Seuraa 
Viestejä14

Onko ihmiskunalle todella mitään hyötyä avaruuden tutkimisesta teorioiden ja kaukoputkien avulla ?

Ihmisten elin ikä on hyvin lyhyt verrattuna avaruuden mittasuhteisiin ja ajanjaksoihin joiten käsittäminen on täysin turhaa jokapaäiväisessä elämässämme

Mikä sitten on tärkeää meidän joka päiväisessä elämässämme ?

Olisiko meidän todelisen olemuksemme oivaltaminen ja ymmärtäminen  yksilöinä  ?

Ihmis elämällä niin kuin muullakin elämän ilmentymillä on jokin syy olemassa ololleen ?

Me emme vain sitä tiedä ja ymmärrä tällä hetkellä joten me  tai lähinnä tiede ihmiset haparoivast sokkoin pimeydessa elämän ulkoisten ilmenemis muotojen  rakenteissa

Ihmisten  olisi aika oppia tutkimaan sitä mitä ihmiset todella ovat ja mikä meissä on todellista ja mikä harhaa ?

Avaruus on suuri mutta myös käsityskykymme uloitumattomissa joten sen turha tutkiminen on vain hukaan heitettyä aikaa jonka voimme käyttää paremmin tutkimalla elämää omassa olemuksesamme

Maidän oma tietoisuutemme on  elämän salaisuuden oikea avaaja  ei kaukoputket  ja teoriat  jotka sotkevät tietomäärällään vain meidä pienet aivomme

  • ylös 2
  • alas 1

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Sillä on jotain hyötyä ihmiselle itselleen tätä palloa asuttaessaan mutta universaalisesti sillä ei ole paskankaan merkitystä.

JPI
Seuraa 
Viestejä32830

Onko ihmiskunnalle hyötyä muusta kuin syntymistä ja kuolemista? 

(n-1)³ + n³ + (n+1)³ = (3n/2)³, n∈Z = ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
optimistx
Seuraa 
Viestejä852
JPI

Onko ihmiskunnalle hyötyä muusta kuin syntymistä ja kuolemista? 

Sanos muuta.

Kun ihminen on vaippaiässä nuoruuden tai vanhuuden takia, niin kiinnostuksen kohteet ovat suppeammat kuin muulloin. Syöminen, pissaaminen ja kakkaaminen ovat päivän kohokohtia, mahdollisesti jonkinlainen jokeltaminen tai höpötys ympärillä palloileville naamoille. Napaan ja varpaisiin tuijotus tuo vaihtelua. Voi myös rääkäistä jotain jonnekin. (ei tosin tänne).

Jos tämmöinen ultranuori, ultravanha kirjoittelisi tälle palstalle, hän varmaan kysyisi, miksi pitäisi olla muuta. Eihän muusta ole mitään hyötyä!

En sitten sano asiasta enempää, vaan jätetään älykkäiden lukijoiden älyllekin pureskeltavaa.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Vierailija

Tieteen rahoitus on kuitenkin rajoitettua ja rahoituksesta ollaan päättävien (politikkojen ja siten veronmaksajien) hyväntahtoisuuden varassa.

Onko siis järkevää rahoittaa megaprojekteja, kuten ISS, LHC ja monia megaluokan avaruus/tähtiteleskooppiprojekteja, vai pitäisikö varat jakaa pienemmille, mutta vähemmän mediaseksikkäille projekteille ?

 

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7658

Siis jos hyödyllä tarkoitetaan taloudellista eli rahallista hyötyä, niin sitä avaruustutkimus ei tuo tällä hetkellä. Tieteen tehtävä on kuitenkin tuoda muuta kuin rahallista hyötyä ja siksi tutkivaa tiedettä tarvitaan. Sekin hyötyä, että ihmiskunnan tietämys kasvaa tieteen edistyessä. Ei siitä rahastakaan ole mitään hyötyä sen jälkeen, kun Maapallo on tuhoutunut ja ihmiset kuolleet.

Goswell
Seuraa 
Viestejä18849

Sitten kun se kivi huomataan joka maata uhkaa, sadatellaan kun tutkimukseen ja tekemiseen ei annettu rahaa aikanaan enemmän, kun oli kaikkea niinmaan tärkeää muuta..

Minun mielestä noin.

Vierailija
Ertsu

Siis jos hyödyllä tarkoitetaan taloudellista eli rahallista hyötyä, niin sitä avaruustutkimus ei tuo tällä hetkellä. Tieteen tehtävä on kuitenkin tuoda muuta kuin rahallista hyötyä ja siksi tutkivaa tiedettä tarvitaan. Sekin hyötyä, että ihmiskunnan tietämys kasvaa tieteen edistyessä. Ei siitä rahastakaan ole mitään hyötyä sen jälkeen, kun Maapallo on tuhoutunut ja ihmiset kuolleet.

Jos ajatellaan biologiaa ja luonnonvalintaa, silloin nimenomaan pitää ylläpitää mahdollisimman monta mahdollista haaraa, vaikka hyvin harva tuottaa mitään.

Vaarana on se, että joihinkin suosikkiprojekteihin uhrataan tolkuttomasti rahaa (jotka saattavat päätyä umpikujaan).

Juuri tämän takia on tärkeää rahoittaa mahdollisimman monta pientä projektia rinnakkain, koska ei voida etukäteen tietää, mikä oikeasti tuottaa mitään.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Matlep

Onko ihmiskunalle todella mitään hyötyä avaruuden tutkimisesta teorioiden ja kaukoputkien avulla ?

Ihmisten elin ikä on hyvin lyhyt verrattuna avaruuden mittasuhteisiin ja ajanjaksoihin joiten käsittäminen on täysin turhaa jokapaäiväisessä elämässämme

Mikä sitten on tärkeää meidän joka päiväisessä elämässämme ?

Olisiko meidän todelisen olemuksemme oivaltaminen ja ymmärtäminen  yksilöinä  ?

No onhan se tuokin mahdollisuus, käpertyä itseensä jos mikään muu ei kiinnosta. Eikö tuohon "meidän todelliseen olemukseen oivaltamiseen ja ymmärtämiseen" mahtuisi millään se että mielenkiinnon kohteet vaihtelevat ja kaikki sinulle turha ei ole turhaa kaikille?

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Inhorealisti toteaa tässä vaiheessa, etta NASAn, CERNin ja ESAn kaltaisia organisaatioita tarvitaan, jotta voitaisiin jakaa teollisuustukijaisa, eikä muut kilpailijamaat pääsisi valittamaan WTOlle epäreilusta kilpailusta :-)

Periaatehan on se, että näissä tiedeorganisaatioissa projekteja myönnetään eri maille heidän maksuosuuksien suhteessa.

NASAssa ei mitään suuria projekteja ei saa lävitse, ellei se työllistä firmoja kaikissa 50 osavaltiossa tai ainakin 25 osavaltiossa (senaattorit) tai puolessa väkimäärän osavaltioissa (kongressiedustajat). Täsätä seurasi esim. sukkulan SRB boostereiden kuljettaminen segmentteinä USAn kanavaverkoston poikki, josta seurasi esim. Challengerin räjähdys.

Suomikaan ei voinut liittyä ESAan moneen vuoteen, kun täällä ei ollut teollisuutta, jolla oliis ollut teknistä valmiutta kilpailla niistä projekteista, jota maksuosuus olisi edellyttänyt.

Suomihan ei ole mukana Ariane kantoraketeissa tai miehitetyissä (ISS), kun suomalaisella teollisuudella ei olisi ollut mitä tarjota maksuosuutta ajatellen.

USAan iski iski paniikki 1957 Sputnikin myötä, kun heikäläinen teollisuus ei pystynyt vastaavaan.

Kennedyn kuupuhe mahdollisti rahan pumppaamisen kantorakettiteollisuuteen ja erityisesti elektroniikan miniatyrisointiin. Jälkimmäisestä on muodostunut USAlle suuri taloudellinen menestystekijä 1960-1980 luvuilla. Puheet "teflonista" ovat pelkkää sumutusta, jolla tavallinenn kansa pidettiin tyytyväisenä.

 

 

offmind
Seuraa 
Viestejä22066
pmk

Inhorealisti toteaa tässä vaiheessa, etta NASAn, CERNin ja ESAn kaltaisia organisaatioita tarvitaan, jotta voitaisiin jakaa teollisuustukijaisa, eikä muut kilpailijamaat pääsisi valittamaan WTOlle epäreilusta kilpailusta :-)

Varsinkin realistin pitäisi myös ottaa huomioon, että jotkin tutkimuksen kohteet edellyttävät megalaitteita. Superteleskooppeja ja aina vain tehokkaampia hiukkaskiihdyttimiä. Tai sitten pitää tyytyä, että havaintoja ei saada ja hypoteesit jäävät vain filosofoinniksi.

Kennedyn kuupuhe mahdollisti rahan pumppaamisen kantorakettiteollisuuteen ja erityisesti elektroniikan miniatyrisointiin. Jälkimmäisestä on muodostunut USAlle suuri taloudellinen menestystekijä 1960-1980 luvuilla. Puheet "teflonista" ovat pelkkää sumutusta, jolla tavallinenn kansa pidettiin tyytyväisenä.

 

Apollo-ohjelma oli kylmän sodan luoma poikkeus siinä kuin saksalaisten V2 oli ollut sotatilanteen luomus. Mutta rakettimoottoriteknologia, avaruusohjelmat ja kuulennot olisivat tapahtuneet myös ilman sodan vaatimuksiakin. Kuuhun olisi ehkä päästy vasta 1980-luvulla ja aika tavalla eri tavoin kuin miten historia meni, mutta sehän ei välttämättä olisi ollut huonompi vaihtoehto.

 

 

 

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija
offmind

Apollo-ohjelma oli kylmän sodan luoma poikkeus siinä kuin saksalaisten V2 oli ollut sotatilanteen luomus. Mutta rakettimoottoriteknologia, avaruusohjelmat ja kuulennot olisivat tapahtuneet myös ilman sodan vaatimuksiakin. Kuuhun olisi ehkä päästy vasta 1980-luvulla ja aika tavalla eri tavoin kuin miten historia meni, mutta sehän ei välttämättä olisi ollut huonompi vaihtoehto.

 

Olen tuosta rajusti eri mieltä.

Vaikka Arthur C. Clark esitti geostationäärisen tietoliikennesatellitin konseptin vuonna 1945 ja ensimmäinen transatalanttinen puhelinkaapeli avattiin 1956,  puhelinkaapelit tekivät transatlanttiset satelliittiyhteydet vain yhdeksi vaihtoehdoksi.

Joskus vuoden 2000 hujakoilla valtameren alaiset kuitukaapelit tekivät kiinteät (geosynkroniset) satelliittiyhteydet enemmän tai vähemmän vanhanaikaiseksi.

Maatalan radan (aurinkosynkroniset) sää yms. satelliitit olisivat todennäköisesti paras saavutus tänä päivänä ilman sotilaallista tarvetta. Joku SpaceShip1/2 olisi tänä päivänä huipputenologiaa.

JPI
Seuraa 
Viestejä32830
pmk
offmind

Apollo-ohjelma oli kylmän sodan luoma poikkeus siinä kuin saksalaisten V2 oli ollut sotatilanteen luomus. Mutta rakettimoottoriteknologia, avaruusohjelmat ja kuulennot olisivat tapahtuneet myös ilman sodan vaatimuksiakin. Kuuhun olisi ehkä päästy vasta 1980-luvulla ja aika tavalla eri tavoin kuin miten historia meni, mutta sehän ei välttämättä olisi ollut huonompi vaihtoehto.

 

Olen tuosta rajusti eri mieltä.

Vaikka Arthur C. Clark esitti geostationäärisen tietoliikennesatellitin konseptin vuonna 1945 ja ensimmäinen transatalanttinen puhelinkaapeli avattiin 1956,  puhelinkaapelit tekivät transatlanttiset satelliittiyhteydet vain yhdeksi vaihtoehdoksi.

Joskus vuoden 2000 hujakoilla valtameren alaiset kuitukaapelit tekivät kiinteät (geosynkroniset) satelliittiyhteydet enemmän tai vähemmän vanhanaikaiseksi.

Maatalan radan (aurinkosynkroniset) sää yms. satelliitit olisivat todennäköisesti paras saavutus tänä päivänä ilman sotilaallista tarvetta. Joku SpaceShip1/2 olisi tänä päivänä huipputenologiaa.

On ihan turha jossitella mitä olisi voinut tapahtua ja mitä ei!

(n-1)³ + n³ + (n+1)³ = (3n/2)³, n∈Z = ?

offmind
Seuraa 
Viestejä22066
pmk
offmind

Apollo-ohjelma oli kylmän sodan luoma poikkeus siinä kuin saksalaisten V2 oli ollut sotatilanteen luomus. Mutta rakettimoottoriteknologia, avaruusohjelmat ja kuulennot olisivat tapahtuneet myös ilman sodan vaatimuksiakin. Kuuhun olisi ehkä päästy vasta 1980-luvulla ja aika tavalla eri tavoin kuin miten historia meni, mutta sehän ei välttämättä olisi ollut huonompi vaihtoehto.

 

Olen tuosta rajusti eri mieltä.

Vaikka Arthur C. Clark esitti geostationäärisen tietoliikennesatellitin konseptin vuonna 1945 ja ensimmäinen transatalanttinen puhelinkaapeli avattiin 1956,  puhelinkaapelit tekivät transatlanttiset satelliittiyhteydet vain yhdeksi vaihtoehdoksi.

Joskus vuoden 2000 hujakoilla valtameren alaiset kuitukaapelit tekivät kiinteät (geosynkroniset) satelliittiyhteydet enemmän tai vähemmän vanhanaikaiseksi.

Televisiolähetysten välitys olisi ollut edelleen omiaan satelliittien kautta. Ja sääsatelliitteja on aika mahdotonta korvata maanpäällisellä laitteella. Myös kaikenlaiseen muuhun Maapallon havainnointiin saterlliitit ovat kutakuinkin ainoa järkevä ratkaisu, eli jos tekniset ratkaisut olisivat olleet olemassa, niin enemmin tai myöhemmin satelliitit olisivat muuttuneet scifistä todeksi.

Maatalan radan (aurinkosynkroniset) sää yms. satelliitit olisivat todennäköisesti paras saavutus tänä päivänä ilman sotilaallista tarvetta. Joku SpaceShip1/2 olisi tänä päivänä huipputenologiaa.

Kannattaa myös muistaa mitä rakettimoottorin teknisessä kehityksessä tapahtui vaikkapa USA:n ilmavoimissa ja NACA:n lukuisissa tutkimusohjelmissa ennen kuin kaikki keskitettiin NASA puitteisiin.

Lentokone kehittyi nopeasti ennen kylmää sotaa ja venäläisten uhkaa ja se olisi jatkanut kehittymistään myös siinä tapauksessa että kylmää sotaa ei jostain syystä olisi tapahtunut. X-15 teki ensilentonsa 1959 ja jo sen puitteissa tehtiin pari lentoa yli 100 km korkeuteen. Myös Boeing X-20 Dyna-Soar oli ilmavoimien ohjelma ja sen kehitys alkoi jo 50-luvun alussa.  

X-15 ja X-20 saivat kirvestä, koska kaikki avaruuslennon kehitystyöhön suunnattu raha laitettiin NASA:n tarpeisiin (ja lentäviin apinoihin kuten Space cowboys -leffassa kettuiltiin). 

Vaikka tutkimus- ja kehitystyön (ja rahan) keskittäminen toi nopeasti toivotun tuloksen eli Neuvostoliiton päihittämisen, niin kyllä avaruuslennon kehittyminen olisi tapahtunut ilmankin. Vaikkakaan ei varmaankaan yhtä nopealla aikataululla. Ties vaikka joku Neil Armstrong olisi ollut ensimmäinen ihminen kiertoradalla jokin X-42:n ohjaimissa vuonna 1969 

Sen miten kiertoratanopeudet voidaan saavuttaa olivat jo saksalaiset ratkaisseet sodan aikana ja vain tilaisuus laitteiden rakentamiseen puuttui. Todennäköisesti myös Werner vonBraun kavereineen olisi saanut mahdollisuutensa ilman kylmää sotaakin joskus 60-luvun kuluessa.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

offmind
Seuraa 
Viestejä22066
JPI

On ihan turha jossitella mitä olisi voinut tapahtua ja mitä ei!

Vaihtoehtohistoriat ovat vain scifiä, mutta ei kaikki scifi ole vain turhaa jossittelua. 

Ja pointti on siinä, että ne (poliittiset) syyt jotka aikoinaan veivät ihmisen kiertoradalle ja Kuuhun eivät ole ainoita mahdollisia syitä jotka olisivat johtaneet ihan samaan. 

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

JPI
Seuraa 
Viestejä32830
offmind
JPI

On ihan turha jossitella mitä olisi voinut tapahtua ja mitä ei!

Vaihtoehtohistoriat ovat vain scifiä, mutta ei kaikki scifi ole vain turhaa jossittelua. 

Ja pointti on siinä, että ne (poliittiset) syyt jotka aikoinaan veivät ihmisen kiertoradalle ja Kuuhun eivät ole ainoita mahdollisia syitä jotka olisivat johtaneet ihan samaan. 

Olen aika paljon samaa mieltä kanssasi noista mahdollisista vaihtoehtoisista menneisyyksistä.

(n-1)³ + n³ + (n+1)³ = (3n/2)³, n∈Z = ?

Vierailija
offmind
JPI

On ihan turha jossitella mitä olisi voinut tapahtua ja mitä ei!

Vaihtoehtohistoriat ovat vain scifiä, mutta ei kaikki scifi ole vain turhaa jossittelua. 

Ja pointti on siinä, että ne (poliittiset) syyt jotka aikoinaan veivät ihmisen kiertoradalle ja Kuuhun eivät ole ainoita mahdollisia syitä jotka olisivat johtaneet ihan samaan. 

Olisiko SpaceX Falcon 1 raketin kaltaisia yksityisellä rahoituksella tehtyjä raketteja syntynyt vasta kymmenen vuotta sitten, ellei valtavaa julkista/sotiolaallista teknologian kehitystä ? Falcon 1 pystyy kantamaan matalalle radalle muutama sata kiloa. Olisivatko kymmenen vuotta sitten satelliitit tuota suuruusluokkaa ?

Falcon 9 pystyy nostamaan 4 tonnia GTO radalle ja siten mahdollistanut kukoistavan laukisuinfrastruktuurin geosynkronirataa varten tulevina vuosina.

Miehitettyä kuulentoa varten tarvittaisiin useampia Falcon Heavyä, mutta se tietysti edellyttää suurta kysyntää Falcon 9 tyylisille rakenteille, jotta yksikkökustannukset saadaan alas ja siten FH järkevään hintaan.

 

offmind
Seuraa 
Viestejä22066
pmk
offmind
JPI

On ihan turha jossitella mitä olisi voinut tapahtua ja mitä ei!

Vaihtoehtohistoriat ovat vain scifiä, mutta ei kaikki scifi ole vain turhaa jossittelua. 

Ja pointti on siinä, että ne (poliittiset) syyt jotka aikoinaan veivät ihmisen kiertoradalle ja Kuuhun eivät ole ainoita mahdollisia syitä jotka olisivat johtaneet ihan samaan. 

Olisiko SpaceX Falcon 1 raketin kaltaisia yksityisellä rahoituksella tehtyjä raketteja syntynyt vasta kymmenen vuotta sitten, ellei valtavaa julkista/sotiolaallista teknologian kehitystä ? Falcon 1 pystyy kantamaan matalalle radalle muutama sata kiloa. Olisivatko kymmenen vuotta sitten satelliitit tuota suuruusluokkaa ?

Falcon 9 pystyy nostamaan 4 tonnia GTO radalle ja siten mahdollistanut kukoistavan laukisuinfrastruktuurin geosynkronirataa varten tulevina vuosina.

Miehitettyä kuulentoa varten tarvittaisiin useampia Falcon Heavyä, mutta se tietysti edellyttää suurta kysyntää Falcon 9 tyylisille rakenteille, jotta yksikkökustannukset saadaan alas ja siten FH järkevään hintaan.

Kylmän sodan vuosina rakettimoottoritekniikka oli sotasalaisuus eikä yksityinen avaruustoiminta ollut satelliitteja lukuun ottamatta mahdollista. Ilman kylmää sotaa SpaceX:n kaltainen yritys olisi ollut mahdollinen jo 60 vuotta sitten.

Kaupallisen avaruustoiminnan mahdollistava laki on vuodelta 1984 mutta se ei vielä oikein toiminut

https://en.wikipedia.org/wiki/Commercial_Space_Launch_Act_of_1984 

The Commercial Space Launch Act of 1984 required encouragement of commercial space ventures, adding a new clause to NASA's mission statement:

(c) Commercial Use of Space.--Congress declares that the general welfare of the United States requires that the Administration seek and encourage, to the maximum extent possible, the fullest commercial use of space.

Yet one of NASA's early actions was to effectively ban private space flight through a mountain of red tape. From the beginning, though, this met significant opposition not only by the private sector, but in Congress. In 1962, Congress passed its first law pushing back the prohibition on private involvement in space, the Communications Satellite Act of 1962. While largely focusing on the satellites of its namesake, this was described by both the law's opponents and advocates of private space, as the first step on the road to privatization.

SpaceX ja muut yksityisomistuksessa olevat kantorakettifirmat tulivat mahdolliseksi vuoden 1990 lainsäädännön myötä jonka nimenomaisena tarkoituksena oli purkaa NASA:n monopoliasemaa avaruustoiminnassa:

On November 5, 1990, United States President George H. W. Bush signed into law the Launch Services Purchase Act.[16] The Act, in a complete reversal of the earlier Space Shuttle monopoly, ordered NASA to purchase launch services for its primary payloads from commercial providers whenever such services are required in the course of its activities.

Commercial launches outnumbered government launches at the Eastern Test Range in 1997.[17]

The Commercial Space Act was passed in 1998 and implements many of the provisions of the Launch Services Purchase Act of 1990.[18]

Nonetheless, until 2004 NASA kept private space flight effectively illegal.[19] But that year, the Commercial Space Launch Amendments Act of 2004 required that NASA and the FAA legalize private space flight.[20] The 2004 Act also specified a "learning period" which restricted the ability of the FAA to enact regulations regarding the safety of people who might actually fly on commercial spacecraft through 2012, ostensibly because spaceflight participants would share the risk of flight through informed consent procedures of human spaceflight risks, while requiring the launch provider to be legally liable for potential losses to uninvolved persons and structures. [21]

To the end of 2014, commercial passenger flights in space has remained effectively illegal, as the FAA has refused to give a commercial operator's license to any private space company.[22]

Kaikki tuo (turha) teknologian sääntely on kylmän sodan peruja ja sen purkaminen on vienyt vuosikymmeniä.

Jos kylmää sotaa ei olisi tapahtunut, niin avaruusliikennejärjestelmät olisivat ehkä voineet kehittyä samalla tavoin kuin siviili-ilmailu ja yksityisyritykset olisivat voineet kilpailla rakettimoottoriteknologialla ja laukaisujärjestelmillä Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. 

Yksi vaihtoehtoinen historia on se, että yksityisrahoitus olisi mahdollistanut kiertoratalaukaisun jo 1950-luvulla saksalaisten A9 ja A10 suunnitelmiin perustuen. vonBraunhan oli valmis lähettämään Redstonen jo kauan ennen kuin hänelle lopulta tarjouti tilaisuus.

SpaceX on ainakin osoittanut se, että yksityisesti toteutettuna kantoraketin kehitystyö voi olla huomattavasti halvempaa kuin valtion viraston toteuttamana.

http://www.armaghplanet.com/blog/nazis-in-space.html

http://www.astronautix.com/lvs/a9a10.htm

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija

Tuo NASAn mieltymys Pyhään Lehmäänsä eli Sukkulaan on kyllä hyvin dokumentoitu. Sen rahoituksen varmistamiseksi kaikki kilpailevat vaihtoehdot piti eliminoida. Pitkään jopa väitettiin, että Saturn V piirustuksetkin olisi tuhottu, ettei vaan kukaan pääsisi rakentamaan sitä uudelleen. Tiedä sitten, pitääkö tämä paikkaansa, mutta jos joku on viime aikoina onnisttunut niitä näkemään, niin sitten tämä huhu kumoutuisi.

Sitten kun Sukkulafiaskon kokonaisuus paljastui (viimeistään muutaman lennon jälkeen), silloin NASAlla oli kovemmat paineet mahdollisten kilpailijoiden häätämiseen. Onneksi maailmalla on muitakin maita kuin USA.

Jos ajatellaan 1950/60 lukua ja katsoa, mitä olisi voitu saada aikaan ilman asevoimien suoranaista vaikutusta, tilanne on aika heikkä. Jos ajatellaan vaikka luotainraketteja, josta lisävaiheella olisi päässyt kiertoradalle muuaman kilon hyötykuormalla, kyse oli pääasiassa military surplussasta.

USA halusi kansainvälisen geofyysisen vuoden 1957-58 aikana laukaista satelliitin, mutta imagosyistä ei haluttu käyttää armeijan Redstone/Juno rakettia vaan haluttiin käyttää Vanguard "siviilirakettia", joka sekin oli laivaston tutkimusosaston kehittämä. Kun laukaisuista ei meinannut tulla mitään, lopulta armeijan Huntsvillen porukka (mm. von Braun) sai laukaistua Explorer 1 satelliitin.

Nelivaiheinen kiinteän polttoaineen Scout oli kasattu eri ohjuksista. Kirunasta ammuttavat luotausraketit taas perustuvat brittiohjukseen.

Sotilaspuolen tarvitsevan valtaisan henkilöstömäärän takia rakettiedettä alettiin opettamaan yliopistoissa laajasti, joka sitten aikanaan mahdollisti yksityisrahotteiset projektit ihan viime vuosikymmeninä.

offmind
Seuraa 
Viestejä22066
pmk

Jos ajatellaan 1950/60 lukua ja katsoa, mitä olisi voitu saada aikaan ilman asevoimien suoranaista vaikutusta, tilanne on aika heikkä. Jos ajatellaan vaikka luotainraketteja, josta lisävaiheella olisi päässyt kiertoradalle muuaman kilon hyötykuormalla, kyse oli pääasiassa military surplussasta.

Rakettimoottorit kuitenkin skaalautuvat ylöspäin erinomaisesti. Ensimmäiset kiertoradalle yltäneet hyötykuormat olisivat olleet pieniä, mutta eivät enää seuraavat.

Esim. toteutuneenkin historian puitteissa jättimäisen F-1 rakettimoottorin kehitystyö alkoi jo 1955, vuosia ennen NASA:n perustamista. E-1 -> F-1

https://en.wikipedia.org/wiki/Rocketdyne_E-1

Kun laukaisuista ei meinannut tulla mitään

Voi sen noinkin ilmaista  USA:n vastine Sputnikille, Kaputnik:

https://www.youtube.com/watch?v=JK6a6Hkp94o

https://www.youtube.com/watch?v=zVeFkakURXM

 

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija
offmind
pmk

Jos ajatellaan 1950/60 lukua ja katsoa, mitä olisi voitu saada aikaan ilman asevoimien suoranaista vaikutusta, tilanne on aika heikkä. Jos ajatellaan vaikka luotainraketteja, josta lisävaiheella olisi päässyt kiertoradalle muuaman kilon hyötykuormalla, kyse oli pääasiassa military surplussasta.

Rakettimoottorit kuitenkin skaalautuvat ylöspäin erinomaisesti. Ensimmäiset kiertoradalle yltäneet hyötykuormat olisivat olleet pieniä, mutta eivät enää seuraavat.

Esim. toteutuneenkin historian puitteissa jättimäisen F-1 rakettimoottorin kehitystyö alkoi jo 1955, vuosia ennen NASA:n perustamista. E-1 -> F-1

https://en.wikipedia.org/wiki/Rocketdyne_E-1

Ei se skaalautuvuus mikään itsestäänselvyys ollut 1950 luvulla. Stabiilin palamisen aikaansaaminen oli hankalaa suuressa suuttimessa. Neuvostoliiolla oli ongelma tämän kanssa ja joutuivat käyttämään neljä pientä suutinta kussakin RD-107/RD-108 (R7/Sputnik/Soyuz) moottorissa.

Kuten tuossa E-1 linkissäkin mainitaan, kesti 18 kuukautta, ennenkuin ison suuttimen E-1 alkoi toimimaan kunnolla. Korolevin väitetään sanoneen, ettei F-1 valtava polttokammio tule toimimaan (joka olettamus osoittautui vääräksi).

Ei se palaminen tänäkään ole kovin hyvin hallittua, kun hyötykuorma joutuu aikamoiselle jyskytykselle ja tärinälle alttiiksi, joka kovasti viittaa aikamoisiin työntövoiman vaihteluihin sekunnin aikaskaalalla.

Ainakin Ariane 5 hyötykuormat joutuvat aikamoisiin jysytyskokeisiin. Miehitettyihin laukaisuihinkin hyväksyttyjen kantorakettien rääkkiä on koitettu pienentää, jotta miehistö säilyttäisi edes jonkinlaisen toimintakyvyn laukaisun aikana.

Sivut

Viime vuoden keskustelluin

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat