Seuraa 
Viestejä13878

Tämmöstäkin tullu joskus skidinä mietittyä.

Eli on optimaalinen peili, täysin heijastava ja se on muotoiltu valoa läpäisemättömäksi palloksi.
Peili on pallon sisäpinnalla ja pallo on vaikka metrin halkaisiljaltaan (1m). Seinässä on valonlähde joka avataan ja valo pääsee sisälle peilipalloon.

Valonlähde suljetaan.
Kuinka kauan valo viipyy peilipallossa valonlähteen sammumisen jälkeen?

Vaikuttaako pallon halkaisija valon viipymisaikaan?

Jos vaikuttaa niin kuinka paljon jos pallo on halkaisijaltaan 10m?

Kommentit (9)

asdf
Seuraa 
Viestejä11906

Ihmisaisteilla tarkasteltuna valo katoaa pallon sisältä heti. Huomattavasti aistejamme tarkemmilla mittalaitteilla saataneen erilainen tulos, ehkä joku paremmin tietävä voi kertoa siitä.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1572

Kysymymys on jälleen sellainen, että pitää erottaa, käsitelläänkö ideaalimaailmaa vai reaalimaailmaa.

Ideaalipallossa, jonka seinien heijastavuus on täydellinen, ideaalinen valonsäde kimpoilee tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen. Vain satunnainen interferenssi tulevan ja heijastuneen säteen välillä voi sammuttaa säteen.

Reaalipallossa, jossa näin ei ole, valo sammuu käytännössä heti. Valo tietenkin poukkoilee pallossa tietyn määrän heijastumiskertoja, ja näin sammuminen tapahtuu sitä myöhemmin, mitä isompi pallo on. Tosin ison pallon valmistaminen samalla tarkkuudella ja heijastuvuudella kuin pienemmän, voi asettaa omia haasteitaan.

Vanha jäärä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Vanha jäärä

Kysymymys on jälleen sellainen, että pitää erottaa, käsitelläänkö ideaalimaailmaa vai reaalimaailmaa.

Ideaalipallossa, jonka seinien heijastavuus on täydellinen, ideaalinen valonsäde kimpoilee tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen. Vain satunnainen interferenssi tulevan ja heijastuneen säteen välillä voi sammuttaa säteen.

Reaalipallossa, jossa näin ei ole, valo sammuu käytännössä heti. Valo tietenkin poukkoilee pallossa tietyn määrän heijastumiskertoja, ja näin sammuminen tapahtuu sitä myöhemmin, mitä isompi pallo on. Tosin ison pallon valmistaminen samalla tarkkuudella ja heijastuvuudella kuin pienemmän, voi asettaa omia haasteitaan.

 

Tässä oli juurin sensuuntaista ajatusta mitä itsekkin olen pähkäillyt. Jostain syystä valon "vangitseminen" tuntuu kiehtovalta ajatuskyhäelemältä vaikka sitä ei käytännössä pystykkään tekemään. Mitähän olis käytännössä viive valonlähteen sammuttamisen ja täydellisen pimeyden välillä nykyisillä menetelmillä?

Varmaan kokeita on tehty, mutta missä ympäristössä? Laittamalla valo kuituun tms.?

JPI
Seuraa 
Viestejä26805

Ne (ketkä, heh?) ovat onnistuneet tekemään niobiumilla päällystetyn suprajohtavan timanttipeilisysteemin, jossa 30 cm välissä valo kimpoilee edestalaisin noin 0.13 sekuntia !!!! Tuossa on jo melkein täydelliset peilit.

Abstract : We have built a microwave Fabry-Perot resonator made of diamond-machined copper mirrors coated with superconducting niobium. Its damping time (Tc = 130 ms at 51 GHz and 0.8 K) corresponds to a finesse of 4.6 x 10^9, the highest ever reached for a Fabry-Perot in any frequency range. This result opens novel perspectives for quantum information, decoherence and non-locality studies.

https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-00120654/

Myös näkyvälle valolle:

http://www.extremetech.com/computing/162322-mit-creates-the-first-perfec...

.

3³+4³+5³=6³

Vierailija
JPI

Ne (ketkä, heh?) ovat onnistuneet tekemään niobiumilla päällystetyn suprajohtavan timanttipeilisysteemin, jossa 30 cm välissä valo kimpoilee edestalaisin noin 0.13 sekuntia !!!! Tuossa on jo melkein täydelliset peilit.

Abstract : We have built a microwave Fabry-Perot resonator made of diamond-machined copper mirrors coated with superconducting niobium. Its damping time (Tc = 130 ms at 51 GHz and 0.8 K) corresponds to a finesse of 4.6 x 10^9, the highest ever reached for a Fabry-Perot in any frequency range. This result opens novel perspectives for quantum information, decoherence and non-locality studies.

https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-00120654/

Myös näkyvälle valolle:

http://www.extremetech.com/computing/162322-mit-creates-the-first-perfect-mirror

 

Mielenkiintoset linkit, varsinkin toi viimen. Tuli myös mieleen yksi ajatus lisää nimittäin valon väsyminen tai jähmettyminen, sekä muuttuminen kiinteäksi tai kiinteämmäksi tai joksikin tuntemattomaksi olomuodoksi.

Eli optimaalisessa heijastavassa tilassa me oletamme, että valo kimpoilee ikuisuuden. Tuli toinenkin ajatus mieleen, että mitä jos näin ei olisikaan vaan valo itseasiassa tarvitsee jatkuvasti energiaa värähdelläkseen ja jos sitä ei saa niin se lakkaa. Eli vaikkakin se varastettu "valonsäde" saataisiin vangituksi niin ilman lähdettä se lopulta "väsyisi" menettäisi voimansa ja muuttaisi olomuotoaan esimerkiksi pikku, pikku, pikku "tilkaksi" pallon pohjalla tai mahdollisesti joksikin muuksi olomuodoksi mitä emme ole havainneet vielä.

Vierailija

Voisko tuo edellisen viestin miinustelija jotenkin perustella kantansa?

Liian lennokasta ajatuksenjuoksua vai mistä on kysyys?

Eusa
Seuraa 
Viestejä16195

Miinustinpa minäkin. Valon ei ole havaittu tarvitsevan energiaa aaltoliikkeeseen muuta kuin emission viritystilan laukeamisen.

Oma selitykseni kaikelle aaltoliikkeelle on taustan duaalipotentiaalin syklisyys suhteessa vuorovaikutuskoordinaatistoon. Aine vaihtuu siis syklissä antiaineeksi ja takaisin - itse emme sitä tietenkään huomaa, sillä vaihdos on vasten kaikkeuden gravitaatiotaustaa, jossa puolestaa pitkittäisaaltogradientti pitää huolta massapisteiden suhteista. Poikittaisen em-aallon aallonpituuden määrää siten häiriön suuruus (energiakvantti) eikä niinkään värähtelijän koko kuten antennissa. Kvanttihäiriön suuruus voidaan mallintaa vaihekulmana vapausasteiden välillä ja massattomalle energiansiirrolle (rajanopeus c) se tarkoittaa suoraa aallotonta linjaa emission ja absorption välillä, aaltoliike on merkityksellinen vain sm-duaali-vuorovaikuttavien mittaajien kehyksessä.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Vierailija
Eusa

Miinustinpa minäkin. Valon ei ole havaittu tarvitsevan energiaa aaltoliikkeeseen muuta kuin emission viritystilan laukeamisen.

 

Normaalista valolla on kuitenkin lähde, joka ylläpitää sitä. Nyt tässä tapauksessa olisi ideaalinen peili ja valon lähde poistunut. Oletus oli että valo jatkaisi kimpoilua, oma toinen ehdotus on, että se lakkaa tai muuttuu muuksi, eli lopulta "väsyy", menettää energiansa.

 

Kaikki muu viestissäsi menikin sitten enemmän tai vähemmän yli hilseen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16195

Ei valonlähde ylläpidä mitään. Voi ajatella, että emissio ja absorptio eli valon lähtö ja saapuminen ovat niiden välisen avaruustilan kanssa yksi tapahtuma. Voi olla jopa niin, että täydellinen heijastuminen on yhtä ja samaa tapahtumaa, kunnes se mitataan, esim. 130ms siksak- kausaalinen etäisyys.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat