Yksityistämisen ongelma

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Avautumista yhteiskunnan epäkohtien suunnista vasemmistonäkökulmasta.

Nykyisellä porvarihallituksella (kuten lähes kaikilla muillakin oikeistohallituksilla) on tärkeänä tavoitteenaan yksityistää kaikki yhteiskunnan perustoiminnot ja -palvelut. Viralliseksi (teko)syyksi tälle toiminnalle on sanottu olevan toiminnan tehostaminen. Tämä teho tietysti riippuu siitä, mitä varten koulut, energialaitokset ja terveydenhoito halutaan valjastaa. Selkeästikään asiakaspalvelun laajempi saatavuus, palveluiden todellinen halventuminen tai parantuminen asiakkaalle saati saavutettujen taloudellisten hyötyjen tasainen jakautuminen yhteiskunnassa eivät ole oikeistohallituksen tavoitteita. Palvelut "tehostuvat", eli kyläkoulut, lähisairaalat ja omavarainen energiantuotanto supistetaan minimiin ja tehdään (rikkaille) voittoa tavoittelevia suurlaitoksia näistä hyvinvointivaltion kulmakivistä.
Näiden "tehostamiskeinojen" tarkoituksena on laskea tavallisille/varattomille ihmisille tarkoitettujen palveluiden määrää, valtionkustannuksia ja nykyään jopa persaukisten kustannuksella tehdä voittoa jo valmiiksi ökyrikkaille! Pahimpana esimerkkinä uusi yliopistolaki, jossa pyritään tekemään yliopistoista (mahdollisesti opiskelijalle maksullisia) yksityisille yrityksille rahaa ja työntekijöitä koulivia bisneskeskuksia, joissa yleissivistys tai muiden kuin suuryritysten edut voidaan jo koulutusvaiheessa unohtaa.
Kuinka todellisuus on hämärtynyt oikeistopäättäjien keskuudessa luo huolta niille, jotka tajuavat missä mennään. Vaikka jopa rahallisesti olisikin kannattavaa (ainakin viiden vuoden ajan) myydä yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja (datajakeluverkon yksityistäminen, yliopistojen yksityistäminen, sairaaloiden yksityistäminen, päiväkotien yksityistäminen, mielenterveyspalveluiden yksityistäminen, energia-infrastruktuurin yksityistäminen), niin pitkällä tähtäimellä nämä päätökset tulevat hyvin kalliisti suomalaisten maksettaviksi. Nyt - vaikka palvelun tuotto olisikin piirun kalliimpaa kuin yksityisissä käsissä - täytyy muistaa että valtio-omistuksessa myös voitot tulevat verokassaan muita hankkeita varten. Lisäksi valtio ottaa asiakkaiden (kansalaisten) edut palveluja tuottaessa ensisijaisesti huomioon, yrityksen tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon voittoa pienelle osakasryhmälle. Nyt ollaan poistamassa valtiolta kaikki oikeudet vaikuttaa kansalaisten edun mukaisesti peruspalvelujen toimintaan, vaan sysätään ne voittoa tavoittelevien kansainvälisten korporaatioiden omistukseen. Tämä kehitys ei varmasti pitkällä tähtäimellä paranna suomalaisten saamien palvelujen hintatasoa saati palveluiden järjestämisestä koituvien tuottojen hyödyntämistä yhteiskunnan kehittämiseksi. Nämä faktat oikeisto jyrää suvereenisti ja laskee tuloslaskelmansa ainoastaan neljäsvuosilaskelman mukaan. Tottakai ala-asteen yksityistäminen on 3kk:n aikavälillä tarkasteltuna tuottoisaa, kun yritykset antavat rahaa valtiolle kaupan yhteydessä. Nämä samat rahat saattavat tosin mennä lasten lukukausimaksuihin 6 kuukaudessa ja tästä eteenpäin kaikki maksut ovatkin veronmaksajille tappiota yksityisille (ulkomaisille) yrityksille. Yksityistäminen ei aja suomalaisten etua, vaan kansainvälisten vaikutusvaltaisten yritysten omistavan rikkaan eliitin etua. Ilmeisesti Kokoomuslaiset pitävät itseään niin hyväosaisina, että voivat liittyä tähän republikaanien globaaliin riemumarssiin tuloerojen kasvattamiseksi, vaikka 40% kaikista maailman luonnonvaroista keskittyy jo 1%:lle ihmisiä.
Kehitysmaat on saatu urbaanin kolonialismin alle juuri yksityistämällä kaikki peruspalvelut joista ihmisten elämä on riippuvaista. Näin kaikki voitot suuntautuvat valtioista ulos, kun bisnes, terveydenhuolto, energiainfrastruktuuri, koulutus ja jopa kierrätys ovat yksityistettyjä (=ajavat jonkin yksityisen tahon etua kansan edun sijasta). Nyt tätä samaa kikkaa koitetaan teknologiakehityksessä lupaavaa Suomea kohtaan toteuttaa niin teollisuusvakoilemalla, lobbaamalla oikeistolaisia suuryrityksien monopoleja edistäviin päätöksiin, ostamalla kaikki mahdollinen suomalaisille tärkeä infrastruktuuri ja liittämällä Suomi Maailmanpankin mielivaltaiseen velkajärjestelmään. Ja tässä kaikessa ovat olleet suurena apuna meidän maanpetturimme, poliitikot ja bisnesmiehet jotka tätä kehitystä lobbaavat jatkuvasti kolleegoilleen ja kansalaisille.
Jos kansalaiset "lähimmäisenrakkaudesta" (siitä ymmärryksestä että tasainen taloudellinen hyvinvointi parantaa ihmisten hyvinvointia, sekä vähentää huomattavasti sosiaalisia ongelmia ja rikollisuutta) rakentavat tukijärjestelmiä toisilleen, jotta tasapaino ja sivistys pysyisivät yllä - miksi koittaa tehdä näistä yhteiskuntarauhan kannalta välttämättömistä elimistä yksityistä voittoa tavoittelevia yrityksiä? Vaikka toiminta "tehostuisi" (olisi valtiolle halvempaa), maksut siirtyvät palvelun käyttäjälle tai vaihtoehtoisesti palvelun tasoa tai tarpeellisenkin henkilökunnan määrää lasketaan. Myönnän että joillain yritysalan sektoreilla yksityinen yrittäminen on byrokratiaa tehokkaampaa, mutta debyrokratisoitu valtiojohtoinen peruspalveluiden ylläpitäminen on mielestäni ollut aina hyvinvointivaltion kulmakivi, josta ei tulisi luopua. Vaikkeivat peruspalvelut menisikään aina ulkomaisille yrityksille, on myös mahdollista että varsin pätevästi jo valmiiksi toimivia organisaatioita ja valtionyrityksiä yksityistetään suomalaisen johtoeliitin kassojen kartuttamiseksi.
Hyviä esimerkkejä voittoa tavoittelevien yritysten sotkeutumisesta peruspalveluihin Suomessa ja niiden seurauksia:
Mm. Tampereen kouluissa ruokapalvelut yksityistettiin "tehostamispolitiikan" osana. Nyt kouluruoka on entistä halvempaa (heikkolaatuisempaa, vähemmän ravitsevaa ja epäekologisempaa). Valtio tai kunta tuskin säästivät pitkällä tähtäimellä kovin suuria summia, kun vertaa lasten heikompaan kehitykseen ja henkisen hyvinvoinnin vähenemiseen huonon kouluruokavalion myötä. Jos vanhemmat eivät osaa lastaan ruokkia oikein, niin ensisijaisesti voittoa tavoitteleva ruuanjakelukanava ei siihen ainakaan tähtää.

Useat terveydenhoidon alat on enemmän tai vähemmän ykistyistetty. Toisinaan (jos sinulla on rahaa) tämä saattaa toimiakin. Yleensä yksityistämisen seuraukset näkyvät kuitenkin asiakkaalle paljon kalliimpina terveydenhoitomaksuina ja lisäksi voittoa tavoitteleva terveyspalvelu kuulostaa tässä kaupallisten myrkkyjen maailmassa melko epäluotettavalta - ainakin yksityisten taholta on minulle joskus määrätty lääkkeitä, jotka ovat mielestäni luokiteltavissa laittomiksi huumausaineiksi, olivat kalliita enkä kyllä niitä ikinä todellisuudessa tarvinnut. Toivon ettei provisiojärjestelmää ole lääkäreiden kirjoittamien reseptien määrässä (ainakaan vielä)...

Tapaus Fortum. Ei varmasti ole vaikeaa tehdä rahaa laitoksella, josta kaikki yhteiskunnan kansalaiset, infrastruktuuri, teollisuus ja kuljetus ovat riippuvaisia. Silti tälläinen optiomiljoonien haaliminen muutamille kollektiivisesti kynyttämällä kaikilta sähkönkäyttäjiltä entistä enemmän maksuja tehtiin mahdolliseksi yksitystämisen periaatteita ja "kannustimia" sovellettaessa suomalaisille elintärkeään yhtiöön. Mielestäni helvetin röyhkeää ja epätoivottavaa toimintaa. Yhteisiä intressejä palvelevat yhteisin voimavaroin rakennetut palveluntuottajat (kuten esim. sähkölaitokset) tulisi myös tuottaa palvelunsa kaikille tasapuolisesti. Ei nostaa suomalaisia (tai ulkomaisia) oligarkkeja muiden yläpuolelle muiden kustannuksella.

Jos yliopistot laitetaan autonomisiksi rahankeruulaitoksiksi, se tarkoittaa monen muun seikan lisäksi myös seuraavaa:
Suomalaisen sivistys- ja hyvinvointivaltion yksi kulmakivi, ilmainen koulutus haluaville ja osaaville muuttuukin jossain kohtaa rahakkaiden oikeudeksi. Yksityisten koulujen taloudellisten ongelmien tullessa eteen lukukausimaksut otetaan viimeistään käyttöön. Yliopistojen epäkaupallinen ja yhteistieteellinen yleissivistävä tutkimus- ja koulutustyö jäävät huomattavasti vähemmälle koululaitosten palvellessa yksityisten suuryritysten intressejä ja tutkimalla näiden haluamia aihealueita. Yritysten intressit harvoin ovat samalla linjalla suurimman osan ihmisistä kanssa. Yhteisin voimavaroin rakennettujen instituutioiden ja yhteisin voimavaroin koulutetun henkilökunnan panos ei enää saakkaan mennä yhteiseksi eduksi, vaan suuryritysten yksityisiksi patenteiksi. Jääköön tämä tehtävä yritysten tuotekehittelylaitoksille, ei yleissivistäville koulutuslaitoksille.

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat