Seuraa 
Viestejä443

Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.

Muistui mieleeni jo ammoin näkemäni Stan Laurelin ja Oliver Hardyn keskustelupätkä:

(Oliver:
- Mitä Sinä teet?
Stan:
- Keksin ruutia.
Oliver:
- Sehän on jo keksitty.
Stan:
- Mutta minä keksin sitä lisää).

Näin kuin yllähän se on.
Me keksimme asioita aina pikkuhiljaa. Mitä väliä vaikka asiat olisi jo keksitty... Meille useimmille on tärkeintä se mitä keksimme, tajuamme juuri nyt.
Niinhän se on.

Keijo Kullervo

Ps. Tietojeni mukaan suhteellisuusteorian sovellutuksia käsittää ja ymmärtää vain muutama ihminen maailmassa, tälläkin hetkellä.
Kuitenkin:
Tärkeintä ja oleellisinta on se,  mitä jokainen yksityisesti ymmärtää ja ymmärtää kasvattaa tietämystään."

 

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

Kommentit (4)

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11580

Oppiminen ja oivaltaminen on tietysti jokaiselle ihmiselle tärkeää ja jotkut vievät siihen ohjaavaa tarvetta/viettiä pidemmälle kuin toiset. Myös suunnaten eri asioihin. Oikeastaan tuon kaltainen oppimisen ja oivaltamisen kehitys kun loppuu, niin ihminen on kuollut tai dementoitunut fataalisti.

Henkilökohtaisen keksimisen ja sitten sen ainutlaatuisen, ihmiskunnan mitassa uutta luovan keksimisen välinen ero kuitenkin on siinä, että vain toisessa tapauksessa kollektiivinen tiedon kumuloituminen etenee. Vaikka henkilökohtaisesta keksimisestä/oivaltamisesta saisikin kiksejä, niin se vertautuu kuitenkin lähinnä opiskeluun tai kopiointiin ja jos väen väkisin tekee sen vaikeamman tien kautta eikä suoraan omaksu sitä toisten jo auraamaa polkua, niin se usein voi olla ihmiskunnan ja älyn resurssien haaskaamista. Mutta tietysti ainutlaatuista nerouttakin tavoitteleva joutuu kulkemaan jonkinlaisen edesmenneiden suuruuksien oivaltamista jäljittelevän polun pystyäkseen ottamaan sen seuraavan askeleen tuntematonta kohti.

Suhteellisuusteorian osalta kuitenkin lienee paikallaan todeta, että sitä mystifioidaan suotta. Sen ymmärtäminen ja soveltaminen on arkipäivää ja rutiinia tuhansille tai kymmenille tuhansille asiantuntijoille eri tieteen ja tekniikan alueilla. Sadat tuhannet tai miljoonat ovat siihen perehtyneet riittävästi ymmärtääkseen perusasiat ja kyetäkseen tarvittaessa ammattimaiseen soveltamiseen. Miljardeilla ihmisillä on potentiaali ymmärtää se, jos vain yleiset edellytykset täyttyvät, eli esimerkiksi saatavilla oleva koulutus ja oppimateriaali sekä edeltävät tiedot. Suhteellisuusteoria on ihan simppeliä matematiikkaa, ei mitään ylivaikeaa tai -teoreettista mystiikkaa.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

^Mielestäni on käsittämätöntä, ettei suhteellisuusteoriaa ole tuotu simppelissä (siis vähemmän matemattisessa muodossa) peruskoulun fysiikkaan. Todella moni ihminen on vielä tuossa vaiheessaan elämää avoimempi  tuollaiselle tiedolle. Se on itsessään jotain erilaista ja kiehtovaa arkipäivästä poikkeavaa.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11580

Se onkin mielenkiintoinen seikka, että miksi osa ihmisistä sulkeutuu iän myötä uutta tietoa ja uusia ideoita koskien. Missä vaiheessa nuoresta vihaisesta radikaalista tulee äkäinen vanha konservatiivi jonka mielestä nykynuoriso on huonoa ja maailma valmis, ollen parhaimmillaan juuri siinä oman aikuisuuden kynnyksellä jokunen kymmentä vuotta aiemmin? Tämä tuttu kaavahan on toistunut läpi tunnetun historian. Suunnilleen ensimmäiset löydetyt tekstit ovat aikansa mielensäpahoittajan tuottamaa valitusvirttä nuorion ja maailman rappiosta ja menneiden aikojen nostalgista kaihoamista. Tämä ei tainnut kuitenkaan liittyä aiheeseen millään lailla, joten pyydän anteeksi ja vaikenen tähän.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44823
Ab Surd Oy

Se onkin mielenkiintoinen seikka, että miksi osa ihmisistä sulkeutuu iän myötä uutta tietoa ja uusia ideoita koskien. Missä vaiheessa nuoresta vihaisesta radikaalista tulee äkäinen vanha konservatiivi jonka mielestä nykynuoriso on huonoa ja maailma valmis, ollen parhaimmillaan juuri siinä oman aikuisuuden kynnyksellä jokunen kymmentä vuotta aiemmin? Tämä tuttu kaavahan on toistunut läpi tunnetun historian. Suunnilleen ensimmäiset löydetyt tekstit ovat aikansa mielensäpahoittajan tuottamaa valitusvirttä nuorion ja maailman rappiosta ja menneiden aikojen nostalgista kaihoamista. Tämä ei tainnut kuitenkaan liittyä aiheeseen millään lailla, joten pyydän anteeksi ja vaikenen tähän.

Yksi syy voisi olla se että aivot adaptoituvat ympäristöön tehokkaimmin noin 20 ikävuoteen mennessä. Tämän jälkeen asteittain ympäristössä tapahtuva kehitys koetaan mahdollisesti negatiivisena ja uhkana koska aivot eivät kykene mukautumaan uuteen tietoon, prosesseihin ja systeemeihin enään samalla tavalla. Aivot halajavat sinne 20 vuoteen mennessä opittuun "La-La maahan", sen sääntöhin ja prosesseihin ?

Voidaan olettaa että yksilö ja sen aivot ovat on parhaiten ympäristönsä kanssa "synkassa" noin 20-30 ikävuoden välillä? 

Ja mitä vähemmän kunkin yksilön aivot ovat kykeneviä mukautumaan ympäristöön 20 ikävuoden jälkeen sitä kovempaa on ympäristön kehityksen/muutoksen vastustus? 

"Kalkkeutuminen"

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat