muut oleelliset valintaan vaikuttavat tekijät ovat yleensä etukäteen tiedossa, eikä tietoa tarvitse hakea uusista lähteistä. Toisaalta liiallinen rutinoituminen voi estää tiedonhaun uusista lähteistä, jotka voisivat olla esim. ajankohtaisempia tai antaa aiheesta monipuolisemman kuvan.

 

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047

Tiedonhankinnassa tarkistetaan lähteet.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Vierailija

Hankinta on yleensä investointiluonteista ja pyrkimystä hyötymään tiedosta ja haku taasen usein ilman taloudellista hyötymistarkoituksessa olevaa tiedon etsimistä, esim harrastuluonteista tai pelkästään mielenkiinnossa tai huvin vuoksi tehtyä tiedon hakemista. 

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426

Tiede on joidenkin mielestä sitä, että luetaan kirjoja ja papereita. Niistä saadaan virikkeitä joiden perusteella kirjoitetaan uusia kirjoja joita luetaan ja saadaan uusia virikkeitä. Näin toimien saattaa kuitenkin jäädä jotain huomaamatta.

Ainoa dokumentti, joka on esitetty, on tämän Saara Tuukkasen sepitys. Sitä lukuun ottamatta on vain suullisia kertomuksia. Kokeneena tutkijana olen tottunut hakemaan vastauksia arkistoista ja asiakirjoista.

http://yle.fi/uutiset/sotatutkijan_kiistama_naisten_tyoleiri_loytyi_sittenkin__ylen_jutun_ansiosta_leiri_on_tunnettu_taalla_aina/7947491

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat