Sivut

Kommentit (24)

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Valitettavasti on käytännössä niin, että ns. terapia on aika turhaa, ellei ole selkeää hoitomuotoa ja lääkitystä käypähoito metodeissa. Onnellisia ne, joilla on vaiva joka tottelee kaavanmukaista hoitokäytäntöä.

Ja tämä tarina on tosi. Valitettavasti.

Se hyvä puoli asiassa on, että kun saa diagnoosin ja hoitosuhteen, voi anoa kuntoutusrahaa ymv. etuja. Kaikki kannattaa käyttää hyväksi, joskaan ei se henkilö, jolla aseenkantolupa tai riski ajo-oikeuden menetyksestä. He olkoot hiljaisina kuin kusi sukassa ja salatkoon kaikki pääasiansa.

- Ubi bene, ibi patria -

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346

Alice Millerin mukaan läheisriippuvuus syntyy siitä, kun elää jonkun voimakkaan ilmiön (esim. alkoholismin tai mielisairauden) läheisyydessä ja kun sopeutuu siihen

Näkyisikö tällainen sopeutuminen myöhemmissä suhteissa niin, että asianomainen hankkiutuu niihin suhteisiin, jotka saavat hänet olemaan se (tai toimimaan siten), mihin hän oli alunperin sopeutunut tai sopeutettu? 

Tai hän myöhemmin vetää kumppanistaan esiin olematonta epäilemällä tällä olevan samanlaisia haluja, tapoja tai ominaisuuksia kuin hänet alunperin sopeuttaneella oli ollut? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pohjanakka
Seuraa 
Viestejä94
Matti Salo

Onko alla kuvatulla ihmisellä jonkinlainen persoonallisuushäiriö? Jos, niin mihin ryhmän voisi luokitella?

- marttyyrimäisyys

- kääntää kaikessa syyn aina itseensä

- ripustautuu pakonomaisesti seurustelukumppaniinsa. Kestää voimakkaita nöyryytyksiäkin, jotta voisi säilyttää vanhan suhteensa. Erotilanteessa uhkaa itsemurhalla

- kaikessa vanhassa, totutussa viimeiseen saakka pysyttäytyminen

- kerää kaapit ja nurkat täyteen vanhaa arvotonta tavaraa ja roinaa. Jos joku niistä huomauttaa, niin kokee voimakkaan syytöksen Itseään vastaan. Kokeeko roskakasat osaksi itseään?

- pyrkii kontrolloimaan kaikkea mahdollista, mitä läheiset tekevät.

- haluaa tehdä kaiken itse, ei luota muiden apuun.

- syyttelee eritäin herkästi muita, mutta riidan tultua kääntää syyn aina itseensä

- määräilevä,  taipumus itkuisuuteen, myöhästelee alituiseen

- nopeasti kiivastuva. Pyrkii huutamalla hallitsemaan

- pelkää ettei häntä rakasteta, vaan enemmänkin vihataan

- perheenäitinä ehkä ylihuolehtivainen

 

Ajattelisin, että kyseessä on läheisriippuvuus.

Mikään ei saisi koskaan muuttua, koska muutos toisi turvattomuutta. Säilyttäminen on vahva signaali tästä. Siihen pyritään myös kontroillomalla kaikkea ja pyrkimällä tekemään itse.

 

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18433
Matti Salo

Onko alla kuvatulla ihmisellä jonkinlainen persoonallisuushäiriö? Jos, niin mihin ryhmän voisi luokitella?

- marttyyrimäisyys

- kääntää kaikessa syyn aina itseensä

- ripustautuu pakonomaisesti seurustelukumppaniinsa. Kestää voimakkaita nöyryytyksiäkin, jotta voisi säilyttää vanhan suhteensa. Erotilanteessa uhkaa itsemurhalla

- kaikessa vanhassa, totutussa viimeiseen saakka pysyttäytyminen

- kerää kaapit ja nurkat täyteen vanhaa arvotonta tavaraa ja roinaa. Jos joku niistä huomauttaa, niin kokee voimakkaan syytöksen Itseään vastaan. Kokeeko roskakasat osaksi itseään?

- pyrkii kontrolloimaan kaikkea mahdollista, mitä läheiset tekevät.

- haluaa tehdä kaiken itse, ei luota muiden apuun.

- syyttelee eritäin herkästi muita, mutta riidan tultua kääntää syyn aina itseensä

- määräilevä,  taipumus itkuisuuteen, myöhästelee alituiseen

- nopeasti kiivastuva. Pyrkii huutamalla hallitsemaan

- pelkää ettei häntä rakasteta, vaan enemmänkin vihataan

- perheenäitinä ehkä ylihuolehtivainen

Siis tuohan on sinun tulkintasi asioista, joka kertoo tavastasi nähdä asiat. Kuinka paljon tuossa on sinusta itsestäsi johtuvia kertoimia on hieman arvoitus.

Se, mikä tuossa - jos kuvitellaan, ettei kertoimia ole - näkyy on, että henkilön perusturvallisuudentunne on jostain syystä hieman sijoiltaan. Ja ilmeisesti mies ei kykene tuota turvallisuudentunnetta tarjoamaan, vaan pikemminkin aiheuttaa turvattomuuden tunteen lisääntymistä (eroehdotelmat). Ja siitä johtuu tuo hallinnanhalu/minä itse, koska toinen ei riittävästi panosta/ole "luotettava".

Toinen, mikä tuosta olisi luettavissa olisi vaikka raskauden jälkeinen masennus. Paljon yksinään lasten kanssa eli sosiaalisen verkon puuttuminen tai vajaus tekee herkästi tuollaista (moon paska/komentelu/ihmiset korvautuvat tavaroilla ja niihin liittyvillä tunteilla/myöhästely). Ylihuolehtivaisuus kertoilee joko siitä, että tunnepuoli on jäässä ja henkilö suorittaa äitiyttä jonkun ulkoisen olettaman perusteella tai sitten se toimii jonkinlaisena buustina oman olemassaolon hyväksymiselle - suorittamista. Tyyliin "meillä silitetään kalsaritkin". 

Kolmas, hallinnanmenettämisen pelko, korreloi voimakkaasti myös sitä, että mies ei osallistu riittävästi yhteisen kanootin soutamiseen naisen näkökulmasta. Joten ilmeinen kivireki naisen kontalla. Ja tämä liittyy tuohon turvallisuusolettaman puutteeseen myös. Nainen pyrkii ottamaan miehen roolia, koska mies ei rooliaan hoida. Ja myös pyrkii saamaan miehen osallistumaan (itkuisuus/itsesyytökset), esittämään näkemyksiään ja sitä kautta olemaan vahva mies, joka lisäisi turvallisuudentunnetta.

Eli tuon perusteella, ja mitä on elämää nähnyt, väittäisin että ton daamin mies on vätys ja tohvelisankari joka ei kykene ottamaan/kantamaan vastuuta. Riitoja vältellään ja mielipiteitä ei sanota. Tilipussin kotiin ronttaaminen EI riitä. Ja mimmillä stressi/masennus. Tai sitten mimmi on lähtenyt miehen kelkkaan suoraan kotoa, itsenäinen elämä on jäänyt pois ja odotuksen miehen ja perheen suhteen on ylimitoitettuja. "Normaalin" suorittamista. Toki tämä on vain yksi näkemys muiden joukossa, jolla aloitusta voi lähestyä.

Olen tässä miettinyt noin 20 kertaa, että viitsinkö ottaa maallikkonäkökantaa lainkaan noin vähäisillä tiedoilla, mutta sorruin nyt kuitenkin, koska näitäkin näkökulmia voi olla ilmoilla.

Se, mikä kannattaa muistaa on, että makkarassa on aina kaksi päätä. Ja toisen aatosten arvailu on vain arvailua. Tärkeintä on puhua suoraan henkilön itsensä kanssa ja kuunnella, mielellään tarkkaan ja loukkaantumatta. Kuuleminen on myös sitä, että jos ei tiedä mitä toinen tarkoittaa, kysytään. Tällainen "seläntakana juoruilu" toimii korkeintaa uusia näkökulmia antaen.

Jotkut ovat ratkoneet tämäntyyppisiä onkelmia kirjoittamalla toisilleen kirjeitä, koska puhuminen suoraan on hankalaa syystä tahi toisesta. Kirjeissä pystyy ja joutuu pohtimaan asiaa syvemmin kuin puhumalla ja/tai huutamalla. Diagnoosit ja pillerit on lääkärien heiniä.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat