Seuraa 
Viestejä13878

Tuli nyt mieleen tämönen asetelma. Miettinnyt tätä joskus teininä, mutta jostain syystä pompsahti nyt taas mieeleen, joten laitan sen tänne mikäli jollakulla on samoja ajatuksia ja-tai kehitelmiä.

Eli jos oletetaan, että miellä on optimaalinen pallo joka on kiinteää ainetta ja painava, optimaalisesti tasaisella alustaalla niin mikä on se asteluku alustan kaltevuudessa millä pallo vielä pyörii?

Riippu varmaan myöskin pallon halkaisijasta ja painosta, mutta miten?

Mikä olisi paras materiaali mistä nuo mahdollisimman pyöreän ja tasisen pystyisi käytännössä valmistamaan?

Käytännön sovelluksia tälle nykyisin käytössä?
Itselle tulee lähinnä mieleen erilaiset pelit.

Sivut

Kommentit (65)

otunen
Seuraa 
Viestejä15

Tässä skenaariossa oletetaan varmaankin jonkinlainen painovoimakenttä? Sinänsähän kysymys on hankala, koska mikä edes on 'optimaalinen pallo' tai alusta. Jos näillä ajateltaisiin tarkoitettavan vain puhtaan matemaattisia käsitteitä, olisi vastaus helppo; mielivaltaisen pieni kulma riittää, tällöin paikallaan oleva pallo on labiilissa tilassa ja muussa tapauksessa pallo vierii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Kapsky

Optimaalinen pallo ei teoriassa kosketa optimaalista pintaa, sillä kosketuspinta-ala on nolla. Pallo liikkuu, jos taso ei ole täysin vaakasuorassa.

Tarvitaanko koskettamiseen pinta-alaa vai riittääkö yksi piste? Mitä on kosketus? 

くそっ!

korant
Seuraa 
Viestejä8326

Teoriassa äärettömäbn pieni kulma riittää mutta käytännössä taso tulisi erittäin hyvin eristää kaikesta ympäristön hälystä ja värähtelystä mikä lienee mahdotonta. Siäpaitsi käytännössä ongelma on materian ominaisuuksissa. Edullisinta on mahdollisimman kova ja sileäksi hiottu pinta.

Vierailija

Jep, siis painovoimakentän piirissä.

Teoriassahan pallo vierisi aina.

Mietityttää nyt lähinnä miten tuo toimisi käytännössä vaikka laboratorio olosuhteissa.

Testijärjestelyjen kannalta ilmeisesti olis hepompaa jos pallo on suuri ennemin kuin pieni.
Kuitenkin pallon materiaalin tasalaatuisuus vaikuttaisi myös. Mitä pienemmällä pisteellä pallo on alustassaan kiinni ja mitä kauempana ovat pallon "laidat" tästä pisteestä, sitä helpommin se pyörii, siis ainakin minun mielestäni. Vaikka pallo olisi hyvinkin painava niin hyvin pieni voima riittäisi saamaan sen pyörimään jos alusta on tasainen ja pallo mahdollisimman pyöreä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7535
SamikoKu

Jep, siis painovoimakentän piirissä.

Teoriassahan pallo vierisi aina.

Mietityttää nyt lähinnä miten tuo toimisi käytännössä vaikka laboratorio olosuhteissa.

Testijärjestelyjen kannalta ilmeisesti olis hepompaa jos pallo on suuri ennemin kuin pieni.
Kuitenkin pallon materiaalin tasalaatuisuus vaikuttaisi myös. Mitä pienemmällä pisteellä pallo on alustassaan kiinni ja mitä kauempana ovat pallon "laidat" tästä pisteestä, sitä helpommin se pyörii, siis ainakin minun mielestäni. Vaikka pallo olisi hyvinkin painava niin hyvin pieni voima riittäisi saamaan sen pyörimään jos alusta on tasainen ja pallo mahdollisimman pyöreä.

Ei, kun se liukuisi. Pyörimisliikkeen syntyminen vaatii kitkan tason ja pallon väliin, siitä syntyy momentti, joka lähtee pyörittämään. 

Tuossa vähän faktaa sellaisella lukiotasoisella otteella esitettynä

https://prujut.files.wordpress.com/2009/10/20-pyorimisen-energiaperiaate...

ja tuossa tehtävä kolme:

http://users.jyu.fi/~maalampi/FysiikkaII_2010.html/fysp102_demo2_mallira...

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vierailija
MooM
SamikoKu

Jep, siis painovoimakentän piirissä.

Teoriassahan pallo vierisi aina.

Mietityttää nyt lähinnä miten tuo toimisi käytännössä vaikka laboratorio olosuhteissa.

Testijärjestelyjen kannalta ilmeisesti olis hepompaa jos pallo on suuri ennemin kuin pieni.
Kuitenkin pallon materiaalin tasalaatuisuus vaikuttaisi myös. Mitä pienemmällä pisteellä pallo on alustassaan kiinni ja mitä kauempana ovat pallon "laidat" tästä pisteestä, sitä helpommin se pyörii, siis ainakin minun mielestäni. Vaikka pallo olisi hyvinkin painava niin hyvin pieni voima riittäisi saamaan sen pyörimään jos alusta on tasainen ja pallo mahdollisimman pyöreä.

Ei, kun se liukuisi. Pyörimisliikkeen syntyminen vaatii kitkan tason ja pallon väliin, siitä syntyy momentti, joka lähtee pyörittämään. 

 

Jos pallolla on kosketuspinta alustaan niin silloinhan siinä on kitka.

Vierailija
CE-hyväksytty

Mitä suurempi ja painavampi pallo on, sitä suurempi on kosketuspinta alustaan. Pienempi pallo pyörisi helpommin.

 

Onko noin?

Jos pallo on pyöreä niin erikokoisilla palloilla on samankokoinen kosketuspinta, mikäli kappaleessa tai alustassa ei ole joustoa. 

Tosin käytännössä niissä kuitenkin on joustoa ja pienempi tarttuu helpommin mikroskooppiseen epätasisuuteen kuin suurempi.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
SamikoKu
MooM
SamikoKu

Jep, siis painovoimakentän piirissä.

Teoriassahan pallo vierisi aina.

Mietityttää nyt lähinnä miten tuo toimisi käytännössä vaikka laboratorio olosuhteissa.

Testijärjestelyjen kannalta ilmeisesti olis hepompaa jos pallo on suuri ennemin kuin pieni.
Kuitenkin pallon materiaalin tasalaatuisuus vaikuttaisi myös. Mitä pienemmällä pisteellä pallo on alustassaan kiinni ja mitä kauempana ovat pallon "laidat" tästä pisteestä, sitä helpommin se pyörii, siis ainakin minun mielestäni. Vaikka pallo olisi hyvinkin painava niin hyvin pieni voima riittäisi saamaan sen pyörimään jos alusta on tasainen ja pallo mahdollisimman pyöreä.

Ei, kun se liukuisi. Pyörimisliikkeen syntyminen vaatii kitkan tason ja pallon väliin, siitä syntyy momentti, joka lähtee pyörittämään. 

Jos pallolla on kosketuspinta alustaan niin silloinhan siinä on kitka.

Jos kosketuspinta on äärettömän pieni piste, ei ole kitkaa.

 

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
SamikoKu
CE-hyväksytty

Mitä suurempi ja painavampi pallo on, sitä suurempi on kosketuspinta alustaan. Pienempi pallo pyörisi helpommin.

 

Onko noin?

Jos pallo on pyöreä niin erikokoisilla palloilla on samankokoinen kosketuspinta, mikäli kappaleessa tai alustassa ei ole joustoa. 

Tosin käytännössä niissä kuitenkin on joustoa ja pienempi tarttuu helpommin mikroskooppiseen epätasisuuteen kuin suurempi.

Kannattaisi päättää puhutaanko käytännöstä vai matematiikasta.

 

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900
CE-hyväksytty

Jos kosketuspinta on äärettömän pieni piste, ei ole kitkaa.

Minun muistaakseni kitkavoima on normaalivoima kertaa kitkakerroin. Ei tuossa ole pinta-alasta mitään mainintaa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

wisti
Seuraa 
Viestejä13758

Kitka ja vierimisvastus menee taas sekaisin. Jälkimmäinen on kovilla pinnoilla pieni. Edellinen on pieni sekin pienillä kaltevuuskulmilla. Kitka on tässä lepokitkaa, eikä se ole normaalivoiman ja kitkakertoimen tulo yleensä eikä tässäkään. Kitka lähestyy nollaa kaltevuuden pienetessä. Vierimisvastus taas saa maksiminsa, kun taso vaakasuora, olettaen, että kple vierii.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900
wisti

Kitka lähestyy nollaa kaltevuuden pienetessä.

Jos kaltevuus on nolla, niin onko taso silloin pysty- vai vaakasuorassa?

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

wisti
Seuraa 
Viestejä13758
o_turunen
wisti

Kitka lähestyy nollaa kaltevuuden pienetessä.

Jos kaltevuus on nolla, niin onko taso silloin pysty- vai vaakasuorassa?

 

Vaakasuorassa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat