Seuraa 
Viestejä11530

Yksi yleisimmistä  rohkeuden määritelmistä on kyky ottaa riskejä.

Nyt kun tiedetään,että riskit voi minimoida laskelmoimalla, niin  laskelmointihan on rohkeuden vastakohtaa toisinsanottuna pelkuruutta. Nyt kun laskelmointia taas  pidetään järkevänä niin jos ihminen ei laskelmoi on  tyhmä siis rohkea.

Wikipedia sanoo: 

Rohkeus on uskallus tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai pelottelusta. Esimerkiksi benji-hypyn tehnyttä ihmistä voidaan pitää rohkeana. "Fyysinen rohkeus" on rohkeutta kohdata fyysistä kipua, kärsimystä tai kuoleman uhkaa, kun taas "moraalinen rohkeus" on kyky toimia oikein välittämättä vastustuksesta, häpeästä, skandaalista tai vähättelystä

Kohta: "kyky toimia oikein" on helppo ymmärtää, varsinkin  kun sen kääntää päinvastoin: "On pelkuruutta on toimia väärin."

Minulla kulttuuritaustaustani johtuen  mielikuva että rohkeutta on perinteisesti pidetty enemmän miehisenä, maskuliinisena ominaisuutena, joten onko nyt tyhmänrohkeaa sanoa että aito maskuliinisuus on kykyä toimia oikein.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sivut

Kommentit (67)

Minusta rohkeus on viisautta ja älykkyyttä. Rohkea uskaltaa tehdä asioita, koska tietää, ettei vaaraa ole. Hän voi järkeilemällä todeta, että teko on mahdollinen ja vaaraton.

Vastakohtana on varsinkin pikkulapsissa esiintyvä ilmiö, että kun asiaa ei ymmärretä, sitä pelätään.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Arvopaperisäästäjä joutuu ikänsä laskemaan ja arvioimaan riskejä suhteessa tuottoon 24/7. Ajan myötä kehittyy riskiprofiili jonka avulla osaa vetää rajan omaan riskinsietokykyyn. Vastaavaa ilmenee kaikessa toiminnassa, mutta sijoittajan kohdalla se on hyvin paljon esillä, koska on niin oleellinen osa elämää. Asia jää helposti monilta kokonaan huomiotta.

Pelko taas on atavistinen tunne joka muokkautuu ja kehittyy elämän varrella, eikä omena ole appelsiini.

- Ubi bene, ibi patria -

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keijona
Seuraa 
Viestejä11530
älynväläyttäjä

Rohkea uskaltaa tehdä asioita, koska tietää, ettei vaaraa ole. Hän voi järkeilemällä todeta, että teko on mahdollinen ja vaaraton.  

Vastakohtana on varsinkin pikkulapsissa esiintyvä ilmiö, että kun asiaa ei ymmärretä, sitä pelätään.

Mielestäni  vaarattoman  tekeminen ei vaadi rohkeutta, jos ei riskejä ole niin senhän uskaltaa tehdä myös pelkuri. 

Jotenkin aikuiset ovat vielä selkeämpiä esimerkkejä siitä, että jos jotain ei ymmärretä ja voida lokeroida, niin sitä pelätään.

 

 

 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä11530
Pacanus Rusticanus

Pelko taas on atavistinen tunne joka muokkautuu ja kehittyy elämän varrella, 

Eikö rohkeus ole ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332

Ei tuohon otsikon kysymykseen voi vastata. Ei rohkeus ole tyhmyyttä eikä viisautta, rohkeus on rohkeutta. Joskus rohkeasti toimiminen on tyhmää, joskus se on viisasta. Ehkä viisaat ihmiset tekee rohkeita asioita, jotka on hyviä ja viisaita, ja tyhmät tyhmänrohkeita?

Keijona

Nyt kun tiedetään,että riskit voi minimoida laskelmoimalla, niin  laskelmointihan on rohkeuden vastakohtaa toisinsanottuna pelkuruutta. Nyt kun laskelmointia taas  pidetään järkevänä niin jos ihminen ei laskelmoi on  tyhmä siis rohkea.

Mutta kun rohkeus on tunne, eikä siis aina järjellä ohjailtavissa. Ihminen voi järjellä laskien todeta riskin toteutumisen todennäköisyyden pieneksi ja/tai toteutuessaan vain vähäistä tuhoa aiheuttavaksi, ja silti kokea pelkoa. Ja rohkeus tosiaan on sitä, että uskaltaa tehdä siitä pelosta huolimatta. Joku toinen taas ei koe pelkoa, vaikka ymmärtää riskit merkittäviksi. Sekin kai on rohkeutta, mutta hivenen erilaista. Jos tuota Wikipedia-määrittelyä on uskominen, niin se on rohkeutta joka on uskallusta tehdä huolimatta vaarasta tai kuoleman uhasta. 

Viisasta rohkeutta on kai vaikka pelastaa joku palavasta talosta tai tehdä onnistunut riskisijoitus. Mutta muuttuvatko nuo sitten epäonnistuessaan tyhmänrohkeiksi teoiksi? 

Tyhmäksi rohkeudeksi voisi varmaan sanoa ainakin sellaista toimintaa, jossa riskit ovat merkittäviä eikä onnistumisestakaan seuraa mitään sen kummempaa hyvää. Joka tietenkin on määrittelykysymys. Ehkä näitä selfieitä ottaessaan itsensä tapattaneita moni pitäisi sellaisina tyhmällä tavalla rohkeina. 

Keijona
älynväläyttäjä

Rohkea uskaltaa tehdä asioita, koska tietää, ettei vaaraa ole. Hän voi järkeilemällä todeta, että teko on mahdollinen ja vaaraton.  

Vastakohtana on varsinkin pikkulapsissa esiintyvä ilmiö, että kun asiaa ei ymmärretä, sitä pelätään.

Mielestäni  vaarattoman  tekeminen ei vaadi rohkeutta, jos ei riskejä ole niin senhän uskaltaa tehdä myös pelkuri. 

Jotenkin aikuiset ovat vielä selkeämpiä esimerkkejä siitä, että jos jotain ei ymmärretä ja voida lokeroida, niin sitä pelätään.

 

Hain tuossa muiden näkökulmaa. Rohkeus on subjektiivinen asia, sillä jokainen vertaa muiden tekemisiä itseensä. Asiantuntevan ja vaarattomuudesta tietoisen henkilön toimet voivat tuntua rohkeilta, jos ei itse tunne asiaa ja pelkää sitä.

Vierailija

Toisaalta, jos vanhus heittäytyy auton alle pelastaakseen lapsen, on se mielestäni aika rohkea veto. Se on myös fiksua vaikka noin lajin säilymisen kannalta.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1572
Keijona

Mielestäni  vaarattoman  tekeminen ei vaadi rohkeutta, jos ei riskejä ole niin senhän uskaltaa tehdä myös pelkuri. 

Jotenkin aikuiset ovat vielä selkeämpiä esimerkkejä siitä, että jos jotain ei ymmärretä ja voida lokeroida, niin sitä pelätään.

Suurin ongelma on usein siinä, että hyvin monesti tilanne on sellainen, ettei tarvittavia tietoja tilanteen arviointiin ole, sillä tilanne on joko aivan uusi tai erittäin pikainen. Riskin ottaminen, ilman että on analysoitu edes intuitiivisesti mitään, on yhdeksässä tapauksessa kymmenestä pelkkää hölmöyttä.

Tietysti, jos suuren riskin ottamalla onnistuu, se on rohkeutta, yleensä siinä pääsee vain Darwinin palkinnon ehdokkaaksi.

Vanha jäärä

wisti
Seuraa 
Viestejä13788

Ka monenlaista rokan syöjää on.

Yksi ajaa kovaa ylinopeutta yleistä tietä pitkin ja ottaa riskin sivullisten ja oman henkensä suhteen. Lienee tyhmää, ainakin rikollista.

Vuorikiipeilijä ottaa harkittuja riskejä saaden elämäänsä sen sisällön, joka hänelle kelpaa. Ei ole tyhmää mielestäni. Itsekästä sikäli, että äitimuori joutuu pelkäämään jatkuvasti, vaikka poika ei pelkäisikään.

Mandela, Luther King ja Gandhi tiesivät rohkeutta vaativan elämäntapansa riskit. Mandelaa ei tapettu. Tuskinpa tyhmiä.

Kaupungilla meuhkaavista koulupojista yksi eroaa joukosta ja saattelee huonosti liikkuvan vanhuksen kadun yli. Poika ei ota "riskiä", mutta toimii - muotitermiä käyttäen - mukavuusalueensa ulkopuolella ja rohkeasti. Me kaikki voisimme osoittaa omissa toimissamme vastaavaa arkipäivän sankaruutta usein jo turpavärkin urhoollisemmalla säätelyllä: väliin suu pitäisi rohkeasti aukaista ja toisinaan taas rohkeasti pitää turpansa kiinni.

 

Keijona
Seuraa 
Viestejä11530
Vaihdokas
Mutta kun rohkeus on tunne, eikä siis aina järjellä ohjailtavissa. 

Tuossa ollaan asian ytimessä, tunne kun on vaikeasti järkeiltävissä tai laskelmoitavissa.

Pengotaan nyt vielä lisää, jos on tunteeton ja laskelmoiva, niin voiko olla rohkea ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28220

Olen kuullut rohkeudeksi sanottavan oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä; omien pelkojensa kohtaamista. Jos pelkää vaarallisia asioita, mutta kohtaa ne siitä huolimatta, olisi kyseessä tyhmänrohkeus. Jos taas pelkää turvallisia asioita ja kohtaa ne siitä huolimatta, silloin puhuttaisiin rohkeudesta.

Eli jos pelkää käärmeitä, mutta uskaltautuu pitämään jotain pienriistaa metsästävää ihmiselle vaaratonta kuristajakäärmettä kädessään, voitaisiin puhua rohkeudesta. Jos taas uskaltautuu pitämään kädessään kyykäärmettä, voitaisiin mahdollisesti puhua tyhmänrohkeudesta, vaikka kyy ei sillä kertaa purisikaan.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7548
-:)lauri

Olen kuullut rohkeudeksi sanottavan oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä; omien pelkojensa kohtaamista. Jos pelkää vaarallisia asioita, mutta kohtaa ne siitä huolimatta, olisi kyseessä tyhmänrohkeus. Jos taas pelkää turvallisia asioita ja kohtaa ne siitä huolimatta, silloin puhuttaisiin rohkeudesta.

Eli jos pelkää käärmeitä, mutta uskaltautuu pitämään jotain pienriistaa metsästävää ihmiselle vaaratonta kuristajakäärmettä kädessään, voitaisiin puhua rohkeudesta. Jos taas uskaltautuu pitämään kädessään kyykäärmettä, voitaisiin mahdollisesti puhua tyhmänrohkeudesta, vaikka kyy ei sillä kertaa purisikaan.

Samaa mieltä siitä, että rohkeus ei sisällä ajatusta tyhmyydestä tai fiksuudesta. Ja tuosta Laurin ensimmäisestä kappaleesta. Rohkeus on sitä, että tekee asioita, joita pelkää. Ja on myös tilanteita, joissa vaarallisten asioiden tekeminen on fiksusti rohkeaa.

Jos arvioidaan rohkean teon fiksuutta tai tyhmyyttä, mukana on monta pointtia

- teon merkitys, sillä saavutettava hyöty

- onnistuneen teon negatiiviset vaikutukset

- epäonnistumisen negatiiviset vaikutukset

- teon onnistumisen todennäköisyys

- tekemättä jättämisen vaikutus, miten käy jos ei tee

Esimerkiksi munuaisen luovuttaminen on rohkea teko, jolla on sekä positiivisia vaikutuksia (saajalle tietysti elintärkeä (heh) ja luovuttajallekin auttamisen ilon ja toisen pelastamisen kautta) että negatiivisia (luovuttajalle kipua, riskit).  Onnistumisella on tietty todennäköisyys ja tekemättä jättämisellä selvä negatiivinen seuraus (saajalle ja myös luovuttajalle, jos kyse on esim. omasta lapsesta). Teko lienee yleisesti hyväksyttävissä fiksuksi.

Yleensäkin rohkeutta vaativat teot, joiden tekemättä jättämisellä olisi katastrofaalinen vaikutus, ovat fiksuja, vaikka olisivat riskialttiita ja onnistuessaankin haitallisia. Kuten vaikka palavalta öljynporauslautalta hyppääminen ilman turvavarusteita yms. Jos lautta ei olisi tulessa, sama teko olisi melkoisen typerä.

 

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332

(MooM ehtikin näköjään kirjoittaa osin samaa, mutta laitan tämän nyt kuitenkin.)

Vaihdokas

Mutta kun rohkeus on tunne, eikä siis aina järjellä ohjailtavissa.
Keijona

Tuossa ollaan asian ytimessä, tunne kun on vaikeasti järkeiltävissä tai laskelmoitavissa.

Pengotaan nyt vielä lisää, jos on tunteeton ja laskelmoiva, niin voiko olla rohkea ?


Äh, olisi varmaan pitänyt sanoa, että pelko on tunne. En ole varma onko rohkeus tunne, vai onko se tapa toimia.

Tällaisethan on mitä niiden määritellään olevan. Jos rohkeus määritellään vain omien pelkojen voittamiseksi, niin silloin tunteeton ei voi olla rohkea, vaikka peloton onkin. Jos rohkeus on pelottomuutta, niin silloin tunteeton voi olla rohkea, kun ei kerran tunne pelkoa. Lainaamasi Wikipedia-määritelmän mukaan "Rohkeus on uskallus tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai pelottelusta" (boldaus minun). Tuon mukaan siis ollakseen rohkea ei välttämättä tarvitse tuntea pelkoa, riittää että asia on vaarallinen. 

(Itse olen ajatellut niin, että rohkeus ei ole sitä että ei pelkää, vaan sitä että tekee siitä huolimatta että pelkää, mutta noinhan se taitaa mennä, että rohkeiksi usein sanotaan ihmisiä, jotka tekevät asioita, joiden yleisesti katsotaan rohkeutta vaativan, pelottavina ja vaarallisina pidettyjä asioita. On ihmisiä, joilta vaatii aivan hillittömän määrän rohkeutta astua ulos kotoaan ja käydä lähikaupassa, mutta harvemmin tällaista ihmistä kukaan sanoo rohkeaksi.)

Laskelmointi taas tosiaan ei välttämättä poista pelon tunnetta, vaikka voikin sitä lievittää.

-:)lauri

Eli jos pelkää käärmeitä, mutta uskaltautuu pitämään jotain pienriistaa metsästävää ihmiselle vaaratonta kuristajakäärmettä kädessään, voitaisiin puhua rohkeudesta. Jos taas uskaltautuu pitämään kädessään kyykäärmettä, voitaisiin mahdollisesti puhua tyhmänrohkeudesta, vaikka kyy ei sillä kertaa purisikaan.

Niin, jos ilman osaamista käsittelee myrkkykäärmettä, niin silloin teon mahdolliset hyödyt (oman pelon voittaminen, rohkealta näyttäminen toisten silmissä) ja riskit eivät ole ehkä ihan fiksussa suhteessa toisiinsa. Tilanne tosin olisi aivan eri, jos se myrkkykäärme olisikin vaunuissa, joissa nukkuisi vauva. 

Eli edelleen sanoisin, että rohkeuden viisaus tai tyhmyys määritellään sen mukaan, missä suhteessa onnistumisen hyödyt ja epäonnistumisen vaarat ovat suhteessa toisiinsa. Tyhmintä rohkeutta olisi siis sellainen, jossa teon epäonnistumisen riski on suuri ja siitä aiheutuvat vahingot huomattavia ja onnistumisen aikaansaama hyöty vähäinen. En vaan sitten ole ihan varma milloin jonkun voi sanoa ottavan tyhmiä riskejä - voihan olla että hän on vain eri mieltä mahdollisen hyödyn suuruudesta. Jonkun mielestä varmaan hieno selfie tai kavereiden arvostus voi olla hyvinkin suuri ja tavoiteltava hyöty, puhumattakaan itsensä ja omien pelkojen voittamisesta. Joku toinen taas ei pidä suunnilleen mitään maailmassa pienenkään riskin arvoisena.

Akbarsci
Seuraa 
Viestejä18

Rohkeus on pelkoa voimakkaampi, mutta joutuu kadotukseen, jos saa vastaansa kaksi pelkuria.

Tyhmyys on ihmisen ominaisuuksia. Ihminen saattaa tahalleen hävitä esim. matsejaan, jos kyllästyy voittoputkeensa, tässä suhteessa tyhmyys muistuttaa kunniallista ihmistä. Tyhmät tytöt hekumoittavat miehiä, ja Typerykset ovat tyttöjen perään. Tyhmyys on tiedon ylentämistä, ja sen myymistä, vaikkei mikään tieto pysty kuin tarpeeksi helppoja ja alhaisia ominaisuuksia selittämään. Tyhmyys mittailee silmällä, eikä tyhmä ymmärrä, miksi ÄOONSA on yleensä pienempi kuin kitukasvuisilla. Selitys siihen on se, että kitukasvuisten on täytynyt oppia hiukan vaikeampia selviytymisstrategioita, kuin kookkaiden. Tyhmä epäilee sellaista, josta iloinen on varma.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat