Seuraa 
Viestejä17278

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kommentit (17)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Olen aina ihmetellyt että miksei noita naurettavia latinankielisiä arvosanoja muuteta peruskoulusta tutuiksi numeroiksi. Onko se jotenkin arvokkaampaa puhua "ällistä" kuin "kympeistä"?

Itse jätin ko. testissä matematiikan kokonaan suorittamatta kun en noista asioista tiennyt hölkäsen pölähtävää. Sain arvosanaksi cum laude arbo mitä helvettiä lie (abrakadabra) ja jonkun netistä  löytämäni tilaston mukaan se on yleisin arvosana. Noinkohan vaan ylioppilaaksi pääsisi jättämällä kokonaan jonkin opiskelemansa aineen kirjoittamatta? Minä kun en noista tiedä.

Hieno homma tietty niille jotka ovat valmistuneet. Olen joskus lukion oppikirjoja pällistellyt kirjaston kierrätyshyllyllä ja siellä sun täällä, ja näyttää kyllä olevan samaa kamaa kuin oli peruskoulussakin. Millä tavalla 3 v lisää sitä samaa valmistaa ihmisen yliopistokelpoiseksi? Mikä siellä lukiossa on uutta ja ihmeellistä peruskouluun verrattuna? Perustelkaa lukion tarpeellisuus? Arvosanoja en tosin perusteluille anna...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Mää tein ton ala-astetestin eilen ja sain 9/12. Meni yks uskonto, yks matikka ja yks fysiikka väärin. Ihmettelin, että matikka ja fysiikka meni mitään oikein! 

Yo-testiä ei pääse tekeen ku ei ole lukuoikeutta.

Hämmentää.

Vomies
Seuraa 
Viestejä2888

Mielestäni älykkyys on pitkälti fyysistä jaksamista ja keskittymiskykyä. Monet ulkoiset seikat häiritsevät keskittymistä. Lisäksi joku voi kokea, että häntä kiusataan, sekin vaikuttaa keskittymiseen. Nyt oli se kymmenen ällän ylioppilas, joka kirjoitti 16 vuotiaana ja jota oli opetettu kotona. Vanhemmat olivat varmaan ajatelleet, että ei laiteta sitä sinne, ehkä näin. Oli suojeltu ja sai rauhassa kotona opiskella.

Meillä on nyt töissä sellainen nuori kundi, joka puhuu ja pitää kovaa ääntä. No ei siinä mitään, mutta välillä pitäisi opiskella uusia asioita, niin melua voi olla niin paljon, että se häiritsee keskittymistä sähköposteihin yms:iin. Olen ajatellut, että jos ei häiritse muita, niin ei minuakaan, antaa olla. Kaveri sanoo, että kyllähän puhetta maailmaan mahtuu. No, se oli tullut jostain ammattikoulusta missä "kaikki" olivat ryypänneet.

 

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä50293
Vomies

Meillä on nyt töissä sellainen nuori kundi, joka puhuu ja pitää kovaa ääntä. No ei siinä mitään, mutta välillä pitäisi opiskella uusia asioita, niin melua voi olla niin paljon, että se häiritsee keskittymistä sähköposteihin yms:iin. Olen ajatellut, että jos ei häiritse muita, niin ei minuakaan, antaa olla. Kaveri sanoo, että kyllähän puhetta maailmaan mahtuu. No, se oli tullut jostain ammattikoulusta missä "kaikki" olivat ryypänneet.

 

Tiede apuun.

https://www.tukkuri.fi/product_pictures/big/Silikoni+korvatulpat-6869.jpg

Vomies
Seuraa 
Viestejä2888
jussipussi
Vomies

Meillä on nyt töissä sellainen nuori kundi, joka puhuu ja pitää kovaa ääntä. No ei siinä mitään, mutta välillä pitäisi opiskella uusia asioita, niin melua voi olla niin paljon, että se häiritsee keskittymistä sähköposteihin yms:iin. Olen ajatellut, että jos ei häiritse muita, niin ei minuakaan, antaa olla. Kaveri sanoo, että kyllähän puhetta maailmaan mahtuu. No, se oli tullut jostain ammattikoulusta missä "kaikki" olivat ryypänneet.

 

Tiede apuun.

https://www.tukkuri.fi/product_pictures/big/Silikoni+korvatulpat-6869.jpg

Aivan, jotkut käyttävät korvalappustereoita siellä. Jos laittaa esim. sormet korviin, niin ääni kuuluu vielä. Eräs piti korvalappustereoita lähes koko ajan, niin hänelle huomautettiin siitä. Sanoi, että kyllä minä kuulen, jos jollain on asiaa. Se tilanne taisi olla sellainen, kun kiersi vierailijoita. Meidän työpaikka on kuitenkin sellainen, että vähän niin kuin olisi hyvä, jos pystyisi osallistumaan tai tuomaan lisäarvoa.

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17278

Ala-astetesti 10/12, yo-testi 14/15. Kertonee siitä, että ala-asteesta on jo kulunut kauemmin aikaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Yoken Suru

Ennenkuin yrittää suorittaa yo-koetta, kannattaa selvittää, pääsisikö edes ala-asteelta:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288971238080.html

Testin kysymysten laadinnassa on käytetty apuna tällä hetkellä käytössä olevaa kuudennen luokan opettajanoppaan kysymysmateriaalia sekä oikeita ala-asteella pidettyjä kokeita.

8/12. Ei meillä kyllä 70/80-luvuilla peruskoulussa minun mielestäni missään vaiheessa mainittu sitä yhtä tiettyä sanaa siinä yhdessä tietyssä kysymyksessä, mutta se meni ihan arvaamalla sen lauseen perusteella.

Uskontoaiheiset kysymykset menivät tietenkin kaikki oikein.

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426
Rousseau
Yoken Suru

Ennenkuin yrittää suorittaa yo-koetta, kannattaa selvittää, pääsisikö edes ala-asteelta:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288971238080.html

Testin kysymysten laadinnassa on käytetty apuna tällä hetkellä käytössä olevaa kuudennen luokan opettajanoppaan kysymysmateriaalia sekä oikeita ala-asteella pidettyjä kokeita.

8/12. Ei meillä kyllä 70/80-luvuilla peruskoulussa minun mielestäni missään vaiheessa mainittu sitä yhtä tiettyä sanaa siinä yhdessä tietyssä kysymyksessä, mutta se meni ihan arvaamalla sen lauseen perusteella.

Uskontoaiheiset kysymykset menivät tietenkin kaikki oikein.

Näyttäisi tämän palstalaisotannan perusteella siltä, että peruskoulusta on vaikeampi päästä läpi kuin yo-kokeesta.

Kyseessä on tietenkin harha. Johtunee siitä, että peruskoulun kysymyksissä totuus on yksinkertaistettu ja fiksu ihminen on ymmällään kun vaihtoehtoja ei ole mainittu ja arvelee kysymyksessä olevan kompa.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265

Taitaa ainakin matikka, englanti ja fysiikka olla oikeissa YO-kokeissa hieman haastavampia mitä tuo HS:n versio. Varsinkin englannin tehtävä oli naurettava, eiköhän sen läpäisisi ihan kuudesluokkalainenkin. 

くそっ!

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Yoken Suru
Rousseau
Yoken Suru

Ennenkuin yrittää suorittaa yo-koetta, kannattaa selvittää, pääsisikö edes ala-asteelta:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288971238080.html

Testin kysymysten laadinnassa on käytetty apuna tällä hetkellä käytössä olevaa kuudennen luokan opettajanoppaan kysymysmateriaalia sekä oikeita ala-asteella pidettyjä kokeita.

8/12. Ei meillä kyllä 70/80-luvuilla peruskoulussa minun mielestäni missään vaiheessa mainittu sitä yhtä tiettyä sanaa siinä yhdessä tietyssä kysymyksessä, mutta se meni ihan arvaamalla sen lauseen perusteella.

Uskontoaiheiset kysymykset menivät tietenkin kaikki oikein.

Näyttäisi tämän palstalaisotannan perusteella siltä, että peruskoulusta on vaikeampi päästä läpi kuin yo-kokeesta.

Kyseessä on tietenkin harha. Johtunee siitä, että peruskoulun kysymyksissä totuus on yksinkertaistettu ja fiksu ihminen on ymmällään kun vaihtoehtoja ei ole mainittu ja arvelee kysymyksessä olevan kompa.

Omalla kohdallani hikotti historian ja maantiedon kohdalla. Vaikka olenkin historiasta kiinnostunut, niin en ihan kaikista aikakausista, enkä minä kaikkea ulkoa osaa. Varsinkaan enää 30 v päästä.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Rousseau kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt että miksei noita naurettavia latinankielisiä arvosanoja muuteta peruskoulusta tutuiksi numeroiksi. Onko se jotenkin arvokkaampaa puhua "ällistä" kuin "kympeistä"?

Itse jätin ko. testissä matematiikan kokonaan suorittamatta kun en noista asioista tiennyt hölkäsen pölähtävää. Sain arvosanaksi cum laude arbo mitä helvettiä lie (abrakadabra) ja jonkun netistä  löytämäni tilaston mukaan se on yleisin arvosana. Noinkohan vaan ylioppilaaksi pääsisi jättämällä kokonaan jonkin opiskelemansa aineen kirjoittamatta? Minä kun en noista tiedä.

Hieno homma tietty niille jotka ovat valmistuneet. Olen joskus lukion oppikirjoja pällistellyt kirjaston kierrätyshyllyllä ja siellä sun täällä, ja näyttää kyllä olevan samaa kamaa kuin oli peruskoulussakin. Millä tavalla 3 v lisää sitä samaa valmistaa ihmisen yliopistokelpoiseksi? Mikä siellä lukiossa on uutta ja ihmeellistä peruskouluun verrattuna? Perustelkaa lukion tarpeellisuus? Arvosanoja en tosin perusteluille anna...

Jos löisin naamisi eteen pitkän matematiikan tai yläasteen kokeen, ero tuloksissa tulisi olemaan massiivinen. 

Englannin kokeessa läpipääsyraja on lukiossa 50 % ja matematikassa 30 %. Kielten ja matematiikan ulkopuolelta se on n. 17 % ts 1/6 pisteistä. Yläasteella liikutaan kauttaltaan n. 20 % (ja ope saattaa "vahingossa" pyöristää ylöspäin nelosesta). Lukiossa realiaineiden aineiston hallittavuus luultavasti kolminkertaistuu samaan kokeeseen. Lisäksi kysymykset ovat useasti esseetyyppisiä. Tapa, jolla pitää osata käsitellä aineita muuttuu oikeastaan melko oleellisesti, vaikka päällisin puolin voi näyttäää samalta. Yliopistoon siirtyminen lukiosta oli ainakin minulle äärimmäisen helppo askel. Olin vetänyt lukiossa niin vahvat pohjat matematiikkaa, ettei siihen enää tarvinnut kiinnittää suurta huomiota edes syventävissä fysikaalisen kemian opinnoissa (vaikka monet muut toki vikisivät). Maisterin paperit tulivat mielestäni pienemmällä stressillä kuin ylioppilaslakki.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Harmony
Seuraa 
Viestejä96

idiotus kirjoitti:

Rousseau kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt että miksei noita naurettavia latinankielisiä arvosanoja muuteta peruskoulusta tutuiksi numeroiksi. Onko se jotenkin arvokkaampaa puhua "ällistä" kuin "kympeistä"?

Itse jätin ko. testissä matematiikan kokonaan suorittamatta kun en noista asioista tiennyt hölkäsen pölähtävää. Sain arvosanaksi cum laude arbo mitä helvettiä lie (abrakadabra) ja jonkun netistä  löytämäni tilaston mukaan se on yleisin arvosana. Noinkohan vaan ylioppilaaksi pääsisi jättämällä kokonaan jonkin opiskelemansa aineen kirjoittamatta? Minä kun en noista tiedä.

Hieno homma tietty niille jotka ovat valmistuneet. Olen joskus lukion oppikirjoja pällistellyt kirjaston kierrätyshyllyllä ja siellä sun täällä, ja näyttää kyllä olevan samaa kamaa kuin oli peruskoulussakin. Millä tavalla 3 v lisää sitä samaa valmistaa ihmisen yliopistokelpoiseksi? Mikä siellä lukiossa on uutta ja ihmeellistä peruskouluun verrattuna? Perustelkaa lukion tarpeellisuus? Arvosanoja en tosin perusteluille anna...

Jos löisin naamisi eteen pitkän matematiikan tai yläasteen kokeen, ero tuloksissa tulisi olemaan massiivinen. 

Englannin kokeessa läpipääsyraja on lukiossa 50 % ja matematikassa 30 %. Kielten ja matematiikan ulkopuolelta se on n. 17 % ts 1/6 pisteistä. Yläasteella liikutaan kauttaltaan n. 20 % (ja ope saattaa "vahingossa" pyöristää ylöspäin nelosesta). Lukiossa realiaineiden aineiston hallittavuus luultavasti kolminkertaistuu samaan kokeeseen. Lisäksi kysymykset ovat useasti esseetyyppisiä. Tapa, jolla pitää osata käsitellä aineita muuttuu oikeastaan melko oleellisesti, vaikka päällisin puolin voi näyttäää samalta. Yliopistoon siirtyminen lukiosta oli ainakin minulle äärimmäisen helppo askel. Olin vetänyt lukiossa niin vahvat pohjat matematiikkaa, ettei siihen enää tarvinnut kiinnittää suurta huomiota edes syventävissä fysikaalisen kemian opinnoissa (vaikka monet muut toki vikisivät). Maisterin paperit tulivat mielestäni pienemmällä stressillä kuin ylioppilaslakki.

Mielenkiintoista. Mun kokemus on täysin päinvastainen yliopiston ja lukion kohdalla. Lukiossa kaikki meni samalla kaavalla kuin yläasteella. Kummassakaan koulussa (tai kotona) ei tarvinnut tehdä juuri mitään ja omaksuttavaa asiaa kokeisiin oli niin vähän, että "viimeisen illan taktiikka" toimi loistavasti. Yliopistossa tämä muuttui täysin ja sisäistin asian & hyväksyin asian vasta noin toisen opiskeluvuoden puolessa välissä. Omaksutavaa asiaa oli aivan liikaa / tentti, jotta yhdessä illassa olisin kyennyt kaiken pänttäämään. Joku 300 - 600 sivua reaktioyhtälöitä ja kaavoja, kaiken kukkuraksi englannin kielellä, ei vaan uppoa ainakaan mun kaaliin yhdessä illassa; piti opetella lukemaan tentteihin useampana päivänä, mikä oli täysin ennen kuulumatonta, eikä lukiossa ollut milloinkaan tarpeen.

Yksi syy eroon voi olla (ja onkin) varmasti se, että jos olisin itse opiskellut lukiossa esim. matematiikan ja fysiikan niin, etten olisi unohtanut kaikkea heti kokeen jälkeen, olisi myös minulla ollut ne paremmat pohjat ja yliopistossa sitten helpompaa.

Silti olen sitä mieltä, että ero omaksuttavan materiaalin määrässä/vaikeudessa muuttuu huomattavasti enemmän lukiosta yliopistoon siirryttäessä kuin yläasteelta lukioon siirryttäessä. Ehkä tässä on myös alakohtaisia eroja.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Kävin toki hyvin vaativan lukion. Opettajat olivat wanhoja ja halusivat pistää oppilaat ahtaalle. Nelosia jaettiin monille.

Minulla on toki sellainen pää, että kun se sisäistää jotakin, se on todellakin ymmärtänyt sen. Ehkäpä olen syvällinen tiedonkäsittelijä. Aikaa pitää upottaa paljon, todella paljon, mutta sitten onkin jo helmpompaa, kun kaikki loksahtelee paikoilleen automaattisesti pienestä lisäpalasta informaatiota. Aloin kokemaan välillä, että en saanut mitään uutta yliopiston kursseista irti. 

Kokeilin tuota pintapuolista opiskelua lukiossa ja ei se toiminut kohdallani ollenkaan. Arvosanat olivat huonoja. Olen todella huono tekemällä matkija. Fysiikkakin oli vaikeaa ennen matematikan derivoinnin ja integroinnin kursseja, jossa oppi lopulta hahmottamaan asioiden oikeanlaisen perustan. Pitää tarttua syvältä teoria edellä. Kurssiarvosanani fysiikan kohdalta olivat yliopistossa lukioon suhteutettuna huomattavasti korkeammat.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat