Seuraa 
Viestejä460

Muistan sen aivan kammottavan pelottelukampanjan joka eteenkin 1970-luvulla vallitsi varsinkin heroiinista. Sen demoninen, helvetillinen koukuttavuus iskostettiin päänuppeihimme niin että tuskin juuri kukaan uskalsi asiaa kyseenalaistaa. Ja kuitenkin -  maassa oli silloin satoja tuhansia aiheen konkreettiseen vaikutukseen omakohtaisesti perehtyneitä. Mitä ilmeisemmin heroiini ei merkinnyt yhtikäs mitään tälle sota-ajan sukupolvelle joka todennäköisemmin näki aineen oman muistikuvansa mukaisesti vain kipulääkkeenä, vieläpä varsin erinomaisena. Tutkija Mikko Ylikankaan selvityksen mukaan suomalaiset sotilaat olisivat jatkosodan kolmena vuotena (1941-44) käyttäneet kivunlievittäjänä tai muuten vain noin 250 miljoonaa annosta morfiinia tai heroiinia unohtamatta tietenkään miljoonia annoksia pervitiiniä, luminaalia ja esim kokaiinia.

Heroiinin käytön rauhanajan huippuvuonna 1948 Suomessa kulutettiin peräti 150 kiloa ainetta pelkästään reseptilääkkeenä. Aineen käytön määrää suunniteltiin jopa laajennettavan kunnes lähinnä USA ja Yhdistyneet Kansakunnat aloittivat Suomen viranomaisten painostuksen. Ilmeisesti osin pitkin hampain Suomi lopulta (YK-jäsenyyden takiako?) antautui ja heroiini poistettiin reseptilääkkeenä.

Mutta miksi näin hulvattoman heroiini/morfiinikylvyn jälkeen Suomessa oli lopulta kovin vähänlaisesti narkomaaneja, siis lähinnä heroinisteja? Ylikankaan mukaan syitä saattoi olla teknisessä heroiinin nautintatavassa (pillerit, suun kautta ei piikittämällä), pienissä määrin mm Pulmo-yskänlääkkeenä (jota syötettiin runsain määrin myös lapsille). Ylikankaan mukaan todellinen syy vähäiseen heroiiniongelmaan liittyi kulttuuriin: heroiini ei synnyttänyt käyttökulttia, palvontaa ja aineen "jumalallisuuden ylistystä". Sen ajan suomalainen yhteiskunta glamorisoi viinaa ja ryyppäämistä.

Myytti heroiinin automaattisesti koukuttavuudesta on mitä ilmeisemmin syntynyt poliittisen propagandan kautta.

Kenraalit vauhdissa ja sotilaat sammuksissa

"Vaikka nykyään huumeiksi luokitellut lääkkeet olivatkin yleisessä käytössä, sotilaiden huumeidenkäytöstä sodan aikana ja sen jälkeen ei ole juuri puhuttu. Kirjailija Pekka Jaatinen arvelee, että lääkkeiden käyttäjät ja heidän omaisensa eivät pitäneet asiaa mitenkään erikoisena. Lääkkeitä ei tuolloin mielletty huumeiksi. Myös Suomen huumehistoriaa tutkineen filosofian tohtori Mikko Ylikankaan mielestä esimerkiksi Pervitiniä pidettiin sotavuosina lähinnä piristeenä, ei huumeena. Huumelääkkeistä ei Ylikankaan mukaan muodostunut ongelmaa rintamaoloissa. Sairaala- ja poliisitietojen valossa huumeet eivät olleet kovin merkittävä ongelma myöskään kotiin palanneiden sotilaiden parissa. "Yllätyin tästä itsekin", Ylikangas huomauttaa.

Vaikka lääkärikunta Suomessa tiesi varmasti heti sodan jälkeen että heroiinin ja morfiinin demoninen koukuttavuus oli myytti vasta Norman Zinbergin 1970-luvun tutkimukset purkivat heroiiniin ja morfiiniin liittyviä myyttejä yleisessä käsityksessä. Kun aiemmin oli ajateltu, että juuri heroiini aineena ja käyttäjän mielentila tuovat huumekokemuksen, Zinberg osoitti, että tarvitaan myös altistava kulttuurinen ympäristö. Sodasta jälleenrakentamiseen siirtynyt Suomi oli yhteisöllinen ja se näytti estävän tehokkaasti massiivisen syrjäytymisen. A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ilmaisee asian kuvaavasti lähes 70 vuotta myöhemmin:

"Paras tapa vähentää päihteiden haittoja on huolehtia sosiaalisesta ulottuvuudesta: ettei meillä olisi syrjäytyneitä, tai ettei meille kehittyisi niin sanottuja huonoja asuinalueita."

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

Sivut

Kommentit (26)

molineux
Seuraa 
Viestejä460

Itse lisäisin vielä yhden tavan lisätä huumeongelmaa:

Huumeita aletaan demonisoida (virallisella taholla) joka johtaa useimmiten niiden glamourisoimiseen eli kultin syntymiseen. Hieman ihmettelen miksi Suomessa niin pitkään jätettiin jatkosodan ja sen jälkeisen ajan opetukset hyödyntämättä. Oliko syynä ehkä se että demonisoimalla heroiini ja muut vastaavat huumeet pestiin viinaa "puhtaammaksi" ja hyväksyttävämmäksi?

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

suolakaivos
Seuraa 
Viestejä460

Mielestäni tämä asia on selvitetty kanadalaistutkimuksessa jo 1960-luvulla. Jani Kaaro otti sen esille tunnetussa kirjoituksessaan noin vuosi sitten. Jatkosodan aikainen lääkintähenkilöstö lienee pitänyt heroiinin maagista koukuttavuutta niin älyttömänä väitteenä ettei viitsinyt siitä edes kommentoida myöhemmin. Lääkäreiden keskuudessa asiaa ei otettu esille siitä yksinkertaisesta syystä että he eivät halunneet antaa kuvaa jonka mukaan heroiini itsessään on harmitonta eli "siitä vain jos huvittaa"-leimaa he eivät ottaneet niskaansa. Keskuudessaan he tiesivät demonisoinnin olleen tietämättömien ja poliitikkojen vouhotusta.

 

Tässä Jani Kaaron kirjoitus: Addiktiot ovat korvikkeita hengen köyhyydelle

 

"

Kanadalainen huumausainetutkija Bruce Alexander oli ensimmäisiä, jotka alkoivat epäillä, että addiktio saattaisi olla sivutuote koe-eläinten surkeasta elämästä.

Kuvittele, että olet sosiaalinen rotta, ja sinut eristetään lajikumppaneistasi. Sinut pannaan läpinäkyvään häkkiin, jossa ei ole virikkeitä saati sen vertaa sahanpurua, että sen alle voisi kaivautua piiloon. Sen päälle lisätään vielä kivuliaat tutkimusoperaatiot; verinäytteet, kokeet ja kanyylit. Alkaako morfiini tai heroiini yhtäkkiä kuulostaa houkuttavalta vaihtoehdolta?

Alexander ja kollegat panivat pystyyn klassisen kokeen, joka tunnetaan nimellä Rat Park Experiment. Normaaleista koeoloista poiketen rottapuistossa oli tilaa lähes koko huoneen verran. Häkin sisustus haettiin luonnosta, ja siellä oli sammalta, oksia, maanalaisia käytäviä ja mahdollisuus kiipeillä. Rotat saivat elää omassa sosiaalisessa ryhmässään ja elää luonnollista elämää. Lisäksi niille oli jatkuvasti tarjolla erittäin voimakkaasti addiktoivaa morfiinia.

Tulokset osoittivat kaksi asiaa. Ensinnäkin, morfiini ei kiinnostanut rottia lainkaan. Toiseksi, vaikka tutkijat tekivät kaikkensa saadakseen rotat addiktoitumaan morfiiniin – he ruiskuttivat sitä pakolla joihinkin yksilöihin päivä toisensa jälkeen tai tekivät liuoksesta niin makeaa, ettei mikään rotta voinut sitä vastustaa – he eivät saaneet rotissa aikaan vakavaa addiktiota.  "

 

Myöhemmin on voitu todeta että ihmiset eivät tässä suhteessa (heroiini, addiktio, sosiaalinen umpikuja...) eronneet kovinkaan paljon toisistaan.

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suolakaivos
Seuraa 
Viestejä460
molineux

Itse lisäisin vielä yhden tavan lisätä huumeongelmaa:

Huumeita aletaan demonisoida (virallisella taholla) joka johtaa useimmiten niiden glamourisoimiseen eli kultin syntymiseen. Hieman ihmettelen miksi Suomessa niin pitkään jätettiin jatkosodan ja sen jälkeisen ajan opetukset hyödyntämättä. Oliko syynä ehkä se että demonisoimalla heroiini ja muut vastaavat huumeet pestiin viinaa "puhtaammaksi" ja hyväksyttävämmäksi?

Hyvä spekulointi sinänsä. Suomessa viina jostain käsittämättömästä syystä luokitellaan hyväksyttäväksi päihteeksi ("viisasten juoma") vaikka se tosiasiassa aiheuttaa taatusti enemmän vahinkoa ja murhetta kuin jos heroiini olisi samalla tavalla ja samalla suhtautumistavalla vapaasti reseptilääkkeenä saatavissa kuin se Suomessa oli 1930-luvulta aina 1950-luvun alkuun asti. Jo pelkästään vähäinen narkkarien määrä 1940-luvun lopulla verrattuna taatusti satakertaiseen alkoholiongelmaisten joukkoon verrattuna.

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

työntäjä
Seuraa 
Viestejä121

Huumeet ovat ongelma vasta kun ihminen niitä etsii käyttöönsä. Joka taas kertoo kyseisen ihmisen elämässä olevista ongelmista, joihin ihminen on hankkiutunut eikä löydä tietä ulos, jolloin huumeetkin vaikuttavat hyvältä vaihtoehdolta.

Kärjistetysti sanoen tyhmät ihmiset joutuvat ongelmiin ja ovat koska liian tyhmiä ymmärtääkseen että huumeilla ongelmat eivät poistu vaan vain unohtuvat hetkeksi, aloittavat edellisten ongelmiensa lisäksi myös narkkaamisen, joka aiheuttaa kerrannaisvaikutuksina uusia ongelmia.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033

Wikipedian artikkelissa on kuvattu eri huumeiden haitallisuutta ja koukuttavuutta. Taulukon ovat laatineet vieroitustyötä tekevät psykiatrit:

https://en.wikipedia.org/wiki/Drug_harmfulness

Ainakin tuossa em. wikipedian kaaviossa heroiini on pahin mahdollinen.

Alla olevassa linkissä on The Guardianin tekemä yhteenveto asiasta:

http://www.theguardian.com/science/2009/nov/02/david-nutt-dangerous-drug-list

Toisaalta, alkoholinkäyttäjiä on huomattavasti enemmän lukumäärällisesti kuin heronisteja, jolloin alkoholin yhteiskunnalliset haitat ohittavat heroiinin aiheuttamat yhteiskunnalliset haitat:

http://www.bbc.com/news/uk-11660210

Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että piikitetty heroiini on pahin kaikista vaikka joku muuta yrittäisikin väittää.

Wikipedian artikkeli heroiinista:

https://en.wikipedia.org/wiki/Heroin#Routes_of_administration

Suun kautta otettuna heroiini ei sovellu viihdekäyttöön. Huumekäytössä heroiinia käytetään yleensä piikitettynä, poltettuna tai nuuskattuna. Toleranssi kasvaa nopeasti ja annosta tulee kasvattaa jotta saadaan sama vaikutus.Piikittämällä saa nopeimman ja voimakkaimman vaikutuksen.

Lisäys:

Subutex https://en.wikipedia.org/wiki/Buprenorphine on heroiinin vieroituksessa käytetty korvaushoito. Annostus tapahtuu suun kautta. Mutta eikös nuo valopäät piikitä sitäkin suoneen saadakseen tarvitsemansa sävärit ja ylläpitävät näin kehittynyttä riippuvuuttaan. Lopputuloksena on se, että heroiiniongelman lisäksi on myös subutex-ongelma.

z
Seuraa 
Viestejä2918
Simplex

Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että piikitetty heroiini on pahin kaikista vaikka joku muuta yrittäisikin väittää.

Ei kait asia ihan näin yksinkertainen ole. Esim. Vietnamin sodan aikaan yhdysvaltalaissotilaista n. 20% tuli riippuvaiseksi heroiinista (85% tarjottiin heroiinia, 35% kokeili sitä ja 19% jäi koukkuun), mutta 95% käyttäjistä lopetti palattuaan kotimaahan. Lisäksi lopettamiseen ei ollut vaikutusta sillä, että saiko veteraani vieroitushoitoa vai ei.

http://www.npr.org/sections/health-shots/2012/01/02/144431794/what-vietnam-taught-us-about-breaking-bad-habits

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1521-0391.2010.00046.x/abstract

Tällaisen informaation pohjalta voisi helposti spekuloida sitä, että olosuhteilla on suuri merkitys päihteiden käytössä (esim. äärimmäisen stressin helpottamiseen) ja ettei heroiinilla ole potentiaalia normaalioloissa addiktoida suurta joukkoa käyttäjiä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö joillekin yksilöille heroiinista eroon pääsy olisi lähes mahdotonta.

Jos näin on, niin varmaankin olisi syytä pohtia esim. suomalaisen huumepolitiikan järkevyyttä - kannattaako huumeiden käyttäjille kasata ongelmia ongelmien päälle ja tehdä normaali elämä heille mahdottomaksi - vai kannattaisiko herskaa jakaa ilmaiseksi kaikille sitä tarvitseville Sveitsin malliin?

zz

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033

Käsittääkseni suun kautta annettuna heroiinin koukoutuspotentiaali on pieni, koska siitä ei saa narkomaanin haluamia säväreitä. Myös annosmäärä ja kuinka pitkään on ainetta käyttänyt vaikuttavat siihen kuinka nopeasti ja kuinka voimakas riippuvuus syntyy (lääketieteelliset annokset ovat yleensä huomattavasti pienempiä kuin huumekäyttössä otetut annokset). En tiedä kuinka Vietnamissa heroiinia annosteltiin, mutta arvelen sen tapahtuneen suun kautta, jolloin siihen ei syntynyt vaikeaa riippuvuutta. Tai jos heroiinia annosteltiin suoneen kipulääkkeenä, se tehtiin valvotusti ja lääketieteellisin perusteluin ja mahdollisimman pienellä annostuksella mahdollisimman lyhyen aikaa. Osa porukasta varmaankin veti heroiininappeja kuin pastilleja tai piikittivät/polttivat sitä saadakseen päänsä sekaisin, jolloin heroiinin aiheuttamat ongelmat ja riippuvuus muodostuivat todelliseksi ongelmaksi sekä käyttäjille että lähipiirille ja yhteiskunnalle.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033
NieVei3a

Jos näin on, niin varmaankin olisi syytä pohtia esim. suomalaisen huumepolitiikan järkevyyttä - kannattaako huumeiden käyttäjille kasata ongelmia ongelmien päälle ja tehdä normaali elämä heille mahdottomaksi - vai kannattaisiko herskaa jakaa ilmaiseksi kaikille sitä tarvitseville Sveitsin malliin?

En näe mitään järkeä siinä, että yhteiskunta ylläpitäisi henkilöiden addiktiota jakamalla heille ilmaiseksi huumeita.

Mielestäni huumepolitiikan tulisi tähdätä siihen että henkilö pääsee irti riippuvuudestaan ja päihteiden käyttö ei haittaisi hänen omaa eikä lähipiirinsä elämää eikä rasittaisi yhteiskuntaa.

z
Seuraa 
Viestejä2918
Simplex

En tiedä kuinka Vietnamissa heroiinia annosteltiin, mutta arvelen...

Siis kysehän oli laittomasta käytöstä (herska kiellettiin USAssa jo 1924) ja tuskinpa siten kukaan käytti sitä muussa kuin päihtymistakoituksissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Heroin#History

In the U.S.A., the Harrison Narcotics Tax Act was passed in 1914 to control the sale and distribution of diacetylmorphine and other opioids, which allowed the drug to be prescribed and sold for medical purposes. In 1924, the United States Congress banned its sale, importation, or manufacture.

zz

z
Seuraa 
Viestejä2918
Simplex
NieVei3a

Jos näin on, niin varmaankin olisi syytä pohtia esim. suomalaisen huumepolitiikan järkevyyttä - kannattaako huumeiden käyttäjille kasata ongelmia ongelmien päälle ja tehdä normaali elämä heille mahdottomaksi - vai kannattaisiko herskaa jakaa ilmaiseksi kaikille sitä tarvitseville Sveitsin malliin?

En näe mitään järkeä siinä, että yhteiskunta ylläpitäisi henkilöiden addiktiota jakamalla heille ilmaiseksi huumeita.

Mielestäni huumepolitiikan tulisi tähdätä siihen että henkilö pääsee irti riippuvuudestaan ja/tai päihteiden käyttö ei haittaisi hänen omaa eikä lähipiirinsä elämää eikä rasittaisi yhteiskuntaa.

Niinpä:

Switzerland's Heroin Experiment

In late 1994, the Social Welfare Department in Zurich held a press conference to issue its preliminary findings: 1) Heroin prescription is feasible, and has produced no black market in diverted heroin. 2) The health of the addicts in the program has clearly improved. 3) Heroin prescription alone cannot solve the problems that led to the heroin addiction in the first place. 4) Heroin prescription is less a medical program than a social-psychological approach to a complex personal and social problem. 5) Heroin per se causes very few, if any, problems when it is used in a controlled fashion and administered in hygienic conditions. Program administrators also found little support for the widespread belief that addicts' cravings for heroin are insatiable. When offered practically unlimited amounts of heroin (up to 300 milligrams three times a day), addicts soon realized that the maximum doses provided less of a "flash" than lower doses, and cut back their dosage levels accordingly.

Jos jotkut käyttäjät eivät vain yksinkertaisesti pääse eroon heroiinista (ainakaan nykyisillä menetelmillä), niin miksi heidät pitää yhteiskunnan toimesta kiusata hengiltä?

zz

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033

Mutta palatakseni otsikkoon, niin suun kautta otettuna heroiini ei näyttäisi aiheuttavan vahvaa riippuvuuspotentiaalia (ks. viestiketjun kaksi ensimmäistä viestiä), mutta silloin se ei sovellukaan huumekäyttöön. Piikitettynä se koukuttaa vahvasti ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Tällöin ei voida esittää mitään vähätteleviä väitteitä heroiinin muka ei-koukuttavuudesta kun annostelutapa ja todennäköisesti käytetyt annokset ovat aivan eri planeetoilta. Miksi ihmeessä kukaan vaivautuisi piikittämään heroiinia jos saman vaikutuksen saisi suun kautta otetulla heroiinilla? Juuri sen takia kun suun kautta otettuna heroiini ei vaikuta niin voimakkaasti että siitä olisi huumekäyttöön.

z
Seuraa 
Viestejä2918

Palataanpa siihen Vietnamin sotaan. Tutkimusten mukaan 35% amerikkalaissotilaista kokeili heroiinia (nimenomaan huumekäytössä), 19% (so. 54% kokeilleista) jäi koukkuun, mutta heistä 95% pystyi lopettamaan käytön pian Vietnamista paluun jälkeen. Toki näille luvuille voi keksiä kaikenlaisia selityksiä, mutta yksinkertaisimmalta tuntuisi se, ettei herskan addiktiopotentiaali ole ihan sitä mitä huumevalistus antaa ymmärtää...

zz

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033
NieVei3a

Palataanpa siihen Vietnamin sotaan. Tutkimusten mukaan 35% amerikkalaissotilaista kokeili heroiinia (nimenomaan huumekäytössä), 19% (so. 54% kokeilleista) jäi koukkuun, mutta heistä 95% pystyi lopettamaan käytön pian Vietnamista paluun jälkeen. Toki näille luvuille voi keksiä kaikenlaisia selityksiä, mutta yksinkertaisimmalta tuntuisi se, ettei herskan addiktiopotentiaali ole ihan sitä mitä huumevalistus antaa ymmärtää...

Ilmeisesti em. luvut voidaan kaivaa esiin tästä tutkimuksesta:

http://www.rkp.wustl.edu/veslit/robinsamjepid1974.pdf

Sivulla 6 on esitetty mitä huumaavia aineita on käytetty, kuinka monta kertaa ja käyttötapa. Luvuista voidaan nähdä että huumaavista aineista eniten käytettiin heroiinia ja oopiumia, ja että niitä käytettiin pääasiassa polttamalla (50%) ja nuuskaamalla (25%). Piikittäminen oli harvinaista (15%). Ne jotka nuuskasivat tai piikittivät heroiinia, jatkoivat heroiinin käyttöä todennäköisemmin myös siviilissä. Siviilissä heroiinin käyttö muuttui lähes kokonaan piikittämiseen (Vietnamissa 18% piikitti ja siviilissä 77% piikitti). Suomessa heroiinia taidetaan käyttää piikittämällä.

Et sinä pysty vääntämään tuota heroiinin addiktiopotentiaalia yhtään kauniimmaksi vaikka yrität.

Voit toki tehdä tiedettä ja selvittää heroiinin addiktiopotentiaalia heroiinin käyttäjien keskuudessa, kun he yrittävät etsiä vielä tervettä suonta mihin pistää. Samalla voit kertoa heille, että tietosi mukaan heroiini ei ole juurikaan addiktoiva.

Tannu Hanskanen
Seuraa 
Viestejä2134

Eikai tuossa heroiinin kohdallakaan ole muusta kyse kuin huonosta elämäntilanteesta, jonka seurauksena harrastetaan eskapismia heroiinin avulla.

 

Ihan kuten tupakka esim. sitähän poltetaan, että rauhoitutaan ja vieroitusoireet ja ärtymys menee pois, mutta ärtymyshän ei luonnollisesti johdu tupakan puutteesta vaan joistain ulkopuolisista, tai sisäpuolisista tekijöistä. Luonnollisesti tästä kehittyy vuosien kuluessa tapa/rutiini.

 

Tai kahvi, eihän sitä juoda, koska kahvi olisi äärimmäisen hyvää, tai terveellistä vaan, kun on pakko herätä aikaisin ja unta on nautittu liian vähän. Luonnollisesti tähänkin kehittyy tapariippuvuus ja annokset kasvavat unen puutteen lisääntyessä.

 

Mikäänhän noista ei ole ratkaisu alkuperäiseen ongelmaan, jota paetaan, tai yritetään kontrolloida.

boris
Seuraa 
Viestejä220

Tässä kuvaaja joka ilmaisee vuosina 1946-50 eri maissa heroiinin käytön. Japanin tiedot puuttuu mutta muista lähteistä olen saanut tietoa että Suomi ainakin vuosina 1946 ja 1948 ohitti asukasta kohti Japanin käyttömäärät.

http://postimg.org/image/56dh6jee7/

(Suomen väkiluku vuonna 1948 lähes 4 miljoonaa)

Vuosina 1946-49 Suomi näyttää kuluttaneet reseptilääkkeenä heroiinia noin 95 kiloa/v mutta määrä putosi vuonna 1950 noin 21 kiloon. Ilmeisesti tuo Yhdistyneiden Kansakuntien ja eteenkin USA heroiinin demonisointipolitiikka alkoi purra 1950-luvun alussa. Tietysti poliittisella tasolla pyrkiminen eristyksestä (pääsy YK:n jäsenmaaksi) näytteli huomattavaa osaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat