Seuraa 
Viestejä979

Tunnettu Faradayn laki on seuraavanlainen: ε = -ΔΦ/Δt.

Edeltävässä miinusmerkki kuvastaa, miten indusoitunut jännite ε on suoraan verrannollinen magneettikentän Φ muutokseen, ja kasvaa vastakkaisesti kentän muutokseen nähden. Lisäksi, mitä nopeammin kenttä muuttuu niin sitä voimakkaampi jännite indusoituu. Jos piiri muodostuu N kappaleesta silmukoita, niin piiriin indusoitunut jännite on seuraavanlainen: ε = -N*ΔΦ/Δt

Piiriin indusoitunut jännite on siis sellainen, että sen itsensä muodostama magneettikenttä on vastakkainen kuin ulkoisen kentän muutos ΔΦ.

Voisiko tunnettua Newtonin II lakia ajatella seuraavanlaisesti: Γ = -Δs/Δt.

Edeltävässä miinusmerkki kuvastaa, miten indusoitunut voima Γ on suoraan verrannollinen paikan s muutokseen, ja kasvaa vastakkaisesti paikan muutokseen nähden. Lisäksi, mitä nopeammin paikka muuttuu niin sitä voimakkaampi voima indusoituu. Jos kappale muodostuu N kappaleesta "alkeishiukkasia", niin kappaleeseen indusoitunut voima on seuraavanlainen: Γ = -N*Δs/Δt ≅ [F = ma].

Kappaleeseen indusoitunut voima on siis sellainen, että sen itsensä muodostama paikan muutos on vastakkainen kuin ulkoisen voiman aiheuttama muutos Δs.

Edeltävä on ensinnäkin hauska analogia, mutta lisäksi kun katsoo tarkemmin, niin siinä yhdistyvät Newtonin I, II ja III lait sekä lisäksi se antaa selityksen inertialle, eli kappaleiden ominaisuudelle vastustaa muutoksia niiden liiketilassa.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Kommentit (3)

Vierailija

Ei nyt ihan tuolleen. Mutta jotain samantapaista ehkä on, jos oikein hakemalla hakee.

Eli pienimmän vaikutuksen periaatteesta saadaan H=Hamiltonin funktio=vakio, tässä H=H(p,q) , p=liikemäärä ja q=paikka.

dH/dt=(doo H/doo p)(dp/dt) + (doo H/doo q)(dq/dt) 

(oikeastaan pitäisi olla oikealla puolella mukana myös H:n osittaisderivaatta ajan suhteen mutta oletetaan se nollaksi yksinkertaisuuden vuoksi)

tähän sitten sijoitus dq/dt=(doo H/doo p) =>

dH/dt=((dp/dt)+(doo H/doo q))*(dq/dt)

mikäli paikka q ei ole vakio ajan suhteen, on oltava:

dp/dt=-(doo H/doo q)

Mukaan lisäoletus H muotoa K(p)+V(q) , missä K=liike-energia liikemäärän fktiona ja V=potentiaalienergia paikan fktiona => tuossa ylempänä olisi toisella tavalla sanottuna että "työ on voima kertaa matka". Tai tuota induktiota siinä mielessä muistuttava asia että "yhtälön oikea puoli on jonkin asian aikaderivaatta kerrottuna miinys ykkösellä".

Yleistyksen yhtälöstä tyyppiä F=ma tuosta pienimmän vaikutuksen periaatteesta myös saa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tulipa mieleen että mahtaisi mennä jänniksi nuo Hamiltonin mekaniikan yhtälöt jos kineettinen energia ei olisikaan neliöllinen fktio liikemäärästä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat