Seuraa 
Viestejä9265

Kun me tulemme johonkin esim moraaliseen ratkaisuun, taustalla saattaa olla vaikka mitä tiedostamatonta tekijää, mutta me selitämme ratkaisun itsellemme jollain mikä tuntuu simppeliltä ja miellyttävältä. Esim periaatteella. Vaikkei periaatteilla ollut todellisuudessa mitään tekemistä ratkaisun kanssa. Kun parannumme jostain mielentilahäiriöstä tai addiktiosta, teemme jälkikäteen helposti vääriä johtopäätöksiä tuohon ratkaisuun johtaneista tekijöistä. Yleensä pyrimme antamaan pojot itselle, eli omalle mielelle, tavalla tai toisella. Esim alkoholismista parantunut monesti ajattelee, että oivalsi jotakin, tai otti itseään niskasta kiinni tms. Sitten mennään nettiin selittämään muille ihmisille kuinka tämän täytyy onnistua myös heiltä. Todellisuudessa tapahtui jotain muuta, jokin traumaattinen kokemus, pelko omasta terveydestä tai muu pelko, jokin ulkopuolinen motiivi, kyllästyminen, jne. Ei kukaan halua ajatella, että raitistui, koska alkoi pelottaa, tai oli pakko koska muuten kuolisi. Vaan että raitistui, koska tuli viisammaksi ja kasvoi henkisesti. 

くそっ!

Sivut

Kommentit (31)

---
Seuraa 
Viestejä3539

No sanoisin tähän sellaisen mutun, että he ketkä "kieltävät" intuition ohjaavan heitä, pyrkivät aina rationalisoimaan kaiken toimintansa ja menevät usein metsään huomaamatta itse. He ketkä taas osaavat kuunnella intuitionsa ääntä toteavat useimmiten "tein koska se se nyt vaan tuntu hyvältä", ovat usein parhaiten asian ja sitä kautta todellisuuden äärellä. Kadehdin heitä, mutta pyrin oppimaan kuuntelemaan itseäni jatkossa vähän herkemmällä korvalla. Tiedoksenne kerrottakoon, että kaikki "järjellä" ja sitä kautta intuitiotani vastaan tekemät päätökseni ovat menneet vituiksi. Tosin tupakoinnin lopettamisen osalta en osaa sanoa kummasta oli kyse. Röökaaminen kun oli kuitenkin ihan helvetin kivaa hommaa!

Vierailija
Ronron

Kun me tulemme johonkin esim moraaliseen ratkaisuun, taustalla saattaa olla vaikka mitä tiedostamatonta tekijää, mutta me selitämme ratkaisun itsellemme jollain mikä tuntuu simppeliltä ja miellyttävältä. Esim periaatteella. Vaikkei periaatteilla ollut todellisuudessa mitään tekemistä ratkaisun kanssa. Kun parannumme jostain mielentilahäiriöstä tai addiktiosta, teemme jälkikäteen helposti vääriä johtopäätöksiä tuohon ratkaisuun johtaneista tekijöistä. Yleensä pyrimme antamaan pojot itselle, eli omalle mielelle, tavalla tai toisella. Esim alkoholismista parantunut monesti ajattelee, että oivalsi jotakin, tai otti itseään niskasta kiinni tms. Sitten mennään nettiin selittämään muille ihmisille kuinka tämän täytyy onnistua myös heiltä. Todellisuudessa tapahtui jotain muuta, jokin traumaattinen kokemus, pelko omasta terveydestä tai muu pelko, jokin ulkopuolinen motiivi, kyllästyminen, jne. Ei kukaan halua ajatella, että raitistui, koska alkoi pelottaa, tai oli pakko koska muuten kuolisi. Vaan että raitistui, koska tuli viisammaksi ja kasvoi henkisesti. 

 

Hyvää rahvaanomaista ja rehellistä pohdintaa.

Lisäisin tohon että johtopäätökset joita tekee ei välttämättä ole epärehellisiä itselle, mutta se mitä tuo julkisuuteen voi poiketa omista syvimmistä ajatuksista. Eli ei ehkä halua antaa nähtäväksi sitä omaa kuvaa vaan pyöristelee ja siloittelee, mahdollisesti parantelee.

Pakko ja pelko on hyviä muutoksentekijöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
SamikoKu

Lisäisin tohon että johtopäätökset joita tekee ei välttämättä ole epärehellisiä itselle, mutta se mitä tuo julkisuuteen voi poiketa omista syvimmistä ajatuksista. Eli ei ehkä halua antaa nähtäväksi sitä omaa kuvaa vaan pyöristelee ja siloittelee, mahdollisesti parantelee.

Niin ei välttämättä, mutta uskon, että usein ne on itsellekin vääristeltyjä. 

くそっ!

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
Ronron

Kun me tulemme johonkin esim moraaliseen ratkaisuun, taustalla saattaa olla vaikka mitä tiedostamatonta tekijää, mutta me selitämme ratkaisun itsellemme jollain mikä tuntuu simppeliltä ja miellyttävältä. Esim periaatteella. Vaikkei periaatteilla ollut todellisuudessa mitään tekemistä ratkaisun kanssa. Kun parannumme jostain mielentilahäiriöstä tai addiktiosta, teemme jälkikäteen helposti vääriä johtopäätöksiä tuohon ratkaisuun johtaneista tekijöistä. Yleensä pyrimme antamaan pojot itselle, eli omalle mielelle, tavalla tai toisella. Esim alkoholismista parantunut monesti ajattelee, että oivalsi jotakin, tai otti itseään niskasta kiinni tms. Sitten mennään nettiin selittämään muille ihmisille kuinka tämän täytyy onnistua myös heiltä. Todellisuudessa tapahtui jotain muuta, jokin traumaattinen kokemus, pelko omasta terveydestä tai muu pelko, jokin ulkopuolinen motiivi, kyllästyminen, jne. Ei kukaan halua ajatella, että raitistui, koska alkoi pelottaa, tai oli pakko koska muuten kuolisi. Vaan että raitistui, koska tuli viisammaksi ja kasvoi henkisesti. 

OK tekstiä mutta kuten huomaat tuosta otsikostakin, ihmiset, ei "suoraan ja julmasti minä"....minä suojaa aina jollain tasolla itseään, oletan että siitä itsesuojelusta on ollut hyötyä selviämisen ja suvunjatkamisen kannalta. 

Täysin objektiivista ja rationaalista minusta ei saa tekemälläkään. Se on jokaisen hyvä tunnistaa/tunnustaa.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
jussipussi
Ronron

Kun me tulemme johonkin esim moraaliseen ratkaisuun, taustalla saattaa olla vaikka mitä tiedostamatonta tekijää, mutta me selitämme ratkaisun itsellemme jollain mikä tuntuu simppeliltä ja miellyttävältä. Esim periaatteella. Vaikkei periaatteilla ollut todellisuudessa mitään tekemistä ratkaisun kanssa. Kun parannumme jostain mielentilahäiriöstä tai addiktiosta, teemme jälkikäteen helposti vääriä johtopäätöksiä tuohon ratkaisuun johtaneista tekijöistä. Yleensä pyrimme antamaan pojot itselle, eli omalle mielelle, tavalla tai toisella. Esim alkoholismista parantunut monesti ajattelee, että oivalsi jotakin, tai otti itseään niskasta kiinni tms. Sitten mennään nettiin selittämään muille ihmisille kuinka tämän täytyy onnistua myös heiltä. Todellisuudessa tapahtui jotain muuta, jokin traumaattinen kokemus, pelko omasta terveydestä tai muu pelko, jokin ulkopuolinen motiivi, kyllästyminen, jne. Ei kukaan halua ajatella, että raitistui, koska alkoi pelottaa, tai oli pakko koska muuten kuolisi. Vaan että raitistui, koska tuli viisammaksi ja kasvoi henkisesti. 

OK tekstiä mutta kuten huomaat tuosta otsikostakin, ihmiset, ei "suoraan ja julmasti minä"....minä suojaa aina jollain tasolla itseään, oletan että siitä itsesuojelusta on ollut hyötyä selviämisen ja suvunjatkamisen kannalta. 

Täysin objektiivista ja rationaalista minusta ei saa tekemälläkään. Se on jokaisen hyvä tunnistaa/tunnustaa.

Niin, ehkä tuossakin (otsikossa) oli tosiaan jotain tiedostamatonta itsesuojelua. Mutta kyllä myönnän että tämä koskettaa yhtälailla minua, tai oikeastaan voin varmuudella tietää vain, että koskettaa ainakin minua. Omasta toiminnastani koko asian keksin ja meinasin laittaa siitä esimerkin avausviestiin, mutta en sitten viitsinyt, kun se oli niin pöljä juttu. Tai oikeastaan sellainen juttu jonka yksityiskohtia en sitten millään viitsi alkaa julkisesti selostaa, ja ilman yksityiskohtiin menemistä se ei oikeastaan taas kerro mitään.

くそっ!

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Ihmiset saavat äärimmäisen helposti kaikenlaisia fiksoitumia ja pakkomielteitä. Jos esim. poika laittaa kumisaappaat jalkaan ja samalla hetkellä hänellä alkaa seisomaan, syystä mistä hyvänsä, voi aikuisenakin olla tarvis saada ne kumisaappaat mukaan jokaiseen eroottisluontoiseen tilanteeseen. On leimauduttu niihin.

Jos tapahtuu jotain kamalaa ja samaan aikaan tapahtuu jotakin mikä ei liity siihen tapahtumaan millään tavalla, mutta tarttuu muistiin, kyseinen täysin harmiton asia alkaa kammottamaan. Myöskin tapaa käydä niin että jos sairastuu ja oksentaa syötyään jotain tiettyä ruokaa, tapauksen jälkeen se ruoka alkaa ällöttää ja sitä ei mielellään enää syö. Oli kyseessä mieli tai keho, niin näitä pakkomielteitä kertyy kyllä helposti.

Ei se siis ole mikään ihme että niinkin voi käydä että jos ihmisestä on pitkään tuntunut pahalta ja sitten yhtäkkiä tuntuu hyvältä, hän liittää jonkun aivan älyttömän asian siihen hyvään oloonsa. Olkoon se löpinät Jeesuksesta tai kalanmaksaöljy jota on nauttinut pari viikkoa, taikka ihan mitä tahansa aktiivista tai "aktiivista" sillä hetkellä kun olo on hyvä, niin johan kuvitellaan että siinä se oli syy seuraukselle. Kun ei välttämättä ole.

Onko sillä sitten oikeastaan niin merkitystä että jääkö ihminen harhoihinsa. Jeesuksen morsiametkin voivat olla hyvinkin onnellisia luuloissaan. Kai niissä ainoa ongelma on se että kun niitä aletaan tuputtaa muillekin. Survotaan vaikka väkisin kurkusta alas.

Ja aina ei ole edes jotain ismiä, kikka kuutosta tai patenttiratkaisua tarjolla. Tarjotaan sitä että "kun minäkin, niin kyllä sinäkin". Ei me mitään klooneja olla.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3599

Muiden ihmisten kanssa toimii keskinäinen epäluottamus ja oman itsensä kanssa itsepetos.

Niin helppoa se on.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Vierailija
Ronron
jussipussi
Ronron

Kun me tulemme johonkin esim moraaliseen ratkaisuun, taustalla saattaa olla vaikka mitä tiedostamatonta tekijää, mutta me selitämme ratkaisun itsellemme jollain mikä tuntuu simppeliltä ja miellyttävältä. Esim periaatteella. Vaikkei periaatteilla ollut todellisuudessa mitään tekemistä ratkaisun kanssa. Kun parannumme jostain mielentilahäiriöstä tai addiktiosta, teemme jälkikäteen helposti vääriä johtopäätöksiä tuohon ratkaisuun johtaneista tekijöistä. Yleensä pyrimme antamaan pojot itselle, eli omalle mielelle, tavalla tai toisella. Esim alkoholismista parantunut monesti ajattelee, että oivalsi jotakin, tai otti itseään niskasta kiinni tms. Sitten mennään nettiin selittämään muille ihmisille kuinka tämän täytyy onnistua myös heiltä. Todellisuudessa tapahtui jotain muuta, jokin traumaattinen kokemus, pelko omasta terveydestä tai muu pelko, jokin ulkopuolinen motiivi, kyllästyminen, jne. Ei kukaan halua ajatella, että raitistui, koska alkoi pelottaa, tai oli pakko koska muuten kuolisi. Vaan että raitistui, koska tuli viisammaksi ja kasvoi henkisesti. 

OK tekstiä mutta kuten huomaat tuosta otsikostakin, ihmiset, ei "suoraan ja julmasti minä"....minä suojaa aina jollain tasolla itseään, oletan että siitä itsesuojelusta on ollut hyötyä selviämisen ja suvunjatkamisen kannalta. 

Täysin objektiivista ja rationaalista minusta ei saa tekemälläkään. Se on jokaisen hyvä tunnistaa/tunnustaa.

Niin, ehkä tuossakin (otsikossa) oli tosiaan jotain tiedostamatonta itsesuojelua. Mutta kyllä myönnän että tämä koskettaa yhtälailla minua, tai oikeastaan voin varmuudella tietää vain, että koskettaa ainakin minua. Omasta toiminnastani koko asian keksin ja meinasin laittaa siitä esimerkin avausviestiin, mutta en sitten viitsinyt, kun se oli niin pöljä juttu. Tai oikeastaan sellainen juttu jonka yksityiskohtia en sitten millään viitsi alkaa julkisesti selostaa, ja ilman yksityiskohtiin menemistä se ei oikeastaan taas kerro mitään.

Minusta tuota ei tarvinnut erikseen sanoa. Sanoin alussa, että rehellinen kirjoitus. Eli se mitä olet täällä palstalla aikaisemmin kertonut, yhdistettynä tähän kirjoitukseen, toi ilmanmuuta mielikuvan että puhuit myös itsestäsi, mutta olet havainnut samoja piirteitä muissa.

Ja myös niin kuin sanoit, että kaikki eivät ole edes itsellen rehellisiä. Jonku asia vaan saattaa olla niin kova pala myöntää, että mielummin vaikka huijaa itseäänkin ennenkuin kohtaa sen silmästä silmään, vaikka se kuitenkin siellä sielun syvimmässä on jollain tasolla tiedostettu.

Jos nämä on itse oivallettuja ja havaittuja asioita niin hyviä oman itsen rakennuspalikoita kuitenkin. Oman käyttäytymisen tiedostaminen auttaa ymmärtämään myös muita.

 

 

 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
SamikoKu

 

Ja myös niin kuin sanoit, että kaikki eivät ole edes itsellen rehellisiä. Jonku asia vaan saattaa olla niin kova pala myöntää, että mielummin vaikka huijaa itseäänkin ennenkuin kohtaa sen silmästä silmään, vaikka se kuitenkin siellä sielun syvimmässä on jollain tasolla tiedostettu.

Tässä se taas ilmenee, parempi vain tunnustaa; kukaan ei ole rehellinen itselleen. Sinäkään et kirjoittanut minä muodossa. Minä muodossa kirjoittaminen on tosi vaikeaa. Jos kirjoittaist tunnustaisit suoraan ettet ole rehellinen itsellesi ja sehän ei käy. Kun puhuttaan ja kirjoitetaan kaikista niin jää takaportti/pakopaikka ajatella että ne muut on kyllä keskimäärin vähemmän rehellisiä itselleen ja minä olen keskimääräistä (selvästi) rehellisempi itselleni.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
SamikoKu

Ja myös niin kuin sanoit, että kaikki eivät ole edes itsellen rehellisiä. Jonku asia vaan saattaa olla niin kova pala myöntää, että mielummin vaikka huijaa itseäänkin ennenkuin kohtaa sen silmästä silmään, vaikka se kuitenkin siellä sielun syvimmässä on jollain tasolla tiedostettu.

Tässä se taas ilmenee, parempi vain tunnustaa; kukaan ei ole rehellinen itselleen. Sinäkään et kirjoittanut minä muodossa. Minä muodossa kirjoittaminen on tosi vaikeaa. Jos kirjoittaist tunnustaisit suoraan ettet ole rehellinen itsellesi ja sehän ei käy. Kun puhuttaan ja kirjoitetaan kaikista niin jää takaportti/pakopaikka ajatella että ne muut on kyllä keskimäärin vähemmän rehellisiä itselleen ja minä olen keskimääräistä (selvästi) rehellisempi itselleni.

Ronron
jussipussi
Ronron

Kun me tulemme johonkin esim moraaliseen ratkaisuun, taustalla saattaa olla vaikka mitä tiedostamatonta tekijää, mutta me selitämme ratkaisun itsellemme jollain mikä tuntuu simppeliltä ja miellyttävältä. Esim periaatteella. Vaikkei periaatteilla ollut todellisuudessa mitään tekemistä ratkaisun kanssa. Kun parannumme jostain mielentilahäiriöstä tai addiktiosta, teemme jälkikäteen helposti vääriä johtopäätöksiä tuohon ratkaisuun johtaneista tekijöistä. Yleensä pyrimme antamaan pojot itselle, eli omalle mielelle, tavalla tai toisella. Esim alkoholismista parantunut monesti ajattelee, että oivalsi jotakin, tai otti itseään niskasta kiinni tms. Sitten mennään nettiin selittämään muille ihmisille kuinka tämän täytyy onnistua myös heiltä. Todellisuudessa tapahtui jotain muuta, jokin traumaattinen kokemus, pelko omasta terveydestä tai muu pelko, jokin ulkopuolinen motiivi, kyllästyminen, jne. Ei kukaan halua ajatella, että raitistui, koska alkoi pelottaa, tai oli pakko koska muuten kuolisi. Vaan että raitistui, koska tuli viisammaksi ja kasvoi henkisesti. 

OK tekstiä mutta kuten huomaat tuosta otsikostakin, ihmiset, ei "suoraan ja julmasti minä"....minä suojaa aina jollain tasolla itseään, oletan että siitä itsesuojelusta on ollut hyötyä selviämisen ja suvunjatkamisen kannalta. 

Täysin objektiivista ja rationaalista minusta ei saa tekemälläkään. Se on jokaisen hyvä tunnistaa/tunnustaa.

Niin, ehkä tuossakin (otsikossa) oli tosiaan jotain tiedostamatonta itsesuojelua. Mutta kyllä myönnän että tämä koskettaa yhtälailla minua, tai oikeastaan voin varmuudella tietää vain, että koskettaa ainakin minua. Omasta toiminnastani koko asian keksin ja meinasin laittaa siitä esimerkin avausviestiin, mutta en sitten viitsinyt, kun se oli niin pöljä juttu. Tai oikeastaan sellainen juttu jonka yksityiskohtia en sitten millään viitsi alkaa julkisesti selostaa, ja ilman yksityiskohtiin menemistä se ei oikeastaan taas kerro mitään.

Ei kannata silti olla jatkuvasti liian raaka itselleen, en minä muutu objektiiviseksi ja rationaaliseksi itseni enkä muiden suhteen. Siihen suuntaan voin kylläkin havainnoiden ja opetellen edetä.

Vierailija
jussipussi
SamikoKu

 

Ja myös niin kuin sanoit, että kaikki eivät ole edes itsellen rehellisiä. Jonku asia vaan saattaa olla niin kova pala myöntää, että mielummin vaikka huijaa itseäänkin ennenkuin kohtaa sen silmästä silmään, vaikka se kuitenkin siellä sielun syvimmässä on jollain tasolla tiedostettu.

Tässä se taas ilmenee, parempi vain tunnustaa; kukaan ei ole rehellinen itselleen. Sinäkään et kirjoittanut minä muodossa. Minä muodossa kirjoittaminen on tosi vaikeaa. Jos kirjoittaist tunnustaisit suoraan ettet ole rehellinen itsellesi ja sehän ei käy. Kun puhuttaan ja kirjoitetaan kaikista niin jää takaportti/pakopaikka ajatella että ne muut on kyllä keskimäärin vähemmän rehellisiä itselleen ja minä olen keskimääräistä (selvästi) rehellisempi itselleni.

Mielestäni "minä" muodolle on aikansa ja paikkansa. Yleisessä pohdinnassa on hölmöä kirjoittaa minä muodossa jos ei erityisesti viittaa itseensä. Tekstin kokonaisuudesta kuitenkin pystyy päättelemään, että henkilö kuitenkin kertoo jollain tasolla myös itsestään tai itsensä kanssa työstämistään asioista.

Se, missä vaiheessa ihminen on niin sanotusti itsensä kanssa, ei kuitenkaan käy kirjoituksista aina selville. Eli onko joku prosessi käyty läpi vuosikymmeniä sitten vai onko se juuri nyt ajankohtainen.

Kysymys on myös siitä kuinka paljon haluaa olla "sielu levällään" julkisesti. Se ei suinkaan tarkoita sitä että joidenkin asioiden myöntäminen itselleen olisi mahdotonta.

On myös typerää verrata itseään muihin rehellisyydessä tai missään muussakaan asiassa jos ei ole suoranainen kilpailutilanne. Siinä olet oikeassa, että ihminen (kuka tahansa, minä ja sinä mukaanlukien) pyrkii katselemaan muita ihmisiä ulkopuolisina, mikä kuitenkin on luonnollista koska ainoa "sisäpuolinen" on oma itse.

 

 

 

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265

Hyvä avaus. SamikoKulta tarkentaisin, mikä tekee avauksesta rahvaanomaisen? Sisältääkö määritelmäsi päätelmän kirjoittajan koulutustasosta? Luokitteletko yleisemminkin kirjoittajat rahvaasen ja muihin - mihin, miten?

Suomisanakirja

Rahvaanomainen: Kehittymätön, sivistymätön, karkea, moukkamainen.
Synonyymejä: Karkea, vulgaari, sivistymätön

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
SamikoKu
jussipussi
SamikoKu

 

Ja myös niin kuin sanoit, että kaikki eivät ole edes itsellen rehellisiä. Jonku asia vaan saattaa olla niin kova pala myöntää, että mielummin vaikka huijaa itseäänkin ennenkuin kohtaa sen silmästä silmään, vaikka se kuitenkin siellä sielun syvimmässä on jollain tasolla tiedostettu.

Tässä se taas ilmenee, parempi vain tunnustaa; kukaan ei ole rehellinen itselleen. Sinäkään et kirjoittanut minä muodossa. Minä muodossa kirjoittaminen on tosi vaikeaa. Jos kirjoittaist tunnustaisit suoraan ettet ole rehellinen itsellesi ja sehän ei käy. Kun puhuttaan ja kirjoitetaan kaikista niin jää takaportti/pakopaikka ajatella että ne muut on kyllä keskimäärin vähemmän rehellisiä itselleen ja minä olen keskimääräistä (selvästi) rehellisempi itselleni.

Mielestäni "minä" muodolle on aikansa ja paikkansa. Yleisessä pohdinnassa on hölmöä kirjoittaa minä muodossa jos ei erityisesti viittaa itseensä. Tekstin kokonaisuudesta kuitenkin pystyy päättelemään, että henkilö kuitenkin kertoo jollain tasolla myös itsestään tai itsensä kanssa työstämistään asioista.

Se, missä vaiheessa ihminen on niin sanotusti itsensä kanssa, ei kuitenkaan käy kirjoituksista aina selville. Eli onko joku prosessi käyty läpi vuosikymmeniä sitten vai onko se juuri nyt ajankohtainen.

Kysymys on myös siitä kuinka paljon haluaa olla "sielu levällään" julkisesti. Se ei suinkaan tarkoita sitä että joidenkin asioiden myöntäminen itselleen olisi mahdotonta.

On myös typerää verrata itseään muihin rehellisyydessä tai missään muussakaan asiassa jos ei ole suoranainen kilpailutilanne. Siinä olet oikeassa, että ihminen (kuka tahansa, minä ja sinä mukaanlukien) pyrkii katselemaan muita ihmisiä ulkopuolisina, mikä kuitenkin on luonnollista koska ainoa "sisäpuolinen" on oma itse.

Kiertelyä ja kaartelua.

Vierailija
Sepi

Hyvä avaus. SamikoKulta tarkentaisin, mikä tekee avauksesta rahvaanomaisen? Sisältääkö määritelmäsi päätelmän kirjoittajan koulutustasosta? Luokitteletko yleisemminkin kirjoittajat rahvaasen ja muihin - mihin, miten?

 

Suomisanakirja

Rahvaanomainen: Kehittymätön, sivistymätön, karkea, moukkamainen.
Synonyymejä: Karkea, vulgaari, sivistymätön

Luokittelen myös oman ilmaisutyylini rahvaanomaiseksi. Eli konstailemattomaksi kansankieliseksi, joskus jopa törkeäksi. Eli kun asia sanotaan ilman hiomista ja sivistynyttä kikkailua.

Ei siis millään muotoa aloittajaa halventava ilmaisu minun suustani, vaikka joku voi pitää sanassa negatiivista sisältöä, minulla sitä ei ole.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat