Seuraa 
Viestejä2918

(No, nyt voi anonymiteetti mennä, jos joku tuttu lukee tämän, mutta pakko purkaa höyryjä...)

Taustana kerrotakoon, että meillä on ratkaisu erääseen pulmaan ja ko. ratkaisua on jo onnistuneesti monasti demottu hämmästyneen yleisön edessä. Moni on halunnut tietää, miten ratkaisu oikeasti toimii, mutta me olemme joutuneet vain toteamaan, että kerrotaan sitten joskus myöhemmin, kun IPR-asiat yms. on saatu sovituksi ja systeemi hiotuksi vieläkin paremmaksi.

Nyt kaikki yksityiskohdat ovat kuitenkin tulossa julkiseksi - tai siis tulisivat, jos ne kelpaisivat minnekään säälliseen konferenssiin tai journaliin. Mutta ei vaan kelpaa. Ei ole teoreettisesti formuloitu. Ei ole analysoitu. Ei ole simuloitu (paitsi on, mutta ehkä väärällä työkalulla tai tulokset menevät yli arvioijan hilseen).

Kaikesta paistaa läpi se, että jos haluat saada työsi läpi (ilman nimeä), niin se on pakko vääntää esim. omalla alalla niihin pariin-kolmeen totuttuun formaattiin, jos käytetään niitä samoja tuttuja menetelmiä, joita vertaisarvoijat käyttivät jo omassa työssään aikoinaan. Tietysti ymmärrettävää - mutta kun ko. menetelmät eivät vain sovi tähän tapaukseen - tai no sopivat, mutta tuottavat käyttökelvottomia tuloksia.

Jos ratkaisu tulee jostain vertaisarvioijan kokemuspiirin ulkopuolelta (syvältä suomalaisesta umpimetsästä), niin arvoijan hanskat tippuvat alkumetreillä. Ei näytä menevän edes perusasiat perille vaan kommenteina tarjotaan jotain ihan asian vierestä. Kuitenkin ratkaisu on yksinkertainen, elegantti ja käytännössä toimivaksi osoitettu...

No, oma vikahan se tietysti on, ettei juttu ole sellaisella tasolla, että vertaisarvioijat sen tajuaisivat. Ehkä pitää vain purra hammasta ja kehittää se oma zwiddun "teoreettinen framework" ja vetää 10 sivullista käsivarrenmittaisia integraaleja analyysiosuudessa. Sitäpä vain ei sitten julkaistakaan missään konferenssissa vaan ehkä 42 sivuisena artikkelina (jos sitäkään kukaan tajuaa ja hyväksyy...)

Nyt ehkä taas vähän paremmin ymmärtää, miksi meidän alallla ei ikinä julkaista juuri mitään käyttökelpoisia uusia menetelmiä - ne jotka ovat yrittäneet niitä julkakaista, ovat kyllästyneet hakkaamaan päätään kiveen. Harmi juttu tässä on se, että 99% hyvienkin konferenssien julkaisusta on täyttä tuubaa - joku jatko-opiskelija ottaa jonkun niistä muutamista "yleisesti hyväksytyistä" teoreettisista lähestymistavoista käyttöön, "soveltaa" sitä johonkin mukamas ajankoitaseen tutkimusaiheeseen ja saat ulokseksi muutaman kivan käppyrän tai yhtälön. Oikeasti ko. ratkaisua ei kukaan kuitekaan voi mihinkään käyttää...

Niin se vain edelleenkin taitaa olla, että jos haluaa tietää miten asiat oikeasti tehdään, niin RTFS!

...ja sitten korkkaamaan kyhlmä kalja.

zz

Sivut

Kommentit (27)

Eusa
Seuraa 
Viestejä16195

Sun vain täytyy opiskella kaikkien opponenttien opit ja referoida ne sekä niiden rajoitukset aluksi. Siihen menee aikaa...

Yleisneroilu on varsin haastavaa näinä aikoina, ystävä hyvä. 

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

z
Seuraa 
Viestejä2918

Aikoinaan naureskeltiin keskenämme, että ratkaisun voi tempaista niinkin älyttömästä suunnasta kuin me teimme ja että kukaan muu ei taatusti tajua koko ideaa. Eipä naurata enää. Ei vaikka meidän ideasta on paljastunut myöhemmin todella hyödyllisiä "sivuvaikutuksia", joita kukaan ei edes osannut toivoa alussa.

No, se mikä tässä nykyisessä julkaisurumbassa ärsyttää ehkä eniten on se, ettei edes konferensseissa (siis kunnollisissa sellaisissa) enää juuri ole tilaa "hei, katsokaas - tämän voi tehdä näinkin" ideoiden heittelylle. Kaiken tuntuu korvanneen parilla erilaisella valmiilla sapluunalla tehdyt "teorettisesti virheettömät" paperit, joiden tulosten arvo on yleensä pyöreät nolla.

Tietysti vertaisarvioijien ja konferenssien teknisten komiteioien kannalta homma on helppo - kun itse on aikoinaan tehnyt väikkärinsä samalla sapluunalla, niin riittää vain, että tarkistaa sapluunassa on kaikki pilkut ja kaarisulut oikeassa paikassa. Kukaan ei voi tulla silloin väittämään, että julkaisuseulan läpi olisi päässyt jotain epäilyttävää...

zz

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6668

Millä vuosituhannella olet?

 

Itse luovuin hingusta tutkijan uraan huomattuani tuon saman asian jo aika alkutaipaleilla. Eli, olin siitä harvinainen tapaus, että minua kiinnosti aidosti ala. Ja kaikki alalla käytännössä pakotettiin tekemään juuri tuota näennäisesti virheetöntä huttua, jolla ei ole mitään arvoa eikä voi edes olla edes teoriassa.

 

Ei päde tietystikkään niihin hyvin harvoihin aitoihin tieteen huippuyksiköihin, joita ei maailmankaan mittakaavassa montaa ole. Niissä on mahdollista julkaista asiallisia juttuja, koska niiden johdossa olevilla on niin pitkät ja ansiokkaat tieteelliset urat taustalla että saavat julkaistua miltei mitä vaan. Ja jopa julkaisuissa (niissä harvoissa), jossa julkaisijaa ei vertaisarvioijalle näytetä omaavat he silti suuren edun, koska ovat  oppineet kirjoittamaan ne paperinsa juuri täydelliseen muotoon.

z
Seuraa 
Viestejä2918

Muahaahaa!

Enpäs muistanutkaan - meidän ongelmahan on perusluonteeltaan vahvasti NP-täydellinen ja tunnetut laskennalliset optimointi/approksimointimenetelmät ovat triviaaleilla esimerkeilläkin aivan liian hitaita -> selvä lupa heurististen menetelmien kehittämiseen.

Jos tätä vastaan yksikään vertaisarvioija uskaltaa pullikoida, niin voi kommentoida takaisin, että kuinka tyhmä / koulujakäymätön arvoija oikein on, jos ei tunne alan teorian peruskäsitteitä ja niistä johtuvia implikaatioita. Ryähähähä hähähää....

(ja seuraavaa Nastro Azzuroa hakemaan...)

zz

z
Seuraa 
Viestejä2918

Asiaa hieman sivuten Science News blogeissa:

Science is heroic, with a tragic (statistical) flaw

Lainaus:

But for all its heroic accomplishments, science has a tragic flaw: It does not always live up to the image it has created of itself. Science supposedly stands for allegiance to reason, logical rigor and the search for truth free from the dogmas of authority. Yet science in practice is largely subservient to journal-editor authority, riddled with dogma and oblivious to the logical lapses in its primary method of investigation: statistical analysis of experimental data for testing hypotheses. As a result, scientific studies are not as reliable as they pretend to be. Dogmatic devotion to traditional statistical methods is an Achilles heel that science resists acknowledging, thereby endangering its hero status in society.

Top 10 ways to save science from its statistical self

Lainaus:

Statistics is to science as steroids are to baseball. Addictive poison. But at least baseball has attempted to remedy the problem. Science remains mostly in denial.

zz

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11581

Jo päättyneellä tutkijanurallani huomasin samantyyppisiä ilmiöitä. Vertaisarviointi on välttämätön muttei riittävä laadun tae. Vertaisarvioija voi olla töhö tai tietämätön tai mulkku tai muusta syystä inkompetentti. Tätä jossain määrin tasapainottaa se, että yleensä käytetään useita vertaisarvioitsijoita ja että samaa artikkelia voi tyrkyttää useisiin julkaisuihin, jolloin todennäköisyys siihen että joksu joskus tajuaa (oikein), kasvaa.

Kannattaa toki myös miettiä että julkaisufoorumi todella on oikea kyseiselle työlle. Jos tutkimus on off-topic, niin sitten on eikä tämä tuota ongelmia arvioitsijoille hylkäysperusteena, kun usein aiheenmukaisiakin tutkimuksia on yli tarpeen tarjolla.

Yksi mahdollisuus, jota ei ikinä tule sivuuttaa on se, että se työ kuitenkin on luokatonta tai siinä on jotain vikaa. Lue ne arvioitsijoiden kommentit huolella ja ota opiksesi kaikesta tärkeästä.

Tieteen ja tutkimuksen suurimmat ongelmat kuitenkin ovat ihan muualla. Työnsä saa kyllä aina julkaistua jos se on sen arvoinen, mutta esimerkiksi rahoituksen hankkiminen tai tutkimusideoiden edistäminen voi olla joskus aivan katastrofaalista paskaa. Nyt puhutaan pahimmillaan oikein HC-hyvävelipelleilystä ja valtavasta resurssien tuhlaamisesta. Tutkimusrahaa jaetaan yleensä eniten triviaalille ja tyhjänpäiväiselle nollatutkimukselle, kunhan sitä hakee oikea nimi. Käänteentekevimmät ideat syntyvät useimmiten "omalla ajalla", vahinkoina tai vilunkipelillä johonkin nollatutkimuskaapuun kätkettynä.

z
Seuraa 
Viestejä2918

Kannattaa ehdottomasti lukea!

Not even trying: the corruption of real science

Lainaus:

The professionalization of science having eliminated those who were internally-motivated to seek truth; various formal mechanisms and procedures were introduced to try and deal with purely careerist motivations. These mostly amount to peer review mechanisms (peer review = the opinion of a group of senior colleagues).
So, instead of truth-seeking, a filter of committee evaluations was applied to ever-more-blatantly-careerist individual behaviour.
And science continued to grow - recruiting less- and less-talented, weaker- and weaker-motivated, less- and less honest personnel until...
... until untalented, unmotivated and dishonest career-orientated professional scientists became a large majority within science and included most of the most successful researchers; thus careerists took-over the peer review evaluation procedures such as to impose their values; and ‘science’ became nothing but a ‘professional research bureaucracy’.

zz

MooM
Seuraa 
Viestejä7547

Lueskelin tuon Nivean linkin (loppua en otsikoita tarkemmin). Aika synkkä näkymä, mutta onhan siinä paljon tottakin. Kun julkaisujen voluumi kasvaa, mukaan mahtuu entistä enemmän kuraa. Ja kun tutkijan ura on ammatti muiden joukossa, sille hakeutuu ihmisiä, jotka eivät ole yhtä briljantteja ja intohimoisia kuin ne harvat, jotka 100 tai vaikka 50 vuotta sitten lähtivät tekemään tiedettä tosissaan. Samahan se on vaikka koulutuksen kanssa. 

Toisaalta nykyinen voluumi on tehnyt mahdolliseksi se, että meillä on valtava määrä tietoa, josta osa on oikeasti laadukasta, "totta" ja hyödyllistä ihmiskunnalle. Paljon on nice-to-know -tietoa ja sitten iso osa bulkkia, joka on nollatutkimusta tai niin huonosti tehtyä, että on siksi hyödytöntä.

Peer-review'n ongelmat ovat tunnettuja. Mutta mikä on se vaihtoehto? On aika turha sanoa, että olkaa parempia ja rehellisempiä (ja ymmärtäkää kykyjenne rajat), niin teitä ei tarvitse arvioida ja raakata.

Minusta eniten tieteen tekemistä rajoittaa rahoitusmalli. Jos puhutaan Suomesta, meillä on käytännössä Akatemia ja Tekes, jotka rahoittavat suomalaisen tutkimuksen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten oma budjetti kuluu infraan ja rahoituksen omarahoitusosuuksien kattamiseen + opetukseen tietysti. Akatemialla on vielä toistaiseksi rahoitusmalleja, joissa voi hakea tukea mille tahansa aiheelle, mutta koko ajan rahaa siirretään erilaisiin ohjelmiin, joissa teemat, tekemisen muoto ja tavoitteet on fiksattu. Tekesillä tämä on ollut jo pitkään toimintatapa. Ja teemat tulevat enemmän ja enemmän poliittisilta päättäjiltä, ei tiedeyhteisöstä tai muilta asiantuntijoilta. Toki he ovat taustalla, mutta lobbauksessa vaikuttaa niin monet muutkin kuin aidosti hyödylliset pointit, että lopputulos on enemmän toiveajattelua ja trendien seurailua kuin harkittua strategiaa. EU on oma lukunsa, mutta ihan samat ongelmat siellä on. Arviointiprosessi on sekin oma juttunsa.

Tietysti on hyväkin, että teemat on yritetty painottaa tunnettujen ongelmien selvittelyyn, mutta jos leikataan pois kaikki uutta luova, erilainen tutkimus, leikataanko samalla pois eteenpäin menemisen mahdollisuus?

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6668

Noinpa se.

Olen tässä vuosien saatossa tullut entistä varmemmaksi, että ongelman perussyy on se, että ihmiset joiden luonteenpiirteet ovat täysin soveltumattomia tutkijoiksi hakeutuvat tutkijoiksi. Ja alkavat tietenkin virassaan toimimaan niinkuin elämässään toimivat.

Sama ongelma on vaikkapa hoitajilla. On pieni joukko ihmisiä, jotka soveltuvat erittäin hyvin hoitajiksi. Jotka tykkäävät siitä paljon ja saavat suurta nautintoa hoitaessaan ihmisiä. Nykyisin tuokin joukko on ajettu ahtaalle kaiken maailman turhalla papereiden täytöllä joka vie suuren osan työpäivää.

Näin ihan turha on yrittää mitään ratkaista, koska ihmisiä ei luonnepiirretasolla voimuuttaa. Tiede on kuollut siellä missä sitä ei paljoa koskaan ollutkaan, eli moderneissa yliopistoissa. Aito tiede voi elää, niinkuin ennenkin, lähinnä jonkun rikkaan suojelussa tai rikkaan itse harjoittamana äärimmäiseen rehellisyteen pyrkivänä älyllisenä harrasteena.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6668

Yksi suuri myytti muuten on Suomessa koulutuksen autuus. Kun katsoo tällä hetkellä vientiyrityksiä, niin niiden tekemisessä suuri osa ihan perusinnovoinnistakin tapahtuu lattiatasolla. Eivät ne ole mitään yliopistojen mahdollistamia asioita.

On myytti, että tuosta voisi myöskään suuressa skaalassa koskaan mitään tulla. Nykytieteestä puuttuu suuret suunnannäyttäjät, eli ne nerot. Ja ilman niitä ei voi tapahtua mitään muuta, kuin pienten piirien pieniä menestystarinoita yritysten joukkoon. Joista tietenkin suuri osa on professorien itsensä perustamia. Ei varsinaisesti hyvä diili  yhteiskunnalle laittaa vaikka 10 miljoonaa € palamaan, että professori saa muutamia satoja tuhansia pääasiassa pöytälaatikossa olevasta firmastaan.

molaine
Seuraa 
Viestejä2233

HuuHaata kirjoitti:
Yksi suuri myytti muuten on Suomessa koulutuksen autuus. Kun katsoo tällä hetkellä vientiyrityksiä, niin niiden tekemisessä suuri osa ihan perusinnovoinnistakin tapahtuu lattiatasolla. Eivät ne ole mitään yliopistojen mahdollistamia asioita.

On myytti, että tuosta voisi myöskään suuressa skaalassa koskaan mitään tulla. Nykytieteestä puuttuu suuret suunnannäyttäjät, eli ne nerot. Ja ilman niitä ei voi tapahtua mitään muuta, kuin pienten piirien pieniä menestystarinoita yritysten joukkoon. Joista tietenkin suuri osa on professorien itsensä perustamia. Ei varsinaisesti hyvä diili  yhteiskunnalle laittaa vaikka 10 miljoonaa € palamaan, että professori saa muutamia satoja tuhansia pääasiassa pöytälaatikossa olevasta firmastaan.

Heitätkö vientiyrityksistä vaikka jonkun esimerkin, missä kilpailuetu on saavutettu lattiatason innovaatiolla? Itse väittäisin, että esimerkiksi laivanrakennusteollisuus, Kone, Konecranes yms. kyllä pyörivät pitkälle tuoteinnovaatioiden voimalla, joita ei ilman koulutusta olisi tapahunut.

Vaikka en ymmärrä, miten yksittäiset historialliset nerot (mitä tällä tarkoitetatkaan) liittyvät yritysten menestystarinoihin (paitsi tietenkin liikevaistoiltaan nerokkaat yksilöt), niin eiköhän niitä luonnontieteiden nerojakin ole ihan yhtäpaljon kuin ennenkin. Kuten yllä on jo todettu, tuotetaan nykyään niin älyttömän paljon tietoa vaikka tieteellisten julkaisujen määrällä mitattuna, että tietyn alan nero ei välttämättä koskaan nouse yleiseen tietoisuuteen, vaikka olisi omalla alallaan yleisesti tunnustettu auktoriteetti. 

Ilkka Luoma:
"Näyttäisi olevan samoja ip-osoitteita kuin täällä ;-)"
"Mobiili ip löytyy helposti, kun sen osaa ja tietää täysin laillisen ohjelman, niin ja että osaa käyttää sitä. Lakimiehet eivät ole löytäneet laillisen ja myynnissä olevan ohjelman käytöstä mitään laittomuutta! Koodi - Särki 887."

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6668

molaine kirjoitti:
 Vaikka en ymmärrä, miten yksittäiset historialliset nerot (mitä tällä tarkoitetatkaan) liittyvät yritysten menestystarinoihin (paitsi tietenkin liikevaistoiltaan nerokkaat yksilöt), niin eiköhän niitä luonnontieteiden nerojakin ole ihan yhtäpaljon kuin ennenkin. Kuten yllä on jo todettu, tuotetaan nykyään niin älyttömän paljon tietoa vaikka tieteellisten julkaisujen määrällä mitattuna, että tietyn alan nero ei välttämättä koskaan nouse yleiseen tietoisuuteen, vaikka olisi omalla alallaan yleisesti tunnustettu auktoriteetti. 

Ei ole. Ei ole, koska massa huutaa laumasta poikkeavat hiljaiseksi. Poikkeuksia on hyvin vähän, ja ne ovat pääasiassa sattuman tuotosta johtuen siitä, että joku on sattunut valitsemaan tutkimussuunnan, jota ei ole vielä ehditty tutkimussaasteella myrkyttämään.

NieVei3a:n linkki kertoo tilanteen mielestäni erittäin hyvin. Eikä se siitä ole menossa kuin huonompaan suuntaan koko ajan. Ei tutkimusmaailmassa vaan voi olla liian monesta liian suuresta kysymyksestä eri mieltä valtavirran kanssa. Ja neron yleispiirteisiin nimenomaan kuuluu se, ettei hän ole samaa mieltä kaikista asioista valtavirran kanssa.

molaine kirjoitti:
 Heitätkö vientiyrityksistä vaikka jonkun esimerkin, missä kilpailuetu on saavutettu lattiatason innovaatiolla? Itse väittäisin, että esimerkiksi laivanrakennusteollisuus, Kone, Konecranes yms. kyllä pyörivät pitkälle tuoteinnovaatioiden voimalla, joita ei ilman koulutusta olisi tapahunut. 

On olemassa korkeakoulutettujakin ihmisiä, joiden koulutuksessa on aidosti järkeä. Koneinsinöörit kuuluvat siihen sarjaan.

Ja toki sama pätee tohtorikoulutettaviin on pieni osajoukko pitkälti jo ennaltatiedettyjä aloja, joille on taloudellista hyötyä ajatellen järkevää kouluttaa tohtoreita. 

offmind
Seuraa 
Viestejä16785

HuuHaata kirjoitti:
Ei ole. Ei ole, koska massa huutaa laumasta poikkeavat hiljaiseksi.

Niin on ollut aina. Kaikilla muuallakin kuin vain tieteen kentällä.

Nykyään kuolemantuomiot ja roviolla polttamiset ovat sentään hieman harvinaisempia tuomioita.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

MooM
Seuraa 
Viestejä7547

HuuHaata kirjoitti:

On olemassa korkeakoulutettujakin ihmisiä, joiden koulutuksessa on aidosti järkeä. Koneinsinöörit kuuluvat siihen sarjaan.

Ja toki sama pätee tohtorikoulutettaviin on pieni osajoukko pitkälti jo ennaltatiedettyjä aloja, joille on taloudellista hyötyä ajatellen järkevää kouluttaa tohtoreita. 

Näitä esimerkkejä ja aloja löytyy. Itselle tuli spontaanisti mieleen tämä suomalainen nyhtökaura, joka on yliopiston ja VTT:n tutkimusten pohjalta syntynyt tuote, jolla on oikeasti iso potentiaali, vaikka ei se mikään uusi Nokia ole yhteiskunnalisen vaikutuksen kannalta. 

Insinööritieteissä ja sitä lähellä olevissa luonnontieteissä on paljon aloja, jotka mahdollistavat tekniset harppaukset. Samoin esim. (molekylitason tutkimusmenetelmiä/analyyseja vaativa) lääketiede on niin teknistä, että se etenee vain tutkimuslaitoksissa ja joissain isoissa firmoissa, joilla on varaa infraan ja osaajiin. Muitakin varmasti löytyy. 

Tutkimusosaaminen on vain yksi tekijä menestyksen takana. On osattava poimia kaupallisen potentiaalin ideat, osattava tuotteistaa ja myydä se tuote ja sitten yleensä vielä saatava ostaja ostamaan se uudestaan. Harvoin tämä ketju on yhden osaajan tai edes firman hallussa. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

z
Seuraa 
Viestejä2918

MooM kirjoitti:
Lueskelin tuon Nivean linkin (loppua en otsikoita tarkemmin). Aika synkkä näkymä, mutta onhan siinä paljon tottakin. Kun julkaisujen voluumi kasvaa, mukaan mahtuu entistä enemmän kuraa. Ja kun tutkijan ura on ammatti muiden joukossa, sille hakeutuu ihmisiä, jotka eivät ole yhtä briljantteja ja intohimoisia kuin ne harvat, jotka 100 tai vaikka 50 vuotta sitten lähtivät tekemään tiedettä tosissaan. Samahan se on vaikka koulutuksen kanssa. 

Kaipa se ongelma on enemmän siinä, jos (ja kun) tiedettä aletaan tekemään keskinkertaisuuksien tai oikeasti lahjattomien ehdoilla, niin fiksut ja ennen kaikkia luovat tutkijat voivat jäädä ahtaalle. Jos porukassa on vain yksi, joka kyseenalaistaa "ihan riittävän hyvät" tulokset ja vaatii aina enemmän, niin aika äkkiä sellainen häirikkö on pelattu pelistä pois.

Voi myös kysyä, miten joku potentiaalinen lahjakkuus pääsee kehittymään huippututkijaksi, jos hän sattuu joutumaan ympäristöön, jossa on vain tylsämielisiä keskinkertaisuuksia aina laitoksen johtoa myöden. Jos kollegoiden välillä on ehkä jopa parin keskihajonnan verran gäppiä, niin aika vaikeaksi se ajatustenvaihto varmaankin käy - ja moni lahjakkuus varmaankin tuntee epävarmuutta omasta osaamisestaan, jos muut eivät vain yksinkertaisesti ymmärrä neropatin ideoita ja ajatuksenkulkua.

Lainaus:
Toisaalta nykyinen voluumi on tehnyt mahdolliseksi se, että meillä on valtava määrä tietoa, josta osa on oikeasti laadukasta, "totta" ja hyödyllistä ihmiskunnalle. Paljon on nice-to-know -tietoa ja sitten iso osa bulkkia, joka on nollatutkimusta tai niin huonosti tehtyä, että on siksi hyödytöntä.

Mielestäni ongelma on monasti siinä (kuten ko. kirjoituksessakin sanottiin), että roskaa rakennetaan roskalle - tieteen itsensäkorjaavuus on - jos nyt ei ihan lakkannut - niin ainakin suuresti heikentynyt. Pahalta myös näyttää, että roska kumuloituisi nykyään nopeammin kuin varsinainen oikea tieteellinen tieto.

Hankalaa roskan kumuloitumisessa on se, että se voi iskeä aika pahasti juuri vertaisarviointivaiheessa - koska todennäköisyys sille, että "vertainen" on tehnyt koko uransa pelkän roskan varassa on aika suuri. Jos haluat olla erimieltä kuin roska, niin vastassasi on aikamoinen taistelu. Toisaalta sinun pitäisi kyseenalaistaa kokonainen oppisuunta ja kaikki sen piirissä tehty työ 10-20 vuoden ajalta - ja toisaalta taas roskan kumoaminen on äärimmäisen epäkiitollista ja -kiinnostavaa työtä - paska kun on ja pysyy paskana vaikka sitä kuinka talikoisi ja kääntelisi.

Ja tietysti, jos roskan saa osoitettua vääräksi, niin se ei tietenkään hidasta roskan kumuloitumista pätkääkään. Kontribuutiosi tieteen alttarille katoaa kuin pieru saharaan.

Lainaus:
Peer-review'n ongelmat ovat tunnettuja. Mutta mikä on se vaihtoehto? On aika turha sanoa, että olkaa parempia ja rehellisempiä (ja ymmärtäkää kykyjenne rajat), niin teitä ei tarvitse arvioida ja raakata.

Eikös matemaatikot ja/tai fyysikot ole kokeilleet systeemiä, jossa tutkijat julkaisevat drafteja (esim, arxiv.org?), joita kolleegat voivat sitten kommentoida ja vaikuttaa lopullisen artikkelin sisältöön (ja oikeellisuuteen - toivottavasti)? Tosin tämä ei varmaankaan toimi kaikilla aloilla.

Yksi ehkä mikä tarvittaisiin olisi mahdollisuus avoimeen keskusteluun julkaistujen artikkelien pohjalta. Jos samalla kaikki tausta-aineisto, menetelmät ja koodit olisivat saatavilla, niin tällöin kuka tahansa riittävän pätevä ja asiastakiinnostunut voisi tarkistaa tulokset ja ruotia tutkimuksen mahdollisia puutteita. Samalla alkuperäiset kirjoittajat voisivat vastata helposti ja joko puolustaa kantaansa tai esittää korjauksia. Tällöin perinteisen vertaisarvioinnin tehtäväksi jäisi ehkä vain silkan roskan karsiminen pois.

Sinänsähän nykyisenä Internet-aikana tällainen olisi lapsellisen helppoa ja miksi tällaiseen ei mennä tuntuu vähän kummalliselta. Tietysti vanhan printtimedian tyylinen komenttikirjeiden lähettäminen on olemassa, mutta niiden julkaisussa on käsittääkseni aika tiukka seula,

zz

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat