Kommentit (7)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Ihmetyttää nimike viherkaihi. Olen käsittänyt että se on vanhoillinen ilmaisu jota ei enää pitäisi käyttää. Sensijaan voi käyttää nimikettä glaukooma, taikka "silmänpainetauti".

Itselläni havaittiin normaalin ylärajoilla olevat silmänpaineet jokusia vuosia sitten, ja olen kohtalaisen likinäköinen (siinä nelosta ja vitosta miinusta ja hajataitot päälle). En usko liikkuneeni jotenkin erityisen vähän lapsena, mutta koska pelkäsin satuttamista, en juurikaan tehnyt mitään ihme kiepsahduksia esim. rekkitangon kanssa. En edes koulussa silloin kun käskettiin. Mietityttääkin että voisiko tuo liikunnallisuuden kytkeminen likinäköisyydeltä välttymiseen juontua nimenomaan sellaisesta liikunnasta missä pitää hahmottaa tilaa ja kehon asennon vaihteluja suhteessa tilaan?

Jos istuu liikkumatta, keho ei joudu jatkuvasti sopeuttamaan itseään tilaan uusiksi. Ehdottaisin että tutkisivat myös sitä miten tasapainoaistin häiriöt mahdollisesti korreloivat likinäköisyyden kanssa. Itselläni kun on myös tasapainoelimissä häikkää. (Mikä, jos on ollut jo ajat sitten ennen likinäköisyyden kehittymistä, on toki osaltaan voinut vaikuttaa siihen että koin ne rekkitankopelleilyt niin pelottavina.)

Luonnonvalon merkitys on toki myös tärkeä asia tutkittavaksi. Meillä oli kotona ihan helvetin surkeat 70-luvun lamput katossa ja varmaan todella hämärää. Lukulamppuja ei tainnut erikseen ollakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
Rousseau

Ihmetyttää nimike viherkaihi. Olen käsittänyt että se on vanhoillinen ilmaisu jota ei enää pitäisi käyttää. Sensijaan voi käyttää nimikettä glaukooma, taikka "silmänpainetauti".

Itselläni havaittiin normaalin ylärajoilla olevat silmänpaineet jokusia vuosia sitten, ja olen kohtalaisen likinäköinen (siinä nelosta ja vitosta miinusta ja hajataitot päälle). En usko liikkuneeni jotenkin erityisen vähän lapsena, mutta koska pelkäsin satuttamista, en juurikaan tehnyt mitään ihme kiepsahduksia esim. rekkitangon kanssa. En edes koulussa silloin kun käskettiin. Mietityttääkin että voisiko tuo liikunnallisuuden kytkeminen likinäköisyydeltä välttymiseen juontua nimenomaan sellaisesta liikunnasta missä pitää hahmottaa tilaa ja kehon asennon vaihteluja suhteessa tilaan?

Jos istuu liikkumatta, keho ei joudu jatkuvasti sopeuttamaan itseään tilaan uusiksi. Ehdottaisin että tutkisivat myös sitä miten tasapainoaistin häiriöt mahdollisesti korreloivat likinäköisyyden kanssa. Itselläni kun on myös tasapainoelimissä häikkää. (Mikä, jos on ollut jo ajat sitten ennen likinäköisyyden kehittymistä, on toki osaltaan voinut vaikuttaa siihen että koin ne rekkitankopelleilyt niin pelottavina.)

Luonnonvalon merkitys on toki myös tärkeä asia tutkittavaksi. Meillä oli kotona ihan helvetin surkeat 70-luvun lamput katossa ja varmaan todella hämärää. Lukulamppuja ei tainnut erikseen ollakaan.

Kyllä se siltä vaikuttaa että ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat syynä, ei kuvaajassa olevia lukuja voi oikein perinnöllisyydellä selittää. Kuvaajassa olevat Aasilaiset erityisen herkkiä tapahtuneille ympäristömuutoksille. Heitä/heidän ympäristömuutoksiaan tutkimalla helpoiten syytkin selvinnevät?

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Ainakaan omalla kohdallani likinäköisyys ei ole mitenkään yleistä omassa suvussani. Kun yksi sukulainen isosta porukasta vuosikymmeniä sitten joutui hankkimaan lasit, se oli aivan ihmeellistä ja merkillistä kaikille muille. Yksi sukulaiseni puolestaan hakattiin lapsena moneen kertaan "itsepäisenä" yksilönä kun ei ymmärretty että on puolikuuro ja huononäköinen.

Mitä tulee aasialaisiin, niin voisikohan likinäköisyyden suurta määrää selittää ns. mongolipoimu silmissä, eli silmät eivät saisi täysimääräisesti auringonvaloakaan? Kyseinen poimuhan kuulema on evoluutiossa kehittynyt että silmiin ei pääse niin paljon jonkinlaista jäätävää vihmaa jota sillä seudulla on satanut päin näköä missä mongoli"rotu" on kehittynyt.

kivikko
Seuraa 
Viestejä2

Käytännön kokemus likinäköisyydestä ja sen parantumisesta:

Sain silmälasit 12 vuotiaana, kun kävi ilmi, etten nähnyt enää taululle. Tärkein harrastus lukeminen. Luin melkein kirjan päivässä. Näkö huononi vielä vähitellen kouluvuosien kuluessa. 

Opiskelemaan lähdin 18-vuotiaana, enkä enää lukenut niin paljoa, kun tuli kiinnostavampaa tekemistä. Miinuslasejani käytin vain silloin kun se oli ihan välttämätöntä. Aina vain harvemmin niitä tarvitsinkin.

Silmälääkärillä kävin noin kolmikymppisenä ja hän ihmetteli kovin, kun kerroin tarvinneeni laseja nuorena, näköni kun osoittautui erittäin hyväksi, sekä lähelle että kauas. Hetken mietittyään hän tuumi, että joskus saattaa käydä niin, että jos tehdään paljon lähityöskentelyä silmillä eli esim. luetaan, saattavat silmälihakset jäädä eräänlaiseen kestokramppiin, että tapojeni muuttuessa se oli kai sitten lauennut. Jokatapauksessa, sain nauttia hyvästä näöstä parikymmentä vuotta kunnes ikänäkö tuli riesaksi.

Luin myös joskus nuorena kirjan: "Parempi näkö ilman laseja" ja niitä harjoituksia silloin tällöin tein, etenkin lähikatselun tauottamista katsomalla välillä mahdollisimman kauas.

Joten ainakin lievä likinäköisyys saattaa joskus parantua. Minulla se muistaakseni oli pahimillaankin alle -2.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Näköisyyden vaihtelua tapahtuu melkeinpä kaikilla jotka jossain vaiheessa elämäänsä laseja tarvitsevat. Ei liene mitenkään tavatonta jos noin pieni lukema kuin miinusta alle kakkosen verran muuntuu sinne normaalimpaan (laseja tarvitsemattomaan) päin.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701

Päivitystä.

Nuorten likinäköisyys lisääntyy nopeasti myös Euroopassa

Lontoon King’s Collegen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalaisten nuorten likinäköisyys on lisääntynyt huomattavasti.

Eri puolilta Eurooppaa kerätystä tutkimusaineistosta selvisi, että jo lähes puolet 25–29-vuotiaista eurooppalaisista kärsii kauas katsomisen vaikeuksista.

Nuorison likinäköisyys on ollut Aasiassa yleistä jo pidemmän aikaa, mutta lontoolaisyliopiston tutkimus osoittaa ilmiön rantautuneen nyt myös Eurooppaan.

Maailman terveysjärjestö WHO kutsuu likinäköisyyden lisääntymistä jo epidemiaksi. WHO:n asiantuntijaryhmässä toimiva Jyväskylän yliopiston dosenttiOlavi Pärssinen kertoo järjestön olevan huolissaan maailmanlaajuisesta kehityksestä.

"WHO on ennustanut, että kymmenen vuoden sisällä neljäsosa maailmasta on likinäköistä. Maailmanlaajuisesti se on jo nyt neljänneksi suurin sokeuden aiheuttaja."

Likinäköisyys syntyy, kun silmämuna kasvaa liian pitkäksi. Tällöin kuva heijastuu verkkokalvon etupuolelle ja kaukana olevat kohteet näkyvät sumeina. Likinäköisillä vanhemmilla on usein likinäköisiä lapsia, mutta perintötekijät eivät suinkaan ole merkittävin likinäköisyyden  aiheuttaja, huomauttaa silmätautiopin professoriHannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.

"Nykyaikainen elämäntapa, jossa silmillä tehdään paljon lähityötä, ollaan sisätiloissa paljon ja liikutaan vähän, on tehnyt likitaittoisuuden huomattavasti yleisemmäksi kuin aikaisemmin."

Myös Olavi Pärssinen allekirjoittaa modernin elämäntyylin vaikutuksen.

"Vielä ennen maailmansotia vain joka kymmenennellä havaittiin likinäköisyyttä, kun nykyään länsimaissa siitä kärsii kolmannes väestöstä. "

http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1305954922837?ref=hs-art-elama-hyvinvointi-6

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat