Seuraa 
Viestejä346

Hämmästytyttvän vähän on palstalla kirjallisuutta ja runoutta käsitelty. Niinpä päätinkin avata tämän ketjun, johon toivon teidän lisäävän parhaina pitämiänne suomalaisen runouden helmiä. Molemmilla kansalliskielillä kirjoitut runot kelpaavat. Eli aloitetaan näillä:

Uuno Kailas:

Raja railona aukeaa.

Edessä Aasia, Itä.

Takana Länttä ja Eurooppaa;

varjelen, vartija, sitä.

 

Takana kaunis isänmaa

kaupungein ja kylin.

Sinua poikas puolustaa,

maani, aarteista ylin.

 

Öinen, ulvova tuuli tuo

rajan takaa lunta.

-- Isäni, äitini, Herra, suo

nukkua tyyntä unta!

 

Anna jyviä hinkaloon,

anna karjojen siitä!

Kätes peltoja siunatkoon!

-- Täällä suojelen niitä.

 

Synkeä, kylmä on talviyö,

hyisenä henkii Itä.

Siell' ovat orjuus ja pakkotyö;

tähdet katsovat sitä.

 

Kaukaa, aroilta kohoaa

Iivana Julman haamu.

Turman henki, se ennustaa:

verta on näkevä aamu.

 

Ja jatketaan tällä.

Johan Ludvig Runeberg:

Söner av ett folk, som blött  
På Narvas hed, på Polens sand, på Leipzigs slätter, Lützens kullar,  
Än har Finlands kraft ej dött,  
Än kan med oväns blod ett fält här färgas rött!  
Bort, bort, vila, rast och fred!  
En storm är lös, det ljungar eld och fältkanonens åska rullar;  
Framåt, framåt led vid led!  
På tappre män se tappre fäders andar ned.  
        Ädlaste mål  
        Oss lyser på vår bana;  
        Skarpt är vårt stål  
        Och blöda är vår vana.  
        Alla, alla käckt framåt!  
        Här är vår sekelgamla frihets sköna stråt.  
Lys högt, du segersälla fana,  
Sliten av strider sen en grånad forntids dar,  
Fram, fram, vårt ädla, härjade standar!  
Än finns en flik med Finlands gamla färger kvar.  
 

Aldrig skall vår fosterjord  
Av våldets makt ur oförblödda bataljoners armar ryckas;  
Aldrig ljuda skall det ord,  
Att Finlands folk förrått sin fria bygd i nord.  
Falla kan den tappre blott,  
Ej rygga för en faras hot, ej svika, böjas och förtryckas.  
Falla, sköna krigarlott,  
Bliv vår, sen för en seger än vi kämpa fått!  
        Vapen i hand  
        Och käckt vår ovän nära!  
        Dö för vårt land  
        Är leva för vår ära.  
        Rastlöst fram från strid till strid,  
        Ty nu är stunden vår och nu är skördens tid!  
Glesnare leder vittne bära  
Härligt om mod och bragder, om vårt lands försvar.  
Fram, fram, vårt ädla, trotsiga standar!  

Omkring dig än din trogna finska vakt du har.  

 

 

mirab kirjoitti: Israel on tuhottava. Kuulemma myös sianliha on kielletty Israelissa. Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on pienempi kuin Suomen. Kts myös http://tinyurl.com/lobwaek ja http://tinyurl.com/o3hs9ro

Sivut

Kommentit (66)

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä14305

En tiedä onko kaunein mutta jostakin syystä olen aina pitänyt suuresti Helvi Juvosen runosta "Kylläinen" (kokoelmasta Päivästä päivään, 1954):

Kylläinen

Kuulehan: viime yönä,

kun odotin unta,

kenties olin nälkäinen hiukan

ja vähän yksin,

aivan harkitsematta

yötaivasta nuolin

ja muutaman tähden söin.

Nukuin pitkään sitten.

On olo vieläkin vain 

unenkylläinen, tyyni.

Sensuuri kärjistää yhteiskunnan polarisaatiota.

Erer
Seuraa 
Viestejä346

Upea runo Juvoselta! Myös Pentti Saarikoski on kirjoittanut muutamia suomalaisen modernin runouden parhaita helmiä, joista tässä yksi esimerkki:

"Liisankadulla

samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike

on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.

On mun kotini ja muijan koti, ja neljän ikioman lapsen.

Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.

Vessa, vesiposti, keittokomero

ne naapurin kanssa on yhteiset.

Mutta se huone on meidän kuuden yksityisaluettamme.

”Tää on koti, jonka appiukko osti”.

kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa.

”Tää on koti, jonka appiukko osti”,

kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa

Mä hankin sille TV:n ja pyykinpesukoneen

ja annan sille rahaa aina vaatteisiin.

Minä teen työtä, elätän meidät, mutta silti se muistaa muistuttaa:

”Tää on koti, jonka appiukko osti”,

kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa:

vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.

Serkkupoika sanoi: ”Ota jo hattu,

eihän kukaan tuota muijaa kestää voi.”

Kyllä menisin, kyllä minä jättäisin

muijan sekä pienen vessan.

Vessan, vesipostin, keittokomeron ja huoneen.

Liisankadulla

samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike,

Liisankadulla

samassa talossa, samassa arkussa kuusi.

Serkkupoika sanoi: ”Haetaan pullo

ja juodaan pois vessa, vesiposti,

vessa, vesiposti, keittokomero ja huone,

ja Mikko Monosen ruumisarkkuliike

ja vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.”

 

Myös Suomen aliarvostetuin runoilija Pertti "Spede" Pasanen on suosikkejani:

"

Se se vaan on sillä lailla
että tässäki maassa on
sitä on paljon mälsää
ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä
kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen
kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä
mut ei ne oo ku hemmetin moisia sössöjä vaan
on sitä ollu ennenkski nuijasotia tässä maassa
mut olispa täs nuijalla töitä
ja hyvä olis saada muijallekkin töitä
ittestä ei oo niin väliä juu

tässä maassa on niin huonot liksat
että nälkä on aina vieraanamme
mut eipä oo onneks jano päässy vielä yllättämään
on sitä tässä yks ja toinenki sentäs jotakin nähny
voi olla että vielä käydään ulkomaillakin
ettei sitä nyt tartte ihan silmille tulla hyppimään

 

 

 

 

mirab kirjoitti: Israel on tuhottava. Kuulemma myös sianliha on kielletty Israelissa. Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on pienempi kuin Suomen. Kts myös http://tinyurl.com/lobwaek ja http://tinyurl.com/o3hs9ro

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erer
Seuraa 
Viestejä346

Kotikontujen tienoita tervehtien 
tämä laulumme kaikukoon, 
yli peltojen, vetten ja tunturien 
aina Hangosta Petsamoon. 

Sama kaiku on askelten, 
kyllä vaistomme tuntee sen, 
kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan 
isät katsovat poikiaan. 

Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, 
mikä retkemme tänne toi. 
Ilomielin me riensimme sinnepäin, 
missä yhteinen kutsu soi. 

Tapa tuttu jo taattojen 
nyt on hoidossa poikasten: 
Kun on vaaralle alttiina syntymämaa, 
kotiaskaret jäädä saa. 

Mitä lieneekin aarteita Suomessa, 
toki kallehin on vapaus. 
Tääll' on suorana seistä ja kaatua 
joka miehellä oikeus. 

Siis te lapset ja vanhukset, 
ja te äidit ja morsiamet, 
niin kauan teillä on suojattu lies 
kun on pystyssä yksikin mies. 

mirab kirjoitti: Israel on tuhottava. Kuulemma myös sianliha on kielletty Israelissa. Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on pienempi kuin Suomen. Kts myös http://tinyurl.com/lobwaek ja http://tinyurl.com/o3hs9ro

Hal9000
Seuraa 
Viestejä2541

Kohtaus metsässä

Kivärinpiippu ja silmää kaksi
sua väijyvät rävähtämättä,
sinä surmanliekin laukaisijaksi
kohotat kättä.

Vain silmänräpäys, hyytävä hetki
ja pitkä kuin iankaikkisuus:
joko päättyy sult' elon partioretki,
joko metsään maatuvi luus?

On hällä oikeus tappaa, ja sulla -
mut mistä saitte sen oikeuden?
Ei voi hän vieraaksi majaas tulla:
hän on vihollinen.

Et tiedä, ken on hän, mistä
et tiedä hänestä muuta,
kuin että käy joku ihmisistä
päin pistoolinsuuta.

Näin kohtaavat toisensa länsi ja itä,
niin kohtaavat ihmiset toisiaan.
Vain toinen muistelemaan jäi sitä, 
ja toista jossakin kaivataan.

 

-Yrjö Jylhä

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Mulla on niin monta suosikkirunoa, että en tiiä viitinkö niitä kaikkia laittaa. Mun suosikkirunoilija on Saima Harmaja ja hänen klassikkonsa Taottu sydän ja Rannalla toimivat aina.

Leinolta tykkään Nocturnesta. Uuno Kailasta olen myös lukenut paljon ja jotenkin tykkään Paljain jaloin -runosta.

Sitten Juice on runoilijana ihan ehdoton. Suosikkeja monia, mutta Aplodeja Eric Claptonille on yliveto. Se löytyy kokoelmasta Sonetteja laumalle ja menee näin:

Aplodeja Eric Claptonille
clap clap clap

Eikä siinä ole mitään muuta. Mutta tuotakin on analysoitu monesta kulmasta kyllä sitten. 

Hämmentää.

wisti
Seuraa 
Viestejä13774

 

 

ORAVAN LAULU (Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä)

 

 

Makeasti oravainen

 

makaa sammalhuoneessansa;

 

sinnepä ei Hallin hammas

 

eikä metsämiehen ansa

 

ehtineet milloinkaan.

 

Kammiostaan korkeasta

 

katselee hän mailman piirii,

 

taisteloa allans' monta;

 

havu-oksan rauhan-viiri

 

päällänsä liepoittaa.

 

Mikä elo onnellinen

 

keinuvassa kehtolinnas!

 

Siellä kiikkuu oravainen

 

armaan kuusen äitinrinnas:

 

Metsolan kantele soi!

 

Siellä torkkuu heiluhäntä

 

akkunalla pienoisella,

 

linnut laulain taivaan alla

 

saattaa hänen iltasella

 

unien Kultalaan.

 

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä14305
Vatkain

 

Sitten Juice on runoilijana ihan ehdoton. Suosikkeja monia, mutta Aplodeja Eric Claptonille on yliveto. Se löytyy kokoelmasta Sonetteja laumalle ja menee näin:

Aplodeja Eric Claptonille
clap clap clap

Mulla on ollut tuo kirja joskus mutta on kadonnut. Joku varmaan vienyt mukanaan.

Kirjan nimikin muuten on viittaus Petrarcan kuuluisaan kokoelmaan "Sonetteja Lauralle".

Sensuuri kärjistää yhteiskunnan polarisaatiota.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Pseudohippi
Vatkain

 

Sitten Juice on runoilijana ihan ehdoton. Suosikkeja monia, mutta Aplodeja Eric Claptonille on yliveto. Se löytyy kokoelmasta Sonetteja laumalle ja menee näin:

Aplodeja Eric Claptonille
clap clap clap

Mulla on ollut tuo kirja joskus mutta on kadonnut. Joku varmaan vienyt mukanaan.

Kirjan nimikin muuten on viittaus Petrarcan kuuluisaan kokoelmaan "Sonetteja Lauralle".

Juice onki monimerkityksellisyyden mestari, homonyymien hallitsija ja intertekstuaalisuuden imaami 

Hämmentää.

asdf
Seuraa 
Viestejä11906

En ole koskaan saanut runoudesta niin paljon irti, että kokisin niiden aktiivisen lukemisen kannattavaksi. Olen yrittänyt useaan otteeseen. Välillä sillä tavalla nautin runoista, että lukee sopivassa mielentilassa pari-kolme. Jos lukee kerralla monta, alkavat menettää tehoaan.

Usein mieleen jääneet runot, joita ei ole ole montaa, ovat tulleet vastaan jotain muuta kautta kuin että olisin itse halunnut lukea runoutta.

Uuno Kailaksen Partaalla jotenkin kosketti ja jäi mieleen.

kytoann
Seuraa 
Viestejä1933

Helvi Juvosen Pikarijäkälä:

Jäkälä nosti pikarinsa hauraan,

ja sade täytti sen, ja pisarassa

kimalsi taivas tuulta pidättäen.

 

Jäkälä nosti pikarinsa hauraan:

Nyt malja elämämme rikkaudelle.

 

 

Katri Valan Kukkiva maa on myös hieno, ja monet  Kaarlo Sarkian ja Uuno Kailaan runot, ja P. Mustapäästä  tykkään myös, varsinkin läkkiseppä Lindbladista.

 

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Emmie
Seuraa 
Viestejä31

Ei suinkaan kaunein, mutta todella vaikuttava runo on Eino leinon Löysäläisen laulu.

Teksti kertoo kaikista maailman ihmisistä jotka ovat pakoilaisia tai vainottuja syntyperänsä, uskontonsa tai poliittisen vakaumuksensa tai pelkästään köyhyyden takia.

Tämä runo nousi väkisinkin mieleeni kun vierailin Auswitch keskitysleirimuseossa tai unkarin terrorimuseossa.

Löysäläisen laulu

Maantietä matkaa
kirjaton, karjaton mies.
Kruununkin kyyti
liika ois hälle kenties,
outoja hälle kun on
isänmaa, kotipaikka ja lies,
Puolue, perhe ja muu,
verot, verka ja velka ja ies.

Kuntahan, yhteiskuntahan
kuulumaton,
huonoin hän kansalaisista
kaikista on,
ellei hän kuulunekin
elon varmemman valtiohon,
jonka lie linnat ja maat
liki taivahan auringon.

Mutta hän laulaa! Kuulkaa,
hän kulkeissaan
hyräelee hymysuin
kuin virsiä vierahan maan.
On sanat sekavat. Soi
sorasointuja lauluistaan,
mutta ne näin huminoi
korpehen kohisevaan:

"Vei elon viima mun kukkani.
Jäljelle jäi vain työ
päivien päättymätön,
sydäntuskani talvinen yö.
Järjestykää, polot järjet,
tai Taivahan leimaus lyö:
Miekkoinen nainen ja mies,
ens syksynä leipää ken syö.

Vaan mua naurattaa,
mua itkettää iki, ain,
heikkous heltymätön
sanan, vapauden vainoajain.
Minkä he mahtavat?
Pikkuisen piinata vain,
pitkittää, mikä on
kuitenkin täyttymys lain.

Ken? Kuka haastaa?
Tie, elo, totuus ja työ.
Ympäri tauti ja talvi
ja nälkä ja köyhyys ja yö.
Sentään ma, ah, häpeäisin
häntä, ken leipäänsä syö,
kun isän, äidin ja lapsen
ja kullankin kuolema lyö.

Ah, rakas, rakkahin!
Vieläkö kuulet sa mua?
Murheeni huutaa
kuin kaukaista huhuilua.
Muistelen Sua
kuin kaunista kadotettua.
Tuntoni, tuskani määrää
nyt kauas, kauas mun Sua!

Mutta ne vaikka jo vie
minut aallonkin ankaran taa,
missä mun lempeni, lauluni
korkea on kotimaa,
minkä ne mahtavat?
Konsana korkeimpaa
eivät ne nähneet.
Eivätkä nähdä ne saa."

Maantietä matkaa
kirjaton, karjaton mies.
Maan vai taivahan laps?
Tai helvetin hehkuun on ties!
Outoja sulle kun on
isänmaa, kotipaikka ja lies,
puolue, perhe ja muu:
on sulla sun itsesi ies.

Eino Leino

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Erer

Upea runo Juvoselta! Myös Pentti Saarikoski on kirjoittanut muutamia suomalaisen modernin runouden parhaita helmiä, joista tässä yksi esimerkki:

"Liisankadulla

samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike

on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.

On mun kotini ja muijan koti, ja neljän ikioman lapsen.

Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.

Vessa, vesiposti, keittokomero

ne naapurin kanssa on yhteiset.

Mutta se huone on meidän kuuden yksityisaluettamme.

”Tää on koti, jonka appiukko osti”.

kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa.

”Tää on koti, jonka appiukko osti”,

kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa

Mä hankin sille TV:n ja pyykinpesukoneen

ja annan sille rahaa aina vaatteisiin.

Minä teen työtä, elätän meidät, mutta silti se muistaa muistuttaa:

”Tää on koti, jonka appiukko osti”,

kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa:

vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.

Serkkupoika sanoi: ”Ota jo hattu,

eihän kukaan tuota muijaa kestää voi.”

Kyllä menisin, kyllä minä jättäisin

muijan sekä pienen vessan.

Vessan, vesipostin, keittokomeron ja huoneen.

Liisankadulla

samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike,

Liisankadulla

samassa talossa, samassa arkussa kuusi.

Serkkupoika sanoi: ”Haetaan pullo

ja juodaan pois vessa, vesiposti,

vessa, vesiposti, keittokomero ja huone,

ja Mikko Monosen ruumisarkkuliike

ja vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.”

 

Myös Suomen aliarvostetuin runoilija Pertti "Spede" Pasanen on suosikkejani:

"

Se se vaan on sillä lailla
että tässäki maassa on
sitä on paljon mälsää
ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä
kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen
kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä
mut ei ne oo ku hemmetin moisia sössöjä vaan
on sitä ollu ennenkski nuijasotia tässä maassa
mut olispa täs nuijalla töitä
ja hyvä olis saada muijallekkin töitä
ittestä ei oo niin väliä juu

tässä maassa on niin huonot liksat
että nälkä on aina vieraanamme
mut eipä oo onneks jano päässy vielä yllättämään
on sitä tässä yks ja toinenki sentäs jotakin nähny
voi olla että vielä käydään ulkomaillakin
ettei sitä nyt tartte ihan silmille tulla hyppimään

 

 

 

 

Nuo on molemmat lyriikoita, ei runoja.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
asdf

En ole koskaan saanut runoudesta niin paljon irti, että kokisin niiden aktiivisen lukemisen kannattavaksi. Olen yrittänyt useaan otteeseen. Välillä sillä tavalla nautin runoista, että lukee sopivassa mielentilassa pari-kolme. Jos lukee kerralla monta, alkavat menettää tehoaan.

Usein mieleen jääneet runot, joita ei ole ole montaa, ovat tulleet vastaan jotain muuta kautta kuin että olisin itse halunnut lukea runoutta.

Uuno Kailaksen Partaalla jotenkin kosketti ja jäi mieleen.

Minä en jaksa yhtään wanhaa runoutta. Saarikosket olen kyllä lukenut moneen kertaan, en tiedä kuinka paljon ymmärtäen, ja proosatyyliset runot menevät kyllä siinä missä proosakin. Mutta riimittely on yleensä tappavaa, vaikka olisikin taitavaa, eikä kauneus ole mitenkään erityisen upeaa, etenkään jos se on itsetarkoituksellista. Aika on kohdellut leinoja ja kumppaneita niin, että sangen monet heidän teoksistaan tuntuvat nykyään sangen imeliltä, vaikka eivät sitä omana aikanaan olisi olleetkaan. Hävettää kun Baudelairet ja muut suuruudet ovat jääneet jostain syystä niin vähälle. Esim. Baudelairesta, siitä mitä olen lukenut, olen kyllä pitänyt.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat