Seuraa 
Viestejä568

Miksei fissio ydinvoimaloita rakenneta maan alle? Tällöinhän ei olisi tarvetta ydinjätteen loppusijoituksellekaan, kun se olisi jo maan alla ja ei haittaisi niin paljoa jos tulisi jokin ydinvoimalaonnettomuuskaan.

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Sivut

Kommentit (22)

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3190

Tuossa on ideaa. Helsingissäkin on Tähtitorninmäen alla iso parkkiluola, jota voisi hyvin laajentaa ja sieltä on Suomenlinnaan tunneli, johon voisi loppusijoittaa ydinjätteet, säteily voisi vielä pitää sulana Eteläsataman ja laivaväylät Kustaanmiekan ohi.

Keckuli
Seuraa 
Viestejä568
Veli H.

...säteily voisi vielä pitää sulana Eteläsataman ja laivaväylät Kustaanmiekan ohi.

No ei kai säteily, vaan lauhdevesi? Ja se lauhdevesi voitaisiin ohjata Helsingin katujakin pitämään sulana.

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ing geolog
Seuraa 
Viestejä6984

Onhan noita ulkomailla (Ruotsi heh) ollutkin kalliotiloissa, ja suunnitelmat valmiina useampaankin.

https://www.euronuclear.org/e-news/e-news-17/underground-reactors.htm

Ja tuossa kerrottu oli kaukolämpölaitos.

http://www.newscientist.com/blogs/onepercent/2011/03/nuclear-power-to-go-undergroun.html

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033

Tuulivoimalatkin voisi rakentaa maan alle pilaamasta ympäristöä.

Mutta takaisin asiaan. Maan alle tulisi saada kuitenkin lauhdutusvettä hallitusti myös onnettomuuden jälkeen. Onnettomuustilanteessakaan vettä ei saisi päästä louhittuun kallioluolaan, sillä vapaasti liikkeelle lähtenyt, säteilevä vesi ei pysy kallioluolassa vaan lähtee helposti liikkeelle ympäristöön mm. halkeamien ja kapillaari-ilmiön takia.

Vierailija

Teoriassa ei ole pakko käyttää H2O:ta primääripiirin jäähdytyksessä tai turbiinin pyörittämisessä. Käytäntö sitten toinen juttu.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Ainoa syy juveta voimala peruskallioon on sotilaallisen uhkan minimointi, mutta siihen ei löydy hynää. Hyvä kun edes taktiseen kenttätykistöön nyt saadaan muutama uusi patteri.

- Ubi bene, ibi patria -

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä982

Kyllä siinä olisi ideaa, varsinkin nykyään kun reaktorille täytyy rakentaa hyvin kallis suojarakennus lentokoneentörmäyksen varalle. Riittäisi että itse reaktorirakennus olisi maanalaisessa siilossa, maan päälle näkyisi vain reaktorirakennuksen kupu. Turbiinirakennus ja apurakennukset voisivat olla maan päällä. Sopiva ratkaisu varsinkin Suomessa jossa on lujaa kalliota. Plutoniumin tuotantoon tarkoitettuja reaktoreja on rakennettu maan alle.

Vierailija

Olisihan siinä joo ideaa.

En menisi väittämään että esim.

a) reaktorin paineastia päättää syystä tai toisesta päästää sisältönsä pihalle

b) jotkut pellet keksivät leikkiä ysi-yks-ykköstä lentokoneilla

voisivat aiheutua vain ja ainoastaan sotilaallisesta uhkasta.

Vaan tuota kun näyttää menevän sirkukseksi jo maanpäällisenkin voimalan rakentaminen...

kfa
Seuraa 
Viestejä2517

Maan alla moninkertaistuvat kaikkien onnettomuuksien aiheuttamat vaarat voimalassa työtään tekeville ihmisille. Kaikki kaivoksiin liittyvät haitat olisivat kiusana ja jos jotakin tapahtuisi niin tunnelit olisivat pelastustyön kannalta varsin inhottava ympäristö tehdä yhtään mitään.

Vapaassa tilassa höyryvuoto puhaltaa paineet taivaan tuuliin ja radioaktiiviset kaasut laimenevat laajaan ilmakerrokseen. Tunneleissa mikä tahansa kaasupäästö tai paineisku etenee säilytttäen tuhovoimansa vielä kaukana lähteestäänkin.

Kiitos ei maanalaisia ydinvoimaloita. Haitat, vaarat ja kustannukset ovat paljon suurempia kuin maanpäälisissä laitoksissa. Kallioperän radioaktiivisten aineiden vuoksi säteilytason mittauksetkin olisivat epäherkempiä kuin vapaassa tilassa.

http://www.quora.com/Is-there-any-reason-why-they-dont-build-nuclear-reactors-underground

http://foreignpolicy.com/2014/07/08/the-untold-story-of-chinas-forgotten-underground-nuclear-reactor/

http://www.reddit.com/r/askscience/comments/168tox/why_not_build_nuclear_reactors_deep_underground/

 

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä982

Minä kirjoitin konseptista jossa vain itse reaktorirakennus on sijoitettu päältä avoimeen kalliosiiloon, vain rakennuksen kupu näkyisi maan päälle. Turbiinirakennus ja apurakennukset voivat olla maan päällä. Reaktorirakennus vaatisi siinäkin tapauksessa paineenkestävän terässuojarakennuksen. Sen sijaan ei tarvittaisi muutana sata miljoonaa maksavaa kahdesta noin metrin paksuisista teräsbetoniseinämistä muodostuvaa lentokoneen törmäyksen kestävää suojaa.

Rakentaminen itse asassa helpottuisi kun raskaat komponentit voitaisiin laskea maan alle eikä tarvittaisi sadan metrin korkuista hyvin raskaiden taakkojen nosturia. Enkä ymmärrä noita puheita työntekijöiden turvallisuudesta. Painevesirektorin suojarakennuksessa ei ole ketään normaalisti laitoksen käytön aikana. Kiehulaitoksessa työntekijöitä voi olla varsinaisen suojarakennuksen yläpuolisessa reaktorirakennuksessa. Reaktorirakennuksesta poistumisessa ei ole suuria eroja oli se sitten maan päällä tai alla. Vai luuleeko kfa että nykyisissä reaktorirakennuksissa on ikkunoita ja niiden alla hätätikkaita?

Enkä ymmärrä noita höyryvuotojuttuja. Jos on tarve joihinkin hätäpäästöihin, johdetaan kaasut maan päällä olevan ilmastointipiipun kautta. Hätäjäähdytysvesien pumpaaminen olisi helpompaa jos itse reaktori olisi muutama kymmen metriä maanpinnan alapuolella.

Suomessa on varsin paljon maanalaisia tiloja ja niistä on paljon hyviä kokemuksia. Kriisitilanteessa eduskuntakin muuttaisi muutaman kymmenen metrin syvyydessä oleviin maanlaisiin tiloihin.

Kfan linkit eivät ole kovin relevantteja nyt puheena olevaa konseptia ajatellen.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Näinonnäreet

Minä kirjoitin konseptista jossa vain itse reaktorirakennus on sijoitettu päältä avoimeen kalliosiiloon, vain rakennuksen kupu näkyisi maan päälle. Turbiinirakennus ja apurakennukset voivat olla maan päällä. Reaktorirakennus vaatisi siinäkin tapauksessa paineenkestävän terässuojarakennuksen. Sen sijaan ei tarvittaisi muutana sata miljoonaa maksavaa kahdesta noin metrin paksuisista teräsbetoniseinämistä muodostuvaa lentokoneen törmäyksen kestävää suojaa.

Rakentaminen itse asassa helpottuisi kun raskaat komponentit voitaisiin laskea maan alle eikä tarvittaisi sadan metrin korkuista hyvin raskaiden taakkojen nosturia. Enkä ymmärrä noita puheita työntekijöiden turvallisuudesta. Painevesirektorin suojarakennuksessa ei ole ketään normaalisti laitoksen käytön aikana. Kiehulaitoksessa työntekijöitä voi olla varsinaisen suojarakennuksen yläpuolisessa reaktorirakennuksessa. Reaktorirakennuksesta poistumisessa ei ole suuria eroja oli se sitten maan päällä tai alla. Vai luuleeko kfa että nykyisissä reaktorirakennuksissa on ikkunoita ja niiden alla hätätikkaita?

Enkä ymmärrä noita höyryvuotojuttuja. Jos on tarve joihinkin hätäpäästöihin, johdetaan kaasut maan päällä olevan ilmastointipiipun kautta. Hätäjäähdytysvesien pumpaaminen olisi helpompaa jos itse reaktori olisi muutama kymmen metriä maanpinnan alapuolella.

Kallioperän paineenkestävyyttä ja vuoto-ominaisuuksia on varsin vaikea määrittää ennen rakentamisen alkamista. Kyseessähän ei ole mikään laadultaan valvottu rakenne vaan se on aikanaan geologisten prosessien myötä syntynyt. Ehdottelet kallion käyttämistä sellaisessa tarkoituksessa, joka edellyttää laadunvalvontaa. Jos turvasäännöksiä helpotettaisiin niin tuo olisi mahdollista mutta nykytilanteessa siihen ei ole mitään saumaa. Kallion vuoto-ominaisuuksista ollaan huolissaan jopa ydinjätteen loppusijoituksen osalta ja siinä radioaktiivisuuden määrät ja laatu ovat aivan toista luokkaa kuin toimivan reaktorin tapauksessa.

Kukaan ei halua, että kesken projektin uloimmaksi suojakerrokseksi aiotusta kalliokerroksesta yllättäen löytyykin halkeama. Itse rakennetut rakenteet ovat rakennusprosessin kuluessa valvottavissa ja dokumentoitavissa, kallio sen sijaan ei.

Tutustu pelastustoimintaan maanalaisissa tiloissa niin huomaat miksi en ajatuksesta pidä. Tämä siis sen lisäksi, että rakentaminen kallion sisään on (tunnetusti) hyvin kallista. 

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä982

Kfalla tuntuu olevan suuria vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.

Kirjoitin että paineenkestävä terässuojarakennus tehdään joka tapauksessa. Eli kallion paineenkestävyydellä ei ole merkitystä. Kallion seinämät tiivistetään mutta jonkin verran vuotoja esiintyy; kertynyt vuotovesi pumpataan pois, ihan niinkuin muissakin maanalaisissa tiloissa. Jos olisit joskus nähnyt louhittua kalliota, tietäisit että noita "halkeamia", oikeammin kalliorakoja esiintyy niissä aika taajaan.

Niinkuin totesin, reaktorirakennuksessa työskentelee yleensä hyvin vähän, jos lainkaan ihmisiä. Enemmän siellä työskentelee huoltoseisokkien aikana jolloin reaktori on sammutettu. He menevät sinne yhden paineenkestävän ovisysteemin kautta, mikä on joka tapauksessa pullonkaula. Sen vuoksi ei ole poistumisen kannalta eroa onko rakennus maan päällä vai kallion sisällä.

Kun ydinvoimalaitosta rakennetaan, tehdään ensin reaktorirakennuksen seinämät ja sitten rakennetaan sisäosat nostamalla tavaraa seinämän yli nosturilla. Jos on päältä avoin kalliosiilo, on rakentaminen itse asiassa helpompaa.

 

kfa
Seuraa 
Viestejä2517

... mutta kallion sisään rakentaminen on silti paljon kalliimpaa kuin maan päälle rakentaminen. Mikäli maan päälle rakentamalla täytetään vaaditut turvamääräykset niin raha ratkaisee sen vaihtoehdon hyväksi.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6912
Minäitä
Veli H.

...säteily voisi vielä pitää sulana Eteläsataman ja laivaväylät Kustaanmiekan ohi.

No ei kai säteily, vaan lauhdevesi? Ja se lauhdevesi voitaisiin ohjata Helsingin katujakin pitämään sulana.

Lauhdevettä ei päästetä hukkaan, vaan se kierrätetään takaisin kattilaan. Se on kallisarvoista tislattua vettä, jota ei kannata tuhlata katujen lämmittämiseen eikä sitä kannata laskea mereen.

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä982

Kfa, alan väsyä rautalangan vääntämiseen. Ensinnäkin se kalliosiilo korvaa vain järeän kaksinkertaisen suojarakennuksen, jokatehdään lentokoneen törmäyksen varalle ja itse arvioin että kalliosiilon louhiminen tulee halvemmaksi. Paineenkestävä terässuojarakennus tarvitaan joka tapauksessa. Seinämät tehdään ensiksi ja sen jälkeisessä rakentamisessa ei ole paljon eroa tehdäänkö maan päällä vai maan alla. Suurin osa materiaalien ja laitteiden siirrosta tehdään nostotyönä ja se on helpompaa päältä avoimeen siiloon kuin monta kymmentä metriä korkean seinämän yli.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat