Erot miesten ja naisten kipuherkkyydessä ovat olleet tiedossa pitkään, samoin kuin se, että naiset kärsivät miehiä useammin kroonisesta kivusta. Kivun on kuitenkin oletettu syntyvän kummallakin sukupuolella samalla tavalla.
Uusi tutkimus osoittaa, että miehen ja naisen kipu on erilaista jo syntyessään.
Viimeiset 15 vuotta kivun tutkimuksessa on ajateltu, että kivun voimakkuutta säätelee mikrogliaksi kutsuttu puolustussolu. Aiemmissa tutkimuksissa kun oli havaittu, että mikrogliat välittävät kipukokemuksen vaurioituneesta tai tulehtuneesta kudoksesta hermostoon.
Nämä kokeet oli tehty uroshiirillä.
Nyt tutkijat keksivät tarkastella asiaa sekä uros- että naarashiirten avulla.
He huomasivat, että mikroglioiden manipulointi helpotti kipua uroshiirillä, mutta ei naarailla. Naarailla kipua välittikin T-soluiksi kutsuttu puolustussolutyyppi.
Kanadalaistutkijat uskovat, että heidän hiirillä tekemänsä löytö pitää kutinsa myös ihmisillä, sillä lajiemme hermosto on hyvin samankaltainen.
Havainto voi auttaa hienostuneempien ja paremmin kohdistettujen kipulääkkeiden kehittelyssä, tutkimusryhmä iloitsee.
Pohjois-Amerikassa on viime vuosina asetettu vaatimuksia siitä, että lääketutkimuksessa täytyy hyödyntää myös naaraspuolisia koe-eläimiä ja naisten luovuttamia soluja.
Nyt tehty tutkimus osaltaan osoittaa, että sukupuolten biologisten ominaisuuksien huomiointi on lääkkeiden kehityksessä tarpeen.
http://www.hs.fi/tiede/a1305965769634?jako=f138f754fa6f2840a79e8c2e0548d8d4&ref=tf_iHShuutoboksi_etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=huuto.net&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage
Kipuaistimus syntyy kehossa eri tavalla miehillä kuin naisilla, Nature Neuroscience -lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa.
Erot miesten ja naisten kipuherkkyydessä ovat olleet tiedossa pitkään, samoin kuin se, että naiset kärsivät miehiä useammin kroonisesta kivusta. Kivun on kuitenkin oletettu syntyvän kummallakin sukupuolella samalla tavalla.
Uusi tutkimus osoittaa, että miehen ja naisen kipu on erilaista jo syntyessään.
Viimeiset 15 vuotta kivun tutkimuksessa on ajateltu, että kivun voimakkuutta säätelee mikrogliaksi kutsuttu puolustussolu. Aiemmissa tutkimuksissa kun oli havaittu, että mikrogliat välittävät kipukokemuksen vaurioituneesta tai tulehtuneesta kudoksesta hermostoon.
Nämä kokeet oli tehty uroshiirillä.
Nyt tutkijat keksivät tarkastella asiaa sekä uros- että naarashiirten avulla.
He huomasivat, että mikroglioiden manipulointi helpotti kipua uroshiirillä, mutta ei naarailla. Naarailla kipua välittikin T-soluiksi kutsuttu puolustussolutyyppi.
Kanadalaistutkijat uskovat, että heidän hiirillä tekemänsä löytö pitää kutinsa myös ihmisillä, sillä lajiemme hermosto on hyvin samankaltainen.
Havainto voi auttaa hienostuneempien ja paremmin kohdistettujen kipulääkkeiden kehittelyssä, tutkimusryhmä iloitsee.
Pohjois-Amerikassa on viime vuosina asetettu vaatimuksia siitä, että lääketutkimuksessa täytyy hyödyntää myös naaraspuolisia koe-eläimiä ja naisten luovuttamia soluja.
Nyt tehty tutkimus osaltaan osoittaa, että sukupuolten biologisten ominaisuuksien huomiointi on lääkkeiden kehityksessä tarpeen.