On olemassa perustavanlaatuisia sanoja, kuten vesi ja nimi, jotka ovat Uralilaisissa ja Indoeurooppalaisissa kielissä hyvin samankaltaisia. Jossakin vastaavia sanoja oli vielä muutama lisääkin, mutta en muista missä.

Sanahan yleensä lainataan kielestä toiseen sanan merkityksen mukana. Esimerkiksi sana lasi tuli lasin (materiaali) mukana. Lainasana voi myös tulla uuden innovaation mukana. Airo on parempi mela, mutta nimi tuli mukana ja mela jäi merkitsemään vahempaa mallia.

Näiden syiden takia on hyvin vaikea kuvitella, että esimerkiksi vesi olisi lainasana. Veden on kuitenkin täytynyt olla yksi ensimmäisiä asioita, joille on keksitty sana.

Kielet jaetaan kielikuntiin, mutta ikinä ei puhuta kielikuntien sukulaisuussuhteista. Luulisi, että kaikki maailman kielet ovat sukua toisilleen, jos tarpeeksi kauas mennään. Tuskinpa ihmiset mykkinä Afrikasta lähtivät. Liekö sille ollut edellytyksiäkään, jos tehokkaat kommunikointikeinot olisivat puuttuneet.

Kielikuntien erot johtunevat siitä, että ryhmät ovat olleet tarpeeksi kauan erossa toisistaan. Paleoeurooppalaiseksi kutsuttu kieliryhmä, josta nykyään on jäljellä enää baski, lähti suoraan Eurooppaan. Osa lähti Aasiaan päin ja syntyivät Indoeurooppalaiset kielet ja uralilaiset kielet. Sitten levittäytyminen jatkui kaukoitään ja Amerikkaan.

Levittäytyminen tapahtui niin hitaasti, että kieli ehti muuttua. Katsotaanpa karttaa ihmisen levittäytymisestä:

Kartan polut vastaavat sitä, mitä kielikuntien välisistä suhteista sanotaan: Uralilaiset ja Indoeurooppalaiset sukua keskenään. Japani muistuttaa Uralilaisia ja Intiaanikieliä. Jos oikein hurjaksi mennään, niin polku näyttää haarautuvan kolmeen osaan jossain Baabelin tornin kohdalla :).

Tietenkään kartta ei kuvaa kielten liikkeitä, vaan ihmisten, mutta kieli on vain kulkenut ihmisten mukana.

Eli voitaneen sanoa, että kaikki maailman kielet juontuvat yhdestä ainoasta Afrikassa joskus älyttömän kauan sitten syntyneestä kielestä.

 

Kommentit (1)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

"Eli voitaneen sanoa, että kaikki maailman kielet juontuvat yhdestä ainoasta Afrikassa joskus älyttömän kauan sitten syntyneestä kielestä."

Luultavasti näin. Sitä vain ei enää ole mahdollista todistaa uskottavasti, koska kielet muuttuvat sen verran nopeasti. Kiistattomiin kantakieliin kuten kantaindoeurooppaan ja kantauraliin pystytään palauttamaan kriittisesti laskien vain satoja sanoja.

 

"Näiden syiden takia on hyvin vaikea kuvitella, että esimerkiksi vesi olisi lainasana. Veden on kuitenkin täytynyt olla yksi ensimmäisiä asioita, joille on keksitty sana."

Vesi-sanamme on kuitenkin lainasana, koska saamessa ja hantissa on säilynyt toinen 'vettä' merkitsevä sana *s'äca. Kielenulkoinen maailma ei ole ainoa perustelu sanan lainaamiselle, vaan myös sosiologialla on vaikutusta: jos yhteisössä on kaksikielisiä perheitä (tai vanhemmilla on eri äidinkieli), niin silloin ihan "turhakin" lainasana voi levitä paikalliseen kieleen.

 Onhan kantasuomeen lainattu esim. balteilta sanat napa, kaula ja reisi, vaikka varmasti nämä tarkoitteet on tunnettu jo kauan ennen balttikontakteja. 

 

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat