Seuraa 
Viestejä9265

En ole oikein kunnolla ymmärtänyt, miten tuo "observable universe" -ajatus toimii. Siis mikä on kaukaisin etäisyys, minkä voimme juuri nyt teoriassa nähdä? Eihän se voi olla kauempana kuin vajaan 14 miljardin valovuoden päässä, koska 14 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeus syntyi, joten vanhin mahdollinen valo jota voimme nähdä on 14 miljardia vuotta vanhaa ja tällöin se ei ole voinut lähteä tuota 14 miljardia valovuotta kauempaa, tietenkään. Itseasiassa johtuen maailmankaikkeuden laajenemisesta, sen on täytynyt lähteä jonkinverran lähempää kuin 14 miljardin valovuoden päästä.. ne vissiin perustelee että "joo muttakun se kohde on nyt siirtynyt niin ja niin kauas ja on oikeasti nyt 100 miljardin valovuoden päässä jne", mutta eihän sillä ole merkitystä, koska emme kuitenkaan näe sitä sellaisena kuin se on nyt, vaan sellaisena kuin se oli silloin kun se valo sieltä lähti. Siis minun mielestäni ei ole mielekästä ajatella näkevämme kauemmas kuin mistä se valo on alunperin lähtenyt, vain sillä perusteella että se olisi nyt kauempana.. olenko ymmärtänyt jotain ihan väärin? Vai liittyykö tuo "observable universe" johonkin muuhun kuin siihen mitä voimme juuri nyt havaita? Tyyliin siihen, mitä voimme koskaan ikinä tulevaisuudessakaan teoriassa edes havaita?

くそっ!

Sivut

Kommentit (63)

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5966

Kaukaisimmat fotonit, jotka havaintolaitteisiimme tulevat, ovat tuolta viimeisen sironnan ajalta 380.000 vuotta BB:stä. Eli kosminen taustasäteily. Fotoneilla emme kauemmas pääse. Jos pystyisimme ”näkemään” neutriinotaustasäteilyä, niin pääsisimme noin sekunnin ikäiseen kosmokseen. (ja jos joskus pystyisimme ”näkemään” gravitonitausrasäteilyä, niin pääsisimme aikaan 10^-43 sek.).

 

Etäisyydet universumissa eivät ole mikään simppeli asia: tässä otteita aikoinaan spin0:n oivasta selostuksesta:

"Nyt on tärkeätä pitää mielessä, että Hubblen vakion avulla laskemasi etäisyys on mukana liikkuva etäisyys (comoving distance, proper distance). Mukana liikkuva etäisyys tarkoittaa etäisyyttä nyt, tällä hetkellä - ei muinoin, eikä tulevaisuudessa. Nykyhetkeen viittaa sekin, että käytit laskuissasi Hubblen vakion arvoa H0 (hoo-nolla), joka on havainnoista saatu Hubblen vakion arvo nyt. Ajatusleikkinä mukana liikkuva etäisyys olisi se etäisyys, jonka voisi mitata pysäyttämällä avaruuden laajenemisen ja vetämällä kuvitteellinen mittanauha avaruuden geodeesiä pitkin havaittuun kaukaiseen kohteeseen. Silloin mittanauhasta voisi lukea mukana liikkuvan etäisyyden, eli etäisyyden kohteeseen nyt.

Toisin sanoen tulos merkitsee, että sellaiset kohteet, jotka juuri nyt ovat meistä noin 4250 megaparsekin (noin 13,9 mrd valovuotta) etäisyydellä etääntyvät meistä noin valon nopeudella. Sitä lähemmät kohteet etääntyvät alle valon nopeudella ja kaukaisemmat yli valon nopeudella. Kyseistä etäisyyttä/sädettä/aluetta/tilavuutta jne kutsutaan mm. Hubblen rajaksi, Hubblen matkaksi, Hubblen alueeksi, Hubblen volyymiksi jne. Sen voi kuvitella vaikkapa havaitsijaa ympäröiväksi pallon muotoiseksi avaruuden alueeksi, jonka säteenä on sille laskettu mukana liikkuva etäisyys. Annetaan sille nimeksi vaikka HD.

HD = c/H0 = c/70,5 ~= 4250 Mpc (13,9 Gly) (comoving distance)

Uskon meidän olevan tähän asti samaa mieltä. Jollemme ole, tarkista Hubblen volyymin määritelmä - siellä mainitaan kyseessä olevan nimenomaan mukana liikkuva etäisyys. Ja älä huoli desimaalien määrästä tai H0:n tarkasta arvosta, voit itse halutessasi laskea tarkemmin tai muilla arvoilla - vaikkei sillä oikeastaan ole merkitystä johtopäätösten suhteen. Seuraavissa esimerkeissä käytän laskemiseen kahta webbilaskuria. Molemmat laskevat erilaisia etäisyyksiä laajenevassa avaruudessa lambda-CDM-mallin mukaan. Ne eivät ole huipputarkkoja, mutta riittäviä:
[1] http://www.astro.ucla.edu/~wright/CosmoCalc.html
[2] http://www.uni.edu/morgans/ajjar/Cosmology/cosmos.html

Laskureihin voi syöttää kosmologisen mallin parametreja, käyttämäni parametrit (lähde:WMAP, 2009):
Hubblen vakio, H0: 70,5
Materiatiheys, OmegaM: 0,274
Kosmologinen vakio (Lambda): 0,726
(noitahan voi kokeilla erilaisia)

Lasketaan punasiirtymä Hubblen etäisyydelle HD.
Oletetaan, että havaitsemme siellä Hubblen alueen rajalla olevan galaksin. Laskurin [2] mukaan sellaisen galaksin punasiirtymä z olisi noin z=1,414. Se etääntyisi meistä suunnilleen valon nopeudella ja olisi siis suunnilleen Hubblen alueen rajalla. Katsotaan laskurien [1] ja [2] antamat tulokset:

Havaitsemamme galaksin mukana liikkuva etäisyys (comoving distance) on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta), se siis tarkoittaa etäisyyttä nyt.

Kun havaitsemamme valo lähti matkalle kohti meitä oli maailmankaikkeus noin 4,57 miljardin vuoden ikäinen. Valon äärellisen nopeuden vuoksi kauas universumiin katsominen on samalla menneisyyteen katsomista ja näemme galaksin sellaisena kuin se oli muinoin valon lähtiessä matkaan. Valo lähti liikkeelle kauan sitten, mutta myös kauan alkuräjähdyksen jälkeen. Tuolloinen 4,57 miljardin vuoden ikäinen maailmankaikkeus oli jo ehtinyt kehittyä ja laajeta, ja valon kulkeman matkan aikana se laajeni vielä lisää.

Kulmaetäisyys (angular distance) galaksiin on noin 1760 Mpc (5,75 mrd.valovuotta).
Kulmaetäisyys tarkoittaa etäisyyttä havaitsemaamme galaksiin silloin muinoin kun meidät nyt saavuttanut valo lähti kohteesta matkaan. Koska maailmankaikkeus laajenee, oli kohde muinoin lähempänä meitä kuin nykyään. Valon tehdessä matkaa meitä kohti maailmankaikkeus laajeni koko ajan. Siksi valon kulkema matka piteni. Ja siksi kulmaetäisyys on pienempi kuin mukana liikkuva etäisyys - ennen galaksi oli lähempänä kuin nyt.

Valolta kesti 9,14 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Tämä ei tarkoita, että etäisyys havaittuun galaksiin olisi ollut 9,14 miljardia valovuotta (2800 Mpc). Etäisyyshän oli "vain" noin 5,75 mrd.valovuotta (1760 Mpc) valon lähtiessä matkaan. Mutta koska matkan aikana avaruus laajeni meidän ja valonsäteen välissä, kului matkaan paljon pidempi aika kuin 5,75 mrd. vuotta, sillä valon kulkema matka piteni. Ja samalla valo koki kosmologisen punasiirtymän "venyessään" matkalla. Ja matkan jälkeen valon vihdoin saavuttaessa meidät kuljettuaan 9,14 mrd. vuoden ajan, on sen lähtöpaikkana ollut galaksi laajenemisen vuoksi etääntynyt paljon kauemmaksi kuin muinoin - noin 13,9 mrd. valovuoden etäisyydelle meistä (4250 Mpc).

Siinä oleelliset tekijät seuraavaan pohdintaan - eri etäisyydet ja aika.

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat kauempana kuin Hubblen etäisyys?
Näemme Hubblen etäisyydellä havaitsemamme kohteet noin 4,57 miljardin vuoden ikäisessä universumissa. Toisaalta voimme havaita sitä paljon vanhempiakin menneitä asioita, esimerkiksi galakseja nuoressa 600-800 miljoonan vuoden ikäisessä universumissa tai vielä niitäkin nuoremman universumin kosmisen taustasäteilyn. Eli vastaus on kyllä, toki voimme havaita vanhempia kohteita kuin Hubblen etäisyys (HD).

Ja toisaalta Hubblen etäisyyden mukana liikkuva etäisyys HD on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta). Koko havaitsemamme maailmankaikkeuden säteen mukana liikkuva etäisyys on paljon suurempi - noin 14000 Mpc (46 mrd. valovuotta). Selvästikin voimme siis havaita paljon kaukaisempia kohteita kuin HD:n säteen sisällä olevat. Hubblen voluumi onkin vain murto-osa koko havaittavasta universumista.

Mutta Hubblen etäisyydellä galaksit etääntyvät meistä valon nopeudella, voimmeko havaita kohteita, jotka etääntyvät laajenemisen mukana valoa nopeammin?
Kaikki kohteet, joiden punasiirtymä on suurempi kuin Hubblen etäisyys etääntyvät meistä tosiaan valoa nopeammin. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este niiden havaitsemiselle. Tästä ovat todisteena tuhannet havaitsemamme kvasaarit, galaksit, gammapurkaukset ja kosminen taustasäteilykin joiden punasiirtymät ovat suurempia kuin HD:n punasiirtymä. Ne ovat kaukaisempia kuin HD. Koska kohteen etääntyminen laajenemisen myötä on sitä nopeampaa, mitä kaukaisempi kohde on kyseessä, etääntyvät kaikki HD:tä kaukaisemmat kohteet meistä valoa nopeammin. Se ei ole mikään este niiden havaitsemiselle.

Ja toisaalta tässä on kysymys myös etäisyyden määritelmistäkin. Siksi sanoin aiemmin, että sinulla tuntui menneen eri etäisyyskäsitteet sekaisin. Saatoit ajatella, että koska HD:n mukana liikkuva etäisyys on noin 13,9 mrd. valovuotta olisi se suoraan vertailukelpoinen sen seikan kanssa, että havaitsemamme kosminen taustasäteily on peräisin noin 13,7 miljardin vuoden takaa, eli etäisyyskin siihen olisi noin 13,7 mrd valovuotta (4000 Mpc). Näinhän ei ole. Sen sijaan kosmisen taustasäteilyn mukana liikkuva etäisyys on noin 46 mrd. valovuotta (14000 Mpc). Jos siis HD olisi jonkinlaisena rajana havainnoille, emme voisi havaita kosmista taustasäteilyä.

Populaareissa esityksissä etäisyydet usein ilmaistaan harhaanjohtavasti tai jopa väärin, ja yksikkönä käytetty valovuosikin sotkee siinä käsitteenä. Jos uutisessa esimerkiksi kerrotaan havaitun uusi eksoplaneetta, jonka tähdeltä valo on matkannut meille 1000 vuotta ja johon etäisyys on 1000 valovuotta on tämä aivan oikein ilmaistu. Pienillä etäisyyksillä valon kulkema aika ja sen kulkema etäisyys ovat riittävällä tarkkuudella samat. Tämä pätee Linnunradan tähtien ja läheisten galaksienkin suhteen.

Mutta hyvin suurilla etäisyyksillä, kun aletaan puhua miljardeista valovuosista kehiin astuu avaruuden laajeneminen, joka ehtii vaikuttaa etäisyyteen valon kulkeman pitkän matkan ja siihen kuluneen ajan aikana. Jos uutisessa kerrotaan havaitun esimerkiksi kaukainen galaksi, josta valo matkannut meille 12 miljardia vuotta, ei etäisyys kohteeseen suinkaan ole 12 miljardia valovuotta. Galaksin punasiirtymä olisi noin z=4, joten kulmaetäisyys siihen olisi noin 4,8 mrd valovuotta ja mukana liikkuva etäisyys noin 23,9 mrd valovuotta. (jätin parsekit tarkoituksella pois)

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat aina etääntyneet meistä yli valon nopeudella?
Kyllä. Otetaan jokin kaukainen havaittu galaksi, vaikkapa IOK-1 jonka punasiirtymä on z=6,96 ja heitetään arvo laskureihin. Tulokset:
Maailmankaikkeuden ikä oli tuolloin 780 miljoonaa vuotta.
Etäisyys galaksiin oli silloin 1110 Mpc (3,61 mrd.vv).
Valon matka kesti 12,9 miljardia vuotta.
Nykyisin etäisyys galaksiin on 8820 Mpc (28,8 mrd.vv).
Tällä hetkellä galaksin etääntymisnopeus on noin 2 kertaa valon nopeus.
Silloin muinoin valon lähtiessä matkaan etääntymisnopeus oli noin 3 kertaa valon nopeus.
Galaksi on siis aina etääntynyt meistä valoa nopeammin ja silti voimme havaita sen.

Miten sellainen on mahdollista?
Koska HD ei pysy aina samana, vaan säde kasvaa ajan myötä ulospäin - eli kohti sitä kaukaa meillepäin tulevaa valoa. Siksi sen alueelle päätyy ajan myötä valoa, joka on peräisin valoa nopeammin etääntyneestä kohteesta ja siksi sen valon on mahdollista saavuttaa meidät. Vasta kyllin suuri maailmakaikkeuden kiihtyvä laajeneminen saisi HD:n pienenemään.

No minkälaisen rajan se HD muodostaa havainnoille?
Ei nykyään minkäänlaista. Voimme aivan yhtä hyvin havaita kohteita niin sen ulko- kuin sisäpuolellakin. Se varsinainen havaittavan maailmakaikkeuden rajan muodostava partikkelihorisontti on HD:tä valtavan paljon kauempana, kuten on nykyisin havaintojen käytännön rajana oleva kosminen taustasäteilykin (kunnes joku toivottavasti keksii neutriinoteleskoopin, jolloin voimme "nähdä" vieläkin kauemmaksi vieläkin nuorempaan universumiin).

No miksi jotkut sitten esittävät muuta?
En tiedä. Ovat siinä kuitenkin väärässä. Ehkä asia tosiaan on vaikeaselkoinen, sillä viisaatkin ovat siinä helposti haksahtaneet jopa mm. Feynman, Weinberg ja Hubblekin. Tai ehkä se on vaikeasti selitettävä - lätisinhän minäkin näin pitkästi ja silti jäi varmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

JPI
Seuraa 
Viestejä26804

Olipa hyvä tuo spin0:n kirjoitus. Tuosta tulee mieleen viruvalla kuminauhalla kävelevä muurahainen:

Esim: Seinään on kiinnitetty 10 cm pituinen kuminauha ja muurahainen aluksi se päällä 1 cm päässä seinästä. Muurahainen kävelee 1 cm/s ja nauhaa vedetään (se pitenee) 2 cm/s. Saavuttaako muurahainen koskaan kuminauhan pään?

Tuossa kuminauhan viruminen vastaa siis avaruuden laajenemista ja muurahaisen vauhti vaikkapa valon nopeutta tai yleensä mitä tahansa nopeutta laajenevassa avaruudessa.

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronron
Seuraa 
Viestejä9265

Ymmärsin tuosta jotain, mutta en ihan kaikkea. Siis, kuinka kaukaisia kohteita voimme juuri nyt havaita, siis ajateltuna etäisyys sitä kautta, mitä se oli silloin, kun valo niistä lähti meitä kohti? En välitä siitä, missä ne ovat juuri nyt, vaan siitä, kuinka kaukana ne ikään kuin näyttävät olevan, tai siis olivat silloin, kun valo niistä lähti. Varmastikin vähemmän kuin 14 miljardia valovuotta, mutta kuinka kaukaisia?

くそっ!

Örmy2
Seuraa 
Viestejä44

Tämä kysymys saattaa olla typeräkin, mutta minua kun se vaivaa, niin uskaltaudun sen esittämään...

 

BB tapahtui n. 13,7 miljaardia vuotta sitten, näin ainakin tämän hetkiset teoriat sanovat. Voimme sen havaita "tausta säteilystä"... Hetkinen, miksi?

 

Jos BB tapahtui pisteessä X ja aiheutti Y määrän tätä säteilyä, miksi me havaitsemme sen edelleen, eikö se ole jossain vaiheessa mennyt jo meistä ohitse?!? Ehkä ajatukseni on kömpelö, mutta ajattelen BB:tä "lamppuna" joka syttyi ja sitten sammui, kuten räjähdys. Poks, säteilyä, valoa materiaa. Sehän ei enää jatku, vaan on loppunut, joten mistä sitä tausta säteilyä yhä edelleen syntyy...? Vai syntyykö sitä? Jos ei synny, niin jossain vaiheessa kaiken tausta säteilyn pitäisi olla ohittanut meidät..? Vai tä..?

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Örmy2

Tämä kysymys saattaa olla typeräkin, mutta minua kun se vaivaa, niin uskaltaudun sen esittämään...

BB tapahtui n. 13,7 miljaardia vuotta sitten, näin ainakin tämän hetkiset teoriat sanovat. Voimme sen havaita "tausta säteilystä"... Hetkinen, miksi?

Jos BB tapahtui pisteessä X ja aiheutti Y määrän tätä säteilyä, miksi me havaitsemme sen edelleen, eikö se ole jossain vaiheessa mennyt jo meistä ohitse?!? Ehkä ajatukseni on kömpelö, mutta ajattelen BB:tä "lamppuna" joka syttyi ja sitten sammui, kuten räjähdys. Poks, säteilyä, valoa materiaa. Sehän ei enää jatku, vaan on loppunut, joten mistä sitä tausta säteilyä yhä edelleen syntyy...? Vai syntyykö sitä? Jos ei synny, niin jossain vaiheessa kaiken tausta säteilyn pitäisi olla ohittanut meidät..? Vai tä..?

Asia olisi niin kuin pähkäilit mikäli BB olisi ollut räjähdys jo alunperin olemassaolevassa avaruudessa. BB:ssä kuitenkin syntyi paitsi materiaa niin myös koko avaruus, jolloin ei ole olemassa erillistä pistettä X, jossa se tapahtui vaan se tapahtui kaikkialla yht'aikaa. Tuota on vaikea hahmottaa eikä siihen varmasti kukaan kykene, mutta kuvan siitä saa kun ajattelee pienen pienen ilmapallon 2D-pintaa analogiana 3D-avaruudesta. Pallon pinnassa tapahtuu räjähdys sen jokaisessa pisteessä ja pallo samalla alkaa laajeta. Nyt mikään piste tuon pallon pinnalla ei ole erikoisasemassa, mikään piste ei ole keskipiste tai kaikkia pisteitä voi pitää haluttaessa keskipisteenä. Laajenevan pallon pinnalla kiitää nyt taustasäteilyä, joka ei voi minnekkään karata, se tulee jokaiseen pallon pisteeseen joka suunnasta ja näyttää täysin samanlaiselta jokaisessa pisteessä.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä12456
JPI
Örmy2

Tämä kysymys saattaa olla typeräkin, mutta minua kun se vaivaa, niin uskaltaudun sen esittämään...

 

BB tapahtui n. 13,7 miljaardia vuotta sitten, näin ainakin tämän hetkiset teoriat sanovat. Voimme sen havaita "tausta säteilystä"... Hetkinen, miksi?

 

Jos BB tapahtui pisteessä X ja aiheutti Y määrän tätä säteilyä, miksi me havaitsemme sen edelleen, eikö se ole jossain vaiheessa mennyt jo meistä ohitse?!? Ehkä ajatukseni on kömpelö, mutta ajattelen BB:tä "lamppuna" joka syttyi ja sitten sammui, kuten räjähdys. Poks, säteilyä, valoa materiaa. Sehän ei enää jatku, vaan on loppunut, joten mistä sitä tausta säteilyä yhä edelleen syntyy...? Vai syntyykö sitä? Jos ei synny, niin jossain vaiheessa kaiken tausta säteilyn pitäisi olla ohittanut meidät..? Vai tä..?

Asia olisi niin kuin pähkäilit mikäli BB olisi ollut räjähdys jo alunperin olemassaolevassa avaruudessa. BB:ssä kuitenkin syntyi kuitenkin paitsi materiaa niin myös koko avaruus, jolloin ei ole olemassa erillistä pistettä X, jossa se tapahtui vaan se tapahtui kaikkialla yht'aikaa. Tuota on vaikea hahmottaa eikä siihen varmasti kukaan kykene, mutta kuvan siitä saa kun ajattelee pienen pienen ilmapallon 2D-pintaa analogiana 3D-avaruudesta. Pallon pinnassa tapahtuu räjähdys sen jokaisessa pisteessä ja pallo samalla alkaa laajeta. Nyt mikään piste tuon pallon pinnalla ei ole erikoisasemassa, mikään piste ei ole keskipiste tia kaikkia pisteitä voi pitää haluttaessa keskipisteenä. Laajenevan pallon pnnalla kiitää nyt taustasäteilyä, joka ei voi minnekkään karata, se tulee jokaiseen pallon pisteeseen joka suunnasta ja näyttää täysin samanlaiselta jokaisessa pisteessä.

Älähän nyt.

Kun se musta räjähti, se kuuma kvarkki-gluoniplasma laajeni jäähtyen, atomit syntyi vasta myöhemmin plasman lämmön laskettua riittävästi, joka puolella yhtäaikaa valtavalla pallosymmetrisellä alueella, siksi mitään pistettä X ei voi havaita vaan jokainen paikka kuvittelee havaintojen perusteella olevansa keskipiste. Se lähtö"piste" on olemassa, sitä ei vain voi löytää, tosin se ei ole piste vaan valtava alue jossa se hypermassiivinen musta oli..

JPI, JPI, ilmapallot sinne minne ne kuuluu, tähän ne ei kuulu.

Minun mielestä noin.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
JPI

Esim: Seinään on kiinnitetty 10 cm pituinen kuminauha ja muurahainen aluksi se päällä 1 cm päässä seinästä. Muurahainen kävelee 1 cm/s ja nauhaa vedetään (se pitenee) 2 cm/s. Saavuttaako muurahainen koskaan kuminauhan pään?

Ei saavuta. Mutta jos muurahaisen vauhti olisi 11 mm/s, se saavuttaisi kuminauhan pään about 73 sekunnin kuluttua.

 

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
CE-hyväksytty
JPI

Esim: Seinään on kiinnitetty 10 cm pituinen kuminauha ja muurahainen aluksi se päällä 1 cm päässä seinästä. Muurahainen kävelee 1 cm/s ja nauhaa vedetään (se pitenee) 2 cm/s. Saavuttaako muurahainen koskaan kuminauhan pään?

Ei saavuta. Mutta jos muurahaisen vauhti olisi 11 mm/s, se saavuttaisi kuminauhan pään about 73 sekunnin kuluttua.

 

Muurahainen saavuttaa kuminauhan pään aina riippumatta nopeudestaan ja siitä nopeudesta millä kuminauhaa virutetaan.

3³+4³+5³=6³

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
CE-hyväksytty
JPI

Esim: Seinään on kiinnitetty 10 cm pituinen kuminauha ja muurahainen aluksi se päällä 1 cm päässä seinästä. Muurahainen kävelee 1 cm/s ja nauhaa vedetään (se pitenee) 2 cm/s. Saavuttaako muurahainen koskaan kuminauhan pään?

Ei saavuta. Mutta jos muurahaisen vauhti olisi 11 mm/s, se saavuttaisi kuminauhan pään about 73 sekunnin kuluttua.

Eikun laskin väärin. Kyllä se saavuttaa. Vähän yli 26 sekunnin päästä. NOpeudella 11 22 sek.

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
Goswell
JPI
Örmy2

Tämä kysymys saattaa olla typeräkin, mutta minua kun se vaivaa, niin uskaltaudun sen esittämään...

BB tapahtui n. 13,7 miljaardia vuotta sitten, näin ainakin tämän hetkiset teoriat sanovat. Voimme sen havaita "tausta säteilystä"... Hetkinen, miksi?

Jos BB tapahtui pisteessä X ja aiheutti Y määrän tätä säteilyä, miksi me havaitsemme sen edelleen, eikö se ole jossain vaiheessa mennyt jo meistä ohitse?!? Ehkä ajatukseni on kömpelö, mutta ajattelen BB:tä "lamppuna" joka syttyi ja sitten sammui, kuten räjähdys. Poks, säteilyä, valoa materiaa. Sehän ei enää jatku, vaan on loppunut, joten mistä sitä tausta säteilyä yhä edelleen syntyy...? Vai syntyykö sitä? Jos ei synny, niin jossain vaiheessa kaiken tausta säteilyn pitäisi olla ohittanut meidät..? Vai tä..?

Asia olisi niin kuin pähkäilit mikäli BB olisi ollut räjähdys jo alunperin olemassaolevassa avaruudessa. BB:ssä kuitenkin syntyi kuitenkin paitsi materiaa niin myös koko avaruus, jolloin ei ole olemassa erillistä pistettä X, jossa se tapahtui vaan se tapahtui kaikkialla yht'aikaa. Tuota on vaikea hahmottaa eikä siihen varmasti kukaan kykene, mutta kuvan siitä saa kun ajattelee pienen pienen ilmapallon 2D-pintaa analogiana 3D-avaruudesta. Pallon pinnassa tapahtuu räjähdys sen jokaisessa pisteessä ja pallo samalla alkaa laajeta. Nyt mikään piste tuon pallon pinnalla ei ole erikoisasemassa, mikään piste ei ole keskipiste tia kaikkia pisteitä voi pitää haluttaessa keskipisteenä. Laajenevan pallon pnnalla kiitää nyt taustasäteilyä, joka ei voi minnekkään karata, se tulee jokaiseen pallon pisteeseen joka suunnasta ja näyttää täysin samanlaiselta jokaisessa pisteessä.

Älähän nyt.

Kun se musta räjähti, se kuuma kvarkki-gluoniplasma laajeni jäähtyen, atomit syntyi vasta myöhemmin plasman lämmön laskettua riittävästi, joka puolella yhtäaikaa valtavalla pallosymmetrisellä alueella, siksi mitään pistettä X ei voi havaita vaan jokainen paikka kuvittelee havaintojen perusteella olevansa keskipiste. Se lähtö"piste" on olemassa, sitä ei vain voi löytää, tosin se ei ole piste vaan valtava alue jossa se hypermassiivinen musta oli..

JPI, JPI, ilmapallot sinne minne ne kuuluu, tähän ne ei kuulu.

Olemme kaikki syvästi tietoisia eriävistä mielipiteistäsi, mutta emme anna niiden haitata....

Olenko muuten väittänyt, että ilmapallot tähän kuuluvat?  Muuten, jos otetaan hiekkaa ja dynamiittiä, sekoitetaan ne homogeeniseksi mössöksi, viedään avaruuteen Gossun pisteeseen X ja pamautetaan, niin: Jokaisesta hiekan jyväsestä (paitsi reunalla olevista, riippuen siitä miten etäs näkee) katsottuna hiekka-avaruus laajenee tasaisesti joka suuntaan ja kaikki pisteet, ei ainoastaan X, "luulevat" olevansa keskipisteessä.

3³+4³+5³=6³

Goswell
Seuraa 
Viestejä12456

Pitäisi haitata, yöunet hikisen tuskaisina, ääretön avaruus zzzzz, hypermassiivinen musta zzzzzzz, eiiii aamu, Gossu perkele...

 

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä26804
CE-hyväksytty
CE-hyväksytty
JPI

Esim: Seinään on kiinnitetty 10 cm pituinen kuminauha ja muurahainen aluksi se päällä 1 cm päässä seinästä. Muurahainen kävelee 1 cm/s ja nauhaa vedetään (se pitenee) 2 cm/s. Saavuttaako muurahainen koskaan kuminauhan pään?

Ei saavuta. Mutta jos muurahaisen vauhti olisi 11 mm/s, se saavuttaisi kuminauhan pään about 73 sekunnin kuluttua.

 

Eikun laskin väärin. Kyllä se saavuttaa. Vähän yli 26 sekunnin päästä. NOpeudella 11 22 sek.

 

 

Tässäpä yleinen ratkaisu muurahaisen taivalluksesta viruvalla kuminauhalla:

en.wikipedia.org/wiki/Ant_on_a_rubber_rope

3³+4³+5³=6³

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44718
Örmy2

Sehän ei enää jatku, vaan on loppunut, joten mistä sitä tausta säteilyä yhä edelleen syntyy...? 

Mehän olemme edelleen "Big bangia", homma jatkuu

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44718
Goswell

Pitäisi haitata, yöunet hikisen tuskaisina, ääretön avaruus zzzzz, hypermassiivinen musta zzzzzzz, eiiii aamu, Gossu perkele...

 

"Helpottaa" kun huomaat että ne on "olemassa" aivojen toiminnan mahdollistamissa biljoonaulotteisissa matemaattisissa muodoissa, integroituna informaationa.

Ehkä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44718
Lentotaidoton

 No miksi jotkut sitten esittävät muuta?

En tiedä. Ovat siinä kuitenkin väärässä. Ehkä asia tosiaan on vaikeaselkoinen, sillä viisaatkin ovat siinä helposti haksahtaneet jopa mm. Feynman, Weinberg ja Hubblekin. Tai ehkä se on vaikeasti selitettävä - lätisinhän minäkin näin pitkästi ja silti jäi varmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Huiman hieno selitys kyllä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat