Seuraa 
Viestejä16180

Onko tietoaineiston vankempi läsnäolo kiihdyttämässä varhaiskehityksessä henkisiä ominaisuuksia aiempaa nopeammin?

Olen seuraillut 4-vuotiasta poikaa, joka on selvästi kiinnostunut älyllisistä jutuista kuten itsekin ollut aina. 

Minä opin lukemaan 5-vuotiaana, 6-vuotiaana sujuvasti. Tämä kaveri osasi 3-vuotiaana yksittäisiä sanoja ja lukuja yli sataan asti, 4-vuotiaana lukee sujuvasti juonellisia kertomuksia ja laskee yhteen ja vähentäen. "15+7" - "kakskytkaks". Tuossa pelaa Unoa itseään vastaan, osaa kuulemma pelata hyvin. Kokeilin kysyä "paljonko 3 kertaa 5? Kolmesti viis?" - "Vitsi, ei kai se oo viistoista?" - "on se" - "helppoa."

Eikä häntä ole mitenkään erityisesti prepattu, isosiskon koulujuttuja seurailee.

Olen ollut havaitsevani saman suuntaisia esimerkkejä lapsissa yhä enemmänkin. Jos resurssia kuluu henkisten toimintojen kehittymisen nopeuttamiseen, eikö tuo liene pois jostain muusta kehityksestä; sosiaalisesta, liikunnallisesta, käytännöllisyydestä,...?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Kommentit (37)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44718
Eusa

Onko tietoaineiston vankempi läsnäolo kiihdyttämässä varhaiskehityksessä henkisiä ominaisuuksia aiempaa nopeammin?

Olen seuraillut 4-vuotiasta poikaa, joka on selvästi kiinnostunut älyllisistä jutuista kuten itsekin ollut aina. 

Minä opin lukemaan 5-vuotiaana, 6-vuotiaana sujuvasti. Tämä kaveri osasi 3-vuotiaana yksittäisiä sanoja ja lukuja yli sataan asti, 4-vuotiaana lukee sujuvasti juonellisia kertomuksia ja laskee yhteen ja vähentäen. "15+7" - "kakskytkaks". Tuossa pelaa Unoa itseään vastaan, osaa kuulemma pelata hyvin. Kokeilin kysyä "paljonko 3 kertaa 5? Kolmesti viis?" - "Vitsi, ei kai se oo viistoista?" - "on se" - "helppoa."

Eikä häntä ole mitenkään erityisesti prepattu, isosiskon koulujuttuja seurailee.

Olen ollut havaitsevani saman suuntaisia esimerkkejä lapsissa yhä enemmänkin. Jos resurssia kuluu henkisten toimintojen kehittymisen nopeuttamiseen, eikö tuo liene pois jostain muusta kehityksestä; sosiaalisesta, liikunnallisesta, käytännöllisyydestä,...?

Tuossa hieman aivokopan sisältä juttua. Noin 40:40 jos ei ala automaattisesti tuosta  kohdasta.

Beautiful Minds: The Enigma of Genius

https://youtu.be/ZbE_jVT1NiY?t=2442

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31260
Eusa
Olen seuraillut 4-vuotiasta poikaa, joka on selvästi kiinnostunut älyllisistä jutuista kuten itsekin ollut aina.

Luulen, että varhaiskypsiä ja älykkäitä lapsia on ollut aina, mutta ennen he ovat kehittyneet aloilla, joista on ollut tietoa saatavilla. Jos nyt ihmetellään sitä, että lahjakas lapsi osaa laskea ja lukea, ennen on ihmetelty ehkä sitä, että hän osaa katekismuksen tai tuntee kasvilajeja.

Jos resurssia kuluu henkisten toimintojen kehittymisen nopeuttamiseen, eikö tuo liene pois jostain muusta kehityksestä; sosiaalisesta, liikunnallisesta, käytännöllisyydestä,...?

Voi olla, mutta ei ole aina. Perstuntumani veikkaa, että usein moni noista ominaisuuksista on yhdessä jonkin verran keskitasoa paremmalla tasolla. Sellainen perusfiksu ihminen on usein hyvä sosiaalisesti, älykäs, käytännöllinen ja myös terve ja hyväkuntoinen, mutta ei millään alalla eritysislahjakkuus. Mutta silloin jos joku juttu lähenee friikkitasoa siihen littyy usein jonkinlaisia vajavuuksia muissa kyvyissä. Tiedä sitten onko lahjakkuudessa kehittyminen niin palkitsevaa, että se vie motivaation harjaantua muilla elämänalueilla vai onko liiallinen mielenkiinto johonkin vain mielen tapa paikata vajavuutta jollain toisella alueella.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MooM
Seuraa 
Viestejä7535
Neutroni
Eusa
Olen seuraillut 4-vuotiasta poikaa, joka on selvästi kiinnostunut älyllisistä jutuista kuten itsekin ollut aina.

Luulen, että varhaiskypsiä ja älykkäitä lapsia on ollut aina, mutta ennen he ovat kehittyneet aloilla, joista on ollut tietoa saatavilla. Jos nyt ihmetellään sitä, että lahjakas lapsi osaa laskea ja lukea, ennen on ihmetelty ehkä sitä, että hän osaa katekismuksen tai tuntee kasvilajeja.

Näin minäkin arvelisin. Mutta kyllä nykymaailmassa stimulusten ja opittavien asioiden määrä on urjasti suurempi kuin ennen, vaikka osa entisaikojen taidoista onkin sellaisia, joita nykyihminen ei tarvitse eikä edes joudu opettelemaan.

Jos resurssia kuluu henkisten toimintojen kehittymisen nopeuttamiseen, eikö tuo liene pois jostain muusta kehityksestä; sosiaalisesta, liikunnallisesta, käytännöllisyydestä,...?

 Mutta silloin jos joku juttu lähenee friikkitasoa siihen littyy usein jonkinlaisia vajavuuksia muissa kyvyissä. Tiedä sitten onko lahjakkuudessa kehittyminen niin palkitsevaa, että se vie motivaation harjaantua muilla elämänalueilla vai onko liiallinen mielenkiinto johonkin vain mielen tapa paikata vajavuutta jollain toisella alueella. 

Jos pitäisi jotain yleisintä syytä arvata, veikkaisin sitä, että friikkiytyvällä on luonnostaan sellainen motivaatiorakenne, että asiat ja perehtyminen motivoi ja ihmisten kanssa toimiminen yms. sosiaalisuus taas ei. Jos vielä luontaiset kyvyt tukevat tätä, on ihan luonnollista, että noin käy ja syntyy jonkilainen kierre. Eikä se ole välttämättä paha asia, jos kuitenkin selviää arjesta ja pakollisista/haluamistaan ihmiskontakteista. Ei kaikkien tarvitse olla sosiaalisia lahjakkuuksia.

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Tuhmeliini
Seuraa 
Viestejä403

Perinteisesti on sanottu että lapsen aivot ovat kuin tyhjä muistikortti ja niinhän se yksinkertaisuudessaan onkin eli lapsi oppii todella nopeasti sitä mitä sille ruokkii ja jos lapsi vielä itse sattuu kiinnostumaan jostain niin sen vikkelämmin. tietenkin eroja lasten kesken mutta noin ylimalkaan on siis näin. omissakin muksuissani huomasin että vaikutti siltä että pikkusisko oppi jotkut asiat nuorenpana ja nopeammin kuin siskonsa mutta se johtui pikemmin siitä että oppi siskoltaan ja tilanne tasaantunut vuosien varrella koulun myötä. hyvänä esimerkkinä vaikka että molemmat iät 7 ja 9 oppivat puhumaan englantia parissa kolmessa kk kun annettiin heille pädit ja saivat kaivella nettiä ja pelata pelejä jotka englanniksi eikä tuo siksi että olisivat erityisen oppivaisia tai älykkäitä vaan koska juuri sellaista saivat harrastaa joista tykkäävät.

Tannu Hanskanen
Seuraa 
Viestejä2134

Olen tehnyt samanlaisia havaintoja kuin Eusakin poikien suhteen. Pojat pelaavat, leikkivät ja tekevät yhä enemmän teknisten laitteiden kanssa ja sosiaalinen kanssakäyminen jää aika vähälle. Näistä pojista sitten tulee älykkäämpiä, mutta sosiaalisesti ovat todella kömpelöitä, empatia puuttuu lähes kokonaan ja toisten huomioonottaminenkin on vähän niin ja näin.

 

Tytöt taas vaikuttavat olevan sosiaalisesti kehittyneempiä ja nokkelia, mutta tuntuu, että perustaidot sitten taas ovat ihan hukassa. Olen törmännyt parikymppisiin, jotka eivät osaa laittaa edes välttävästi ruokaa. Pojillahan tämä on aika normaalia, mutta tytöt ovat ainakin muistaakseni aikaisemmin kunnostautuneet kokkailun saralla.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6666

Kannustan Eusaa kannustamaan lapsia oppimaan heitä kiinnostavia asioita.

Itse olen luontaisesti hyvän keskittymiskyvyn omaava yksilö ollut aina. Samoin luontainen uteliaisuus ja halu oppia minulla on ollut aina. Muistan jo reilusti ennen kouluikää kuinka minun yritykseni oppia jotain mielenkiintoista torjuttiin. Koulu oli mielestäni äärimmäisen tylsä ja tympeä paikka. Sama show jatkui senkin ajan, kun yritin jotain kotonani kysyä sanottiin että kyllä koulu opettaa.

Viimeiset kymmenen vuotta ovat internetin ansiosta olleet sitten hyvää toipumista lapsuuden traumoista.

Pidän toivottavana ja lähes varmana, että Suomessakin on kymmenen vuoden päästä reilusti 15 vuotiaita, jotka tietävät enemmän kuin tällä hetkellä valmistuva keskimääräinen tohtori.

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426
HuuHaata

Viimeiset kymmenen vuotta ovat internetin ansiosta olleet sitten hyvää toipumista lapsuuden traumoista.

Sanoisin tähän, että viisitoista vuotta. Muuten allekirjoitan täysin.

Hauskaa huomata miten jälkikasvu on löytänyt nopsasti internetistä asioita joiden esiinkaivaminen vei itseltä vuosikymmeniä perinteisillä tavoilla.

Hauskaa on myös ollut nähdä erään reilusti kahdeksankymppisen herran innostus kun kokonaan uusi tiedon maailma avautui nettiyhteyden ja tietokoneen kautta.

Useampi sukupolvi siis kokee mullistuksia samaan aikaan. Väittäisin, että tiedon lajittelu ja oikeellisuuden arviointi kohoavat pian tärkeämmäksi kuin omaksutun tiedon määrä. Tallennuspaikkojahan maailmassa riittää, ihmisen ajattelua on kuitenkin liian vähän.

Sen kolmivuotiaan neronaperon kanssa kannattaa mieluummin aloittaa siis filosofiset ja eettismoraaliset keskustelut kuin kertotaulun tai aakkosten opettaminen.

Vierailija
Yoken Suru

Sen kolmivuotiaan neronaperon kanssa kannattaa mieluummin aloittaa siis filosofiset ja eettismoraaliset keskustelut kuin kertotaulun tai aakkosten opettaminen.

Tässä kohtaa paljolti samaa mieltä. Tuo on itsenäisen ajattelun kehityksen kannalta erittäin tärkeä rakennuspalikka. Opetaa samalla eväitä asennoitumaan toisen asemaan ja ymmärtämään ihmisten motiivieja miksi ne tekee mitäkin.

Se että kielellisesti, matemaattisesti tai muuten ei jää muista jälkeen vaan pysyy, sanotaan nyt vaikka hieman luokan keskiarvon yläpuolella taas takaa sen, että jatko-opinnot ei missään vaiheessa tyssää siihen, että joitain perusasioita on jäänyt oppimatta. Esim. huonot kielet tai matikka saattaa torpata pääsyn lukioon tai sen jälkeen korkeampiin opintoihin. Tavallaan kannattaa pitää se "mekaaninen" opiskelu sillä tasolla että kaikki ovet pysyy auki, mutta ei tehdä siitä kuitenkaan itsetarkoitusta.

Tietenkin jos oma lapsi on jollain erityisalueella erittäin lahjakas, kannattaa se hyödyntää, varsinkin jos itsellä on kapasiteettia opettaa vaativampia asioita tai massia kustantaa parempaa kuin valtion tarjoamaa opetusta.

Se että kuinka lapsi kehittyy ei ole pelkästään sitä, että kuinka hän oppii erilaisia asioita vaan kuinka itsenäisesti hän pystyy toimimaan, tekemään järkeviä ratkaisuja ja kantamaan vastuuta. Tää mun mielestä on kaikkein tärkein osuus kehityksessä.

Eli nykyään jossain mielessä kehitys on nopeampaa tai laaja-alaisempaa, mutta toisaaltaan itsenäistymisen kannalta katsoen ehkä hitaampaa. Moni kolmekymppinen tuntee olevansa vasta nuori aikuinen ja ehkä opiskeleekin edelleen. Viisikymmentä vuotta sitten kuusitoistavuotias teki palkkatöitä ja muutaman vuoden päästä opiskeli lisää iltasella. Tuki taloudellisesti perhettä ja rahoitti opintojaan.

Sata vuotta sitten 12 vuotias teki täyttä työpäivää ja osasi selviytymiseen liittyviä asioita paljon.
Eli mihin sen kehitymisen rajan vetää ja millä sitä mittaa, hiukka määrittää sitä ollaanko menossa eteen vai taakse päin.

asdf
Seuraa 
Viestejä11899
SamikoKu

Se että kuinka lapsi kehittyy ei ole pelkästään sitä, että kuinka hän oppii erilaisia asioita vaan kuinka itsenäisesti hän pystyy toimimaan, tekemään järkeviä ratkaisuja ja kantamaan vastuuta. Tää mun mielestä on kaikkein tärkein osuus kehityksessä.

Ellei tärkein, niin ainakin tärkeä ja varmastikin myös vanhemmalle yksi hankalimmista. Eli kuinka paljon auttaa kädestä pitäen ja missä vaiheessa ja kuinka paljon kehottaa tekemään itse, ihan itse miettien ja päättäen. Ja edelleen, kuinka paljon ja missä vaiheessa antaa minkäkin tasoisia asiota itse hoidettavaksi. Varsinkin, kun on tietysti mietittävä, että mitä voi pahimmillaan seurata, jos ne eivät menekään ihan nappiin. Vanhempana monilla jonkinlainen vaisto vetää tekemään lasten puolesta vähän turhankin paljon, vaikka lopulta olisi parempi antaa lapsen tehdä itse ja oppia vaikka sitten kantapään kautta.

Tämä on niitä vanhemmuuden stressaavimpia puolia, mielestäni.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16180

Kiitos kommenteista, hyviä näkökulmia ja ajatuksia herättäviä mielipiteitä.

Nousi mieleen eräs kehitysaspekti, nimittäin sukukypsyys. Onkohan tutkittu löytyykö jonkinsuuntaista korrelaatiota henkisten valmiuksien kehittymisen ja sukukypsyyden saavuttamisen välillä?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Vierailija
Eusa

Kiitos kommenteista, hyviä näkökulmia ja ajatuksia herättäviä mielipiteitä.

Nousi mieleen eräs kehitysaspekti, nimittäin sukukypsyys. Onkohan tutkittu löytyykö jonkinsuuntaista korrelaatiota henkisten valmiuksien kehittymisen ja sukukypsyyden saavuttamisen välillä?

Mitähän tästä historia sanoo?
On varmaan ollu aika jolloin on ollut ihan normaalia panna paksuksi 12 vuotias. Nykyään 15 vuotiastakin pidetään melkein lapsena. Yhteiskunnan vaatimukset, raadollisuus ja perusselviytyminen kai on aina määrittänyt sen milloin ihminen on kypsä mihinkin. Ei kai kuitenkaan sukukypsyys ole kovin paljoa aikaistunut ja jos jonkin verran onkin niin moraalisesta päästä kuitenkin vedetään toiseen suuntaan.

Mun mielestä lapset "kypsyy" ja oppii asioita koska asioita ja sensuuntaisia virikkeitä on tarjolla. Nykyään lapsille on tarjolla enemmän ja erilaista kuin meille vanhemmille ja meille taas oli tarjolla enemmän kuin omille vanhemmillemme. Asiat vain muuttuu ja kehityksen painopisteet saattaa siirtyä sen mukana parisen vuottaa suuntaan jos toiseenkin. Uskon kuitenkin, että se kapasiteetti oppia on ollut aina siellä, riippuu vain siitä kuinka olosuhteet aktivoi sen.

Herää myös kysymys, että missä vaiheessa tietyistä asioista "vieroittaminenen" on parasta. Onko oikein opettaa esim. lasta heti nukkumaan omassa sängyssään vai onko parempi antaa tuntea vanhempien turvaa jä läheisyyttä tiettyyn ikävuuoteen saakka ja mahdollisesti jopa niin pitkälle, että lapsi itse alkaa vaatia yksityisyyttä?

Nämä on myös paljolti kulttuurikysymyksiä ja yhtä yhteistä oikeaa vastausta ei ole olemassa.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Eusa

Kiitos kommenteista, hyviä näkökulmia ja ajatuksia herättäviä mielipiteitä.

Nousi mieleen eräs kehitysaspekti, nimittäin sukukypsyys. Onkohan tutkittu löytyykö jonkinsuuntaista korrelaatiota henkisten valmiuksien kehittymisen ja sukukypsyyden saavuttamisen välillä?

Ainakin semmoinen korrelaatio, että ns. herkkyyskaudet esimerkiksi kielenoppimisen suhteen ajoittunevat aikaan ennen sukukypsyyttä. Sukukypsyys jotenkin "sementoi" aivot niin, että jotkut (oppimis)kyvyt heikkenevät, kuten esim. erilaisten äänteiden erottamiskyky ja kyky ääntää vierasta kieltä kuin natiivi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Critical_period

Tuhmeliini
Seuraa 
Viestejä403

Pitää erotella käsitteet biologinen sukukypsyys ja kulttuurin muokkaama konsensus sukukypsyydestä. eroa on länsimaisessa kulttuurissa noitten kahden välillä raakasti 5-6 v.

MooM
Seuraa 
Viestejä7535
SamikoKu
Eusa

Kiitos kommenteista, hyviä näkökulmia ja ajatuksia herättäviä mielipiteitä.

Nousi mieleen eräs kehitysaspekti, nimittäin sukukypsyys. Onkohan tutkittu löytyykö jonkinsuuntaista korrelaatiota henkisten valmiuksien kehittymisen ja sukukypsyyden saavuttamisen välillä?

Mitähän tästä historia sanoo?
On varmaan ollu aika jolloin on ollut ihan normaalia panna paksuksi 12 vuotias. Nykyään 15 vuotiastakin pidetään melkein lapsena. Yhteiskunnan vaatimukset, raadollisuus ja perusselviytyminen kai on aina määrittänyt sen milloin ihminen on kypsä mihinkin. Ei kai kuitenkaan sukukypsyys ole kovin paljoa aikaistunut ja jos jonkin verran onkin niin moraalisesta päästä kuitenkin vedetään toiseen suuntaan.

Toisaalta jos verrataan eurooppalaista yhteiskuntaa nyt ja sadan vuoden taakse, erityisesti tyttöjen aikuistuminen tytöstä teiniksi tapahtuu aikaisemmin. Esimerkiksi kuukautisten alkuikä on aikaistunut

http://tieku.fi/ihminen/elimisto/miksi-murrosika-on-aikaistunut

http://ellit.fi/suhteet/perhe/tyttojen-murrosika-aikaistuu

Henkisistä ominaisuuksista en osaa sanoa. Tietenkin ne ominaisuudet kehittyvät, joita käytetään ja kiinnostuksen kohteet lapsella ja teinillä ovat yleensä aika erilaiset. Esimerkiksi vapaa luova leikki voi loppua liian aikaisin, jos pitää olla yhtä aikuinen käytökseltään kuin on keholtaan. Kaveripiirikin vaikuttaa tähän.

Mulla on viidesluokkalainen lapsi ja luokkakavereista näkee tosi hyvin eron poikien ja tyttöjen kehityksen välillä, niin fyysisesti kuin henkisesti (kiinnostusten puolesta, ei älyllisesti). Ainakin meidän vielä täysin lapsen näköinen ja kuuloinen poika leikkii ihan täysiä, vaikka jotain nuorisokulttuurijuttuja ;) onkin alkanut näkyä. Tytöt (suurin osa) taas ovat selvästi murrosikää aloittavia ja jotenkin asiallisempia. Vaikka lapsiahan nuo kaikki vielä ovat ja hyvä niin.

Se, että ainakin tietyt yhteiskuntaluokat menivät naimisiin ja saivat lapsia hyvin nuorina on sitten toinen juttu. Ei ne tytöt varmaan sen kehittyneempiä olleet fyysisesti, ennemmin päinvastoin.

Nythän on sellainen kummallinen tilanne, että lapsuus tavallaan loppuu varhain, mutta "aikuisuus" alkaa myöhään. 30-vuotiaskin luokittelee itsensä "nuoreksi". (yleistys tietysti). Ennen tuo jakso oli lyhyt, joskus (niiden 12-vuotiaiden morsiamien osalta ainakin) jopa olematon.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

MooM
Seuraa 
Viestejä7535
SamikoKu
MooM

Se, että ainakin tietyt yhteiskuntaluokat menivät naimisiin ja saivat lapsia hyvin nuorina on sitten toinen juttu. Ei ne tytöt varmaan sen kehittyneempiä olleet fyysisesti, ennemmin päinvastoin.

Nythän on sellainen kummallinen tilanne, että lapsuus tavallaan loppuu varhain, mutta "aikuisuus" alkaa myöhään. 30-vuotiaskin luokittelee itsensä "nuoreksi". (yleistys tietysti). Ennen tuo jakso oli lyhyt, joskus (niiden 12-vuotiaiden morsiamien osalta ainakin) jopa olematon.

Okee.
Artikkelissa sanottiin myös näin. Eli liikunnnalla ja ravinnolla on ilmeisesti merkitystä.

Uusimman tiedon valossa ongelmallisemmilta näyttävät sittenkin lapsuusiän liikakilot: mitä lihavampi lapsi on, sitä todennäköisemmin hänen murrosikänsä alkaa ennen aikojaan.

Ravinto on ilmeisesti parantunut tai tulkinnasta riippuen pahentunut, huomatttavasti 1800 luvulta ja liikunta vähentynyt.

Jos tytöillä alkaisi kuukautusiet edelleenkin 16-17 vuotiaina niin monilta ongelmilta vältyttäisiin.

Vaan voisiko tuossa myös olla joku luonnon sanelema suojamekanismi sisään rakennettuna?
Käsittääkseni erityisesti nuorten miesten sperma on nykypäivinä dramaattisen heikkoa.
Vaikuttaako ravinto jopa niin että mikäli sperman laatu heikkenee sukukypsyyden ikä samassa suhteessa myös alkaa alentua lajin säilymisen turvatakseen?

Sitten loppuun vielä sellainen rohkeahko arvaus, että näkyvä seksi aktivoi hormonitoimintaa.
Ehkä mitä enemmän näkee ja kokee lähiympäristössään ja mediassa seksuaalisia virikkeitä sitä nopeammin kone käynistyy koska siihen on virikkeitä. Mustathat tunnetustti ajattelee pelkkää nussimista ja heillä teini-ikä alkaa aikaisemmin kuin valkoisilla. 

Myös seksin näkyvässä tarjonnassa on tapahtunut suuria muutoksia 1800 luvulta ja ehkä kovin näkyviä myös viimeisenä viitenä-kuutenakymmenenä vuotena.

 

Jos pitää veikata, laittaisin panokset ravinnon puolella. Sekä siksi, että nälkää tai ravinnepuutoksia ei juuri esiinny ja toisaalta ruoassa on aikaisempaa enemmän hormonitoimitaan vaikuttavia "luonnottomia" aineita. Ja uskoisin, että ensimmäisellä on suurempi vaikutus kuin toisella. Sairauksien tehokas hoito voi olla yksi syy sekin. 

Nuo henkiset jutut voivat vaikuttaa käyttäytymiseen, mutta en usko, että biologiaan.

Sperma on heikentynyt, mutta edelleen sen laatu ja määrä riittää lisääntymiseen. Lisäksi jos tuollainen sukukypsyyden aikaistuminen kompensoimaan huonompaa lisääntymisprosenttia olisi, ei se yhdessä sukupolvessa näkyisi.

(Se tietysti on totta, että hedelmöityshoitojen kautta "vialliset" eivät (aina) karsiudu ja jos ongelma on perinnöllinen, se ei katoa populaatiosta. Mutta sanottakoon, että ainakin minusta hedelmöityshoitojen antama hyöty on selvästi suurempi kuin tämä "ongelma".)

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat