Seuraa 
Viestejä1352

Nyt pitäisi saada vähän neuvoa viljelyhommiin. Meillä on muutaman kymmenen neliön läntti peltoa ja aiomme kokeilla ohran viljelyä. Mutta kuinka ohra kylvetään? Siis minkälaisella vimpaimella niitä jyväsiä saisi sinne peltoon haluttuun syvyyteen? Vai heitelläänkö niitä vain ympäriinsä niinkuin vanhoissa elokuvissa?

Pitäisikö tehdä ensin esim. vako jollain työkalulla, sitten tiputella jyväsiä sinne ja sen jälkeen laittaa se umpeen ja tehdä seuraava vako jne.. Käytössämme ei ole mitään kylvökoneita tai muita teknisiä laitteita.

Sivut

Kommentit (36)

Goswell
Seuraa 
Viestejä12450

Kannattaa ensin sillä haravalla pehmentää maa n 5 sentin syvyyteen ja kerätä pois mahdolliset rikanjuuret, mm juolavehnän juuret, sitten vaan vännin viitoittamalla tiellä eteenpäin..

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Noin pienelle alalle voit viimeiseksi varistella päälle multaa tai hiekkaa. Sillä suojataan linnut näkemästä siemeniä.

Eli tasatulle pinnalle ripottelet siemenet, haravalla sekoitat suurimman osan pintamultaan ja lopuksi ripottelet päälle multaa tai hiekkaa. Muutaman euron multapussit riittävät katteeksi. Niitähän saa kympillä viisi.

Vinkki perunan viljelyyn pienellä alalla. Meillä on 44 m vakoa. Pelto on köyhää savista vanhaa heinäpeltoa. Olen jokaisen siemenperunan päälle sijoittanut pussimultaa kourallisen.  Ja tietenkin hiukan lannoitettakin vakoon. Idea tässä on se, että parempaa multaa ei tarvita kuin aivan siihen kasvutapahtuman lähituntumaan. Koko maalle jos myllää kaupan multaa, menee se hukkaan.

Valmistelin tuon maan sekoittamalla siihen vanhaa sahauspurua ja nurmikon leikkuun tuotosta viherlannoitteeksi. Sahauspuru (kuusta) on maannut kasassa 15 vuotta eikä tunnu häviävän. Viime vuonna kokeilin sitä jo hieman ja sehän sopi aivan hyvin kuohkeuttamaan, koska kunnollista multaa käytetään siinä siemenperunan ympärillä.

Lisävinkki perunan iduista. Vaaksan mittaan venyneet idut toimivat jo ilman siemenperunaa. Eli katkenneet idut vakoon vaan. Periaatteessa voisi idättää tarkoituksella idut vaikka 20-senttisiksi ja sijoittaa sitten vakoon pelkkiä ituja. Itu tekee juuret muutamassa päivässä. Tuollaisia itujahan syntyy keväisin aivan vahingossa, jos perunat ovat lämpimässä. Itse en osta varsinaisia siemenperunoita vaan joskus maaliskuulla hyviä lajikkeita kaupasta ja annan itää pari kuukautta. Ei niissä juurikaan ole tauteja. Tautien takiahan virallisia siemenperunoita käytetään.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Goswell

Kannattaa ensin sillä haravalla pehmentää maa n 5 sentin syvyyteen ja kerätä pois mahdolliset rikanjuuret, mm juolavehnän juuret, sitten vaan vännin viitoittamalla tiellä eteenpäin..

Juolavehnän juuri voi olla puolenkin metrin syvyydessä. Siihen ei auta kuin myrkky. Pitää myrkyttää edellisenä kesänä eli nyt on myöhäistä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Goswell
Seuraa 
Viestejä12450
Paul M
Goswell

Kannattaa ensin sillä haravalla pehmentää maa n 5 sentin syvyyteen ja kerätä pois mahdolliset rikanjuuret, mm juolavehnän juuret, sitten vaan vännin viitoittamalla tiellä eteenpäin..

Juolavehnän juuri voi olla puolenkin metrin syvyydessä. Siihen ei auta kuin myrkky. Pitää myrkyttää edellisenä kesänä eli nyt on myöhäistä.

joo myrkky vaaditaan jos paha saastunta, mutta vähentää se kerääminen juolavehnän määrää kuitenkin.

Jaa niin laitetaanpas vielä myrkyn nimi, roundup, he hee.

Minun mielestä noin.

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426

Miksi muutaman kymmenen neliön alata pitäisi juolavehnä myrkyttää? Satovahingon takiako, suuret taloudelliset tappiot tulossa vai? Tai leikkuupuimurin työn helpottaminen - hehhe.

 

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Tein varren, jossa pihtitoiminto ja sienet. Kumartelematta voi ottaa juolavehnän tai voikukan lehden sienien väliin ja puristaa sienet yhteen. Tuolla voi täsmämyrkyttää. Glyfosaattia ei parane millään sumuttimella päästellä lähellä hyötykasveja.

Ennenwanhaan oli lyijyllistä bensaa. Pipetillä tippa voikukan ruusukkeeseen hävitti sen kerrasta. En tiedä mikä siinä toimi. Ehkä nykyinen bensakin toimisi, mutta en ole kokeillut.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Paul M

Vinkki perunan viljelyyn pienellä alalla. Meillä on 44 m vakoa. Pelto on köyhää savista vanhaa heinäpeltoa. Olen jokaisen siemenperunan päälle sijoittanut pussimultaa kourallisen.  Ja tietenkin hiukan lannoitettakin vakoon. Idea tässä on se, että parempaa multaa ei tarvita kuin aivan siihen kasvutapahtuman lähituntumaan. Koko maalle jos myllää kaupan multaa, menee se hukkaan.

Sori off topic, mutta ei kai peruna tarvitse ainakaan typpilannoitusta, sehän päinvastoin itse lannoittaa viljellyn alueen, niin että seuraavana vuonna vuoroviljeltäessä samalla alalla jotain muuta sitäkään ei tarvitse lannoittaa? Perunan juurissa on nystyröitä, jotka tuottavat typpeä. Muut lannoitusaineet sitten on asia erikseen.

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426

Nykyiset rikkakasvien torjunta-aineet ovat varsin tehokkaita. Hehtaarin (10 000 neliömetriä) rikkatorjuntaan tarvittava annos esim. tätä: http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=129&osCsid=27941d06cee01f98b54c435346a95b32

on 20g sekoitettuna 300 litraan vettä. Eli kolmen voinapin verran.

Neljänkymmenen neliön alalle tarvitaan siis 0,08 grammaa ja vettä 1,2 litraa. Tuon 0,08 gramman punnitsemisessa kannattaa olla tarkka, helposti tulee tehtyä kymmenkertainen annostus.

On ne aika aineita, ei yhtään vaaraa ihmisille, mutta tappavat kaikki rikkaruohot hehtaarilta parillakymmenellä grammalla.

Tässä vielä eräs taulukko jossa esitelty miten eri ainecoctaileja voi ja ei voi tehdä:

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/kasvinsuojeluaineet/tietoakasvinsuojelusta/Tankkiseostaulukot/PublishingImages/2015/Tankkiseostaulukko_viljat_nurmet.jpg

MooM
Seuraa 
Viestejä7535
BCK
Paul M

Vinkki perunan viljelyyn pienellä alalla. Meillä on 44 m vakoa. Pelto on köyhää savista vanhaa heinäpeltoa. Olen jokaisen siemenperunan päälle sijoittanut pussimultaa kourallisen.  Ja tietenkin hiukan lannoitettakin vakoon. Idea tässä on se, että parempaa multaa ei tarvita kuin aivan siihen kasvutapahtuman lähituntumaan. Koko maalle jos myllää kaupan multaa, menee se hukkaan.

Sori off topic, mutta ei kai peruna tarvitse ainakaan typpilannoitusta, sehän päinvastoin itse lannoittaa viljellyn alueen, niin että seuraavana vuonna vuoroviljeltäessä samalla alalla jotain muuta sitäkään ei tarvitse lannoittaa? Perunan juurissa on nystyröitä, jotka tuottavat typpeä. Muut lannoitusaineet sitten on asia erikseen.

Peruna? Ei kai. Puhut varmaan hernestä.

http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/lannoitus.htm

http://www.yara.fi/lannoitus/kasvit/peruna/avainasiat/typpi-perunanviljelyssa/

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

No hopsansaa , muisti teki tepposet näköjään. Se vuoroviljelyn typentuottaja taisikin olla palkokasvit.

Toisaalta ei perunaa kannata liiaksikaan lannoittaa *), koska se nostaa perunan nitraattipitoisuutta, mikä on haitallista varsinkin lapsille: " Liiallisella karjanlannalla tai käytettäessä perunan esikasvina typensitojakasveja, vaarana ovat liian suuret määrät helppoliukoista typpeä kasvukauden lopulla, jolloin mukuloiden nitraattipitoisuudet nousevat liian korkeiksi (Harris 1992)." Perunan typpilannoitus luonnonmukaisessa viljelyssä

*) ja se tarvitsee suhteellisen vähän lannoiteita varrattuna moniin muihin?  http://anneliviantalossa.blogspot.fi/2015/03/viljelykierto-viherlannoitu...

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Joo johan tässä on vastaukset tulleetkin, mutta vahvistetaan nyt vielä, että ensin maan muokkaus/möyhennys noin 5 senttiin ja sitten kylvö niin että siemenet jäävät siihen muokatun kerroksen alarajan tuntumaan, enintään noin kolme jyvänmittaa maan pinnasta. Liian syvälle kylvetty siemen ei saa riittävää lämpöherätettä, ei välttämättä saa tungettua orasta maan pinnalle eikä pääse ajoissa hyödyntämään lehtivihreää kasvuenergianaan kun siemenen alkuvoima ehtyy. Lsiäksi liika kosteus voi olla suurempi riski syvemmällä.

Jos siemen levitetään käsin ja mullataan haravalla tms, niin tietysti tarkkaa syvyyssäätöä ei ole vaan jyvät sekoittuvat multaan mikä minnekin. Käyttämällä suurempaa kylvötiheyttä suurempi soa jyvistä päätyy tällöin optimaaliseen syvyyteen. Nyrkkisääntönä lisäksi että kuivassa maassa ja kuivan sään uhatessa kylvetään syvempään, kun taas märkään maahan (tai jos maata pystyy kastelemaan) voi kylvää jopa ihan pintaan, ei tarvitse peittääkään jyvää. Jyvä itää sopivan keskikosteassa maassa ja lämmössä melko takuuvarmasti. Litimärässä se mätänee ja rutikuivassa ei tapahdu mitään. Kylmyys hidastaa itämistä ja halla tappaa oraan. Kun itäminen alkaa, niin jopa muutamassa päivässä siemenestä kasvaa tuuhea juurakko joka hakeutuu syvemmälle maahan ja sen jälkeen ohra pärjää kylvösyvyydestä riippumatta maasta keräämällään kosteudella mainiosti kaikissa normaaliolosuhteissa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Paul M

 Itse en osta varsinaisia siemenperunoita vaan joskus maaliskuulla hyviä lajikkeita kaupasta ja annan itää pari kuukautta. Ei niissä juurikaan ole tauteja. Tautien takiahan virallisia siemenperunoita käytetään.

Nyt ostin siemenperunoita, mutta aiemmin olen vain ostanut torilta haluamaani lajiketta ja istuttanut suoraan peltoon ilman idättämistä. Hyvin on kasvanut ja loppukesästä potut omasta maasta saatu. Perunanmyyjä käski pitää pari päivää lämpimässä ennen istuttamista, mutta viimeksi en tehnyt sitäkään.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Goswell
Seuraa 
Viestejä12450

Saattaa kylväminen jäädä melko myöhään tänä vuonna, konetta odoteltu töihin vaan juuri alkoi sataa kaatamalla, siirtyi (taas) kylvö ties minne. Merkillinen kevät, taitaa rehunteko tulla ensiksi eteen.

Alkaa pikku hiljaa kypsyttämään koko paskaduuni.

Onko muuten avaajalla mielessä ohrarieska omasta sadosta?.

Minun mielestä noin.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
iMuke

Nyt pitäisi saada vähän neuvoa viljelyhommiin. Meillä on muutaman kymmenen neliön läntti peltoa ja aiomme kokeilla ohran viljelyä. [...] Käytössämme ei ole mitään kylvökoneita tai muita teknisiä laitteita.

Kylväminen on ehkä yksinkertaisin asia. Mutta ajatellaanpa pidemmälle. Miten aiot hyödyntää ohran? Sadonkorjuu ja viljan varastointi/käsittely ovat ehkä aavistuksen haastavampia hommia jos ei ole mitään työkaluja/koneita/fasiliteetteja viljasadon hyödyntämiseksi.

Viikatteella tai sirpillä saa toki viljan niitettyä ja hyvillä keleillä ne voi kuivatakin seipäällä tai vaikkapa lyhteinä sisätiloissa/saunassa/varastossa. Viljan puiminen eli jyvien irroittaminen on sitten melkoinen urakka käsipelillä. Jonkinlaisen varstan kyllä askartelee puusta, mutta silti tarvitaan tilaa ja käsityötä työn tekemiseksi. Jyvien erottelu akanoista menee tuulen avulla ulkosalla mutta on taas kerran työlästä ja vaatii oikean sään kyttäämistä. Satoa voi odottaa 5 kg per kymmenen neliötä jos viljely onnistuu hyvin, eli muutaman kymmenen neliön pläntistä siis esim. parikymmentä kiloa.

Vaikka viljan punti ja kuivatus onnistuisikin, niin ohranjyvien käyttö mihinkään on vielä aika rajoittunutta. Jyvät pitäisi vielä esim. jauhaa jauhoksi tai rouhia suurimoiksi tai litistää hiutaleiksi ja seuloa/puhdistaa ruokaan käytettäväksi. Kaupallisessa myllyssä käytettäväksi parikymmentä kiloa on järjettömän pieni määrä, mutta jollain käsikivillä tai kahvimyllyllä/blenderillä/muulla kotitalousvehkeellä nitkutettavaksi järjettömän paljon.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat