Seuraa 
Viestejä2644

Morjesta, no nyt on ollut yli kuukauden pituinen tauko Tiede.fi foorumeilta. Olen käyttänyt ajan lukemiseen, musan tekoon, kirjoittamiseen ja muuten vain rentoutumiseen. Pohdiskelin eilen että miten saada voimaa, erilaisista asioista ja päädyin siihen että voimaa pitää saada kaikesta. Takapihan metsästä, naapureitten melusta, kissojen ja koirien olemassaolosta, kuivuneista kasveista, pesemättä kalsareista jne. Maailma antaa mutta pitää vain osata ottaa.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Sivut

Kommentit (25)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265

Jos kaikesta pitää saada ja saa voimaa, energiaa ei kulu mihinkään ja tasapaino on mennyttä. Kerro hieman tarkemmin kuinka pesemättömistä alushousuista irtoaa voimaa?

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Sepi

Jos kaikesta pitää saada ja saa voimaa, energiaa ei kulu mihinkään ja tasapaino on mennyttä. Kerro hieman tarkemmin kuinka pesemättömistä alushousuista irtoaa voimaa?

En tarkoita nyt sitä voimaa mikä on suoranaista elimistön energiaa, vaan että ne on hyödyllisä psykologisesti. Ja jos tuntuu että voimaa tulee liikaa, voi säätää liekin pienemmälle. Sun vastauksesta ei yleensä saa voimaa, mutta jos oikein haluaa voi saada silti.

Pesemättömistä kalsareista voi saada voimaa, koska ne on mun kalsarit. Minulla on syitä tykätä itsestäni ja tavaroistani.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28220

Sinällään Diipin filosofiassa voi olla kyllä järkeä. Optiomeklari ja filosofi Nassim Nicholas Taleb selittää kirjassaan Antihauras, että olisi kolmenlaista olemista: haurasta, joka hajoaa kolhuista, sitkeää, joka kestää kolhuja ja antihaurasta, joka muuttuu kolhuista vain paremmaksi. Talebin mukaan yhteiskuntien tulisi perustua antihautauteen nykyisen kaiketi haurauteen ja sitkeyteen perustuvan toimintatavan sijaan, eli ei pitäisi välttää tai kestää kolhuja vaan pikemminkin tehdä asiat siten, että yhteiskunnat vahvistuisivat kolhuista.

Joskaan en ole ihan varma tarkoittiko Diippi voiman saamisella samaa asiaa kuin Taleb tuolla antihauraudella, kummankin filosofia on, joka tapauksessa hyvä. Käytännöllisyydestä en tosin sitten tiedä.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401
deepndark

Morjesta, no nyt on ollut yli kuukauden pituinen tauko Tiede.fi foorumeilta. Olen käyttänyt ajan lukemiseen, musan tekoon, kirjoittamiseen ja muuten vain rentoutumiseen. Pohdiskelin eilen että miten saada voimaa, erilaisista asioista ja päädyin siihen että voimaa pitää saada kaikesta. Takapihan metsästä, naapureitten melusta, kissojen ja koirien olemassaolosta, kuivuneista kasveista, pesemättä kalsareista jne. Maailma antaa mutta pitää vain osata ottaa.

Moi.
En mä nyt tiedä onko kyse ottamisesta. Ite koen enempikin niin, että pitää nyrjäyttää pää semmoseen moodiin, että (ohi)katsomisen sijaan näkee, (muka)kuuntelemisen sijaan kuulee, olemisen sijaan tekee asioita joista pitää. Ja asioista ei voi pitää ennenkuin tietää mitä pitää itselleen tärkeänä. Asioilla on erilaisia arvoja ihmisten mielissä.

Kun sitten näkee/kuulee/tekee jotain mistä pitää, siitä tulee hyvä mieli ja se taas johtaa oman voimantunnon kohoamiseen. Jaksaa taas vihellellä menee jonkun tovin :)

Saadakseen voimaa kaikesta tulee nyrjäyttää päätä lisää, jotta voi nähdä jotain hyvää kaikessa. Mutta se on jo oma suhteellisen vaativa "taiteenlajinsa" se. Useimmiten pienet varsin arkiset asiat riittää, kun ne vain huomaa huomata. Oikealla tavalla.

Kuten kaikkeen, niin myös tähänkin on toki monta erilaista lähestymiskulmaa.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Varsin hyvä avaus Darkkikselta. 

DedMoroz

Saadakseen voimaa kaikesta tulee nyrjäyttää päätä lisää, jotta voi nähdä jotain hyvää kaikessa. Mutta se on jo oma suhteellisen vaativa "taiteenlajinsa" se. Useimmiten pienet varsin arkiset asiat riittää, kun ne vain huomaa huomata. Oikealla tavalla.

Mä olen pähkäilly tätä kohtaa niin että ei sen "saamisen" tai "kasvamisen" tarvitse olla aina välitöntä. Tietyt negatiiviset kokemukset, epäonnistumiset, häviämiset, kuolema ym. tragediat ihmisen elämässä saattaa ottaa aikaa vuosikausia ennenkuin niistä saa irti sen positiivisen puolen tai ylipäätään ymmärtämisen. Asioista hyötyjä ei ole välttämätttä oma itse vaan joku kolmas henkilö tai oma lähipiirii joka hyötyy ja ehkä tietämättään kasvaa välillisesti tämän "kolhiintuneen" persoonan lähipiirissä vuosia tapahtuneiden asioiden seurauksena.

Tää maailma välillä potkii todella lujaa ja jos sen hajoomatta kestää niin ajattelevalle ihmiselle myös yleensä jotain haaviin jää. Itsestä sitten on kiinni miten niitä asioita tarkastelee vai antaako esim. vallan katkeruudelle ja itsesäälille. Noista ei yleensä seuraa mitään hyvää. 

Isot törmäykset on juuri niitä jotka usein ohjaa katsomaan ja huomaamaan pienten, aivan tavallisten asioiden kauneuden.

Vierailija
Sepi

Kerro hieman tarkemmin kuinka pesemättömistä alushousuista irtoaa voimaa?

Mulle ainakin tulee useampia tapoja mieleen. Tässä on niitä käytetty hedelmällisesti ilmeisesti tiedostettuna täkynä kirjoituksessa. Sellainen kohta johon varmasti aina joku tartuu. Voi myös ymmärtää symbolisesti, että aina ei niin puhtaistakin asioista voi oppia ja kokea ja nimenomaan niistä juuri voikin.

Raivaamalla esim. kuvainnollisen tai konkreettisen pyykkivuoren, joka ensialkuun saattaa tuntua epämielyttävältä tehtävälttä, mutta kun se on tehty voi oikeutetusti tuntea hyvää mieltä, että on suorittanut tehtävän pois päiväjärjestyksestä. Eli lopultakin voimaannuttava tunne.

Sama jonkun "likaisen", mutta ehkä psykologisesti vaativan tehtävän suorittaminen työelämässä.

 

 

Nobelaner
Seuraa 
Viestejä1772
DedMoroz
Saadakseen voimaa kaikesta tulee nyrjäyttää päätä lisää, jotta voi nähdä jotain hyvää kaikessa. Mutta se on jo oma suhteellisen vaativa "taiteenlajinsa" se. Useimmiten pienet varsin arkiset asiat riittää, kun ne vain huomaa huomata. Oikealla tavalla.

Nimenomaan ei oikealla tavalla. Jos kaikessa näkee hyvää niin silloin on samalla tavalla viallinen ja sairas kuin uskovaiset on. Jos näkee sellaista mitä ei oikeasti OLE niin silloin näkee harhoja. On irrelevanttia missä asiassa niitä harhoja näkee. Harhat on harhoja.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644

L

-:)lauri

Sinällään Diipin filosofiassa voi olla kyllä järkeä. Optiomeklari ja filosofi Nassim Nicholas Taleb selittää kirjassaan Antihauras, että olisi kolmenlaista olemista: haurasta, joka hajoaa kolhuista, sitkeää, joka kestää kolhuja ja antihaurasta, joka muuttuu kolhuista vain paremmaksi. Talebin mukaan yhteiskuntien tulisi perustua antihautauteen nykyisen kaiketi haurauteen ja sitkeyteen perustuvan toimintatavan sijaan, eli ei pitäisi välttää tai kestää kolhuja vaan pikemminkin tehdä asiat siten, että yhteiskunnat vahvistuisivat kolhuista.

Joskaan en ole ihan varma tarkoittiko Diippi voiman saamisella samaa asiaa kuin Taleb tuolla antihauraudella, kummankin filosofia on, joka tapauksessa hyvä. Käytännöllisyydestä en tosin sitten tiedä.

 

Kyllä, kyseinen Nassimin filosofia selittää asian aika hyvin. Ja totta Samikoku, että jotkut jutut tuo tulosta heti, toiset vasta myöhemmin. Joittenkin asioiden kanssa menee enemmän aikaa.

 

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Nobelaner
DedMoroz
Saadakseen voimaa kaikesta tulee nyrjäyttää päätä lisää, jotta voi nähdä jotain hyvää kaikessa. Mutta se on jo oma suhteellisen vaativa "taiteenlajinsa" se. Useimmiten pienet varsin arkiset asiat riittää, kun ne vain huomaa huomata. Oikealla tavalla.

Nimenomaan ei oikealla tavalla. Jos kaikessa näkee hyvää niin silloin on samalla tavalla viallinen ja sairas kuin uskovaiset on. Jos näkee sellaista mitä ei oikeasti OLE niin silloin näkee harhoja. On irrelevanttia missä asiassa niitä harhoja näkee. Harhat on harhoja.

On mielestäni kaksi eri asiaa "nähdä kaikessa hyvää" ja "saada kaikesta voimaa".

Liiotellustihan mä sen sanoin muutenkin, mutta henkisen voimavaran maksimoimisesta minun jutussa lähinnä on kyse.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401
Nobelaner
DedMoroz
Saadakseen voimaa kaikesta tulee nyrjäyttää päätä lisää, jotta voi nähdä jotain hyvää kaikessa. Mutta se on jo oma suhteellisen vaativa "taiteenlajinsa" se. Useimmiten pienet varsin arkiset asiat riittää, kun ne vain huomaa huomata. Oikealla tavalla.

Nimenomaan ei oikealla tavalla. Jos kaikessa näkee hyvää niin silloin on samalla tavalla viallinen ja sairas kuin uskovaiset on. Jos näkee sellaista mitä ei oikeasti OLE niin silloin näkee harhoja. On irrelevanttia missä asiassa niitä harhoja näkee. Harhat on harhoja.

Tuossa mun jutussa oli kaksi tavallaa eri asiaa. Siksi tulkitsen sinun vastausta sen kautta.

Oikealla tavalla tarkoittaa lähinnä sitä tuossa kontekstissa, että ne pienet asiat ovat omassa pääkopassa merkityksellisiä. Jollekin lehtien havina tietää vaan ketutusta, kun ne syksyn tullen aiheuttaa puuhastelua haravan tjms. parissa. Jotain toista se havina rauhoittaa ja tuo mieleen lapsuuden onnelliset kesät, ja sitä kautta vahvistaa. Asioita voi lähestyä melko monesta suunnasta ja erilaisin painotuksin.

 

Voiman saaminen kaikesta on joo, munkin kirjoissa jo melkoista hihhulointia ja eriasteisten asioiden kieltämistä. Siksi "vaativa taiteenlaji". Kyse ei kuitenkaan ole harhoista sinänsä, riittää kun päättää sulkea negatiiviset asiat pois ja tutkailla vain asioiden tai tapahtumien positiivisia puolia. Siinä nyrjähtää jin ja jang solmuun että heilahtaa. Noin kuvainnollisesti. Itse en varsinaisesti uskovia sotkisi kuvaan, pikemminkin jonkin trauman jälkeisiä defenssejä tulee itselle mieleen. Moon ristiny sen "Äiti Teresa syndroomaksi".

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18401
deepndark

On mielestäni kaksi eri asiaa "nähdä kaikessa hyvää" ja "saada kaikesta voimaa".

Liiotellustihan mä sen sanoin muutenkin, mutta henkisen voimavaran maksimoimisesta minun jutussa lähinnä on kyse.

Mun näkemysikkunasta noi kaksi asiaa on vahvassa liitoksessa toisiinsa. Jos pahan näkeminen/kokeminen itsessään voimaannuttaa, niin sillon on aika iso hätä menossa ihmisellä (vrt. pyromaani, sadisti). Toki virheistä oppii, mutta se vaatii jo omanlaisen kiellän-myönnän prosessin ensin. Riippuen sonnan määrästä ja laadusta se joko vahvistaa prosessien kautta, joillekin jää prosessointi päälle koko lopuksi ikää.

Henkisistä voimavaroista minäkin puhun. Maksimoiminen on huono sana henkisten voimavarojen yhteydessä, koska vahvuuteenkin voi sairastua. Tietty määrä heikkoutta antaa ihmiselle hivenen nöyryyttä ja muuttaa ihmisen pajun kaltaiseksi - taipuu, mutta ei katkea. Maksimoidessaan voimavarojaan ihminen muuttuu herkästi kiveksi, eikä huomaa, että ollakseen oikeasti vahva henkisesti pitää olla nöyrä. Se, että myöntää tarvitsevansa joskus apua vaatii ihan hitokseen enempi munaa kuin sanoa "kyllä mä pärjään" siellä oman kantokykynsä äärilaidalla keikkuessaan.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
DedMoroz
deepndark

On mielestäni kaksi eri asiaa "nähdä kaikessa hyvää" ja "saada kaikesta voimaa".

Liiotellustihan mä sen sanoin muutenkin, mutta henkisen voimavaran maksimoimisesta minun jutussa lähinnä on kyse.

Mun näkemysikkunasta noi kaksi asiaa on vahvassa liitoksessa toisiinsa. Jos pahan näkeminen/kokeminen itsessään voimaannuttaa, niin sillon on aika iso hätä menossa ihmisellä (vrt. pyromaani, sadisti). Toki virheistä oppii, mutta se vaatii jo omanlaisen kiellän-myönnän prosessin ensin. Riippuen sonnan määrästä ja laadusta se joko vahvistaa prosessien kautta, joillekin jää prosessointi päälle koko lopuksi ikää.

 

Henkisistä voimavaroista minäkin puhun. Maksimoiminen on huono sana henkisten voimavarojen yhteydessä, koska vahvuuteenkin voi sairastua. Tietty määrä heikkoutta antaa ihmiselle hivenen nöyryyttä ja muuttaa ihmisen pajun kaltaiseksi - taipuu, mutta ei katkea. Maksimoidessaan voimavarojaan ihminen muuttuu herkästi kiveksi, eikä huomaa, että ollakseen oikeasti vahva henkisesti pitää olla nöyrä. Se, että myöntää tarvitsevansa joskus apua vaatii ihan hitokseen enempi munaa kuin sanoa "kyllä mä pärjään" siellä oman kantokykynsä äärilaidalla keikkuessaan.

 

Minun taas on pakko sulkea nämä kaksi erilleen, koska muuten kyseinen malli ei toimisi. On muutenkin paljon kiinni ihmisestä, että mitkä filsofiat itse kullekin toimii. Minun idea on treenata aivoja, ottamaan enemmän irti omista voimavaroista. Musta tuntuu että tämä ajatus olisi voinut jättää pois sanan maksimointi, niin ehkä enemmän ihmisiä olisi huomannut asian siten miltä sen pitikin.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Vierailija

t

deepndark
DedMoroz
deepndark

On mielestäni kaksi eri asiaa "nähdä kaikessa hyvää" ja "saada kaikesta voimaa".

Liiotellustihan mä sen sanoin muutenkin, mutta henkisen voimavaran maksimoimisesta minun jutussa lähinnä on kyse.

Mun näkemysikkunasta noi kaksi asiaa on vahvassa liitoksessa toisiinsa. Jos pahan näkeminen/kokeminen itsessään voimaannuttaa, niin sillon on aika iso hätä menossa ihmisellä (vrt. pyromaani, sadisti). Toki virheistä oppii, mutta se vaatii jo omanlaisen kiellän-myönnän prosessin ensin. Riippuen sonnan määrästä ja laadusta se joko vahvistaa prosessien kautta, joillekin jää prosessointi päälle koko lopuksi ikää.

 

Henkisistä voimavaroista minäkin puhun. Maksimoiminen on huono sana henkisten voimavarojen yhteydessä, koska vahvuuteenkin voi sairastua. Tietty määrä heikkoutta antaa ihmiselle hivenen nöyryyttä ja muuttaa ihmisen pajun kaltaiseksi - taipuu, mutta ei katkea. Maksimoidessaan voimavarojaan ihminen muuttuu herkästi kiveksi, eikä huomaa, että ollakseen oikeasti vahva henkisesti pitää olla nöyrä. Se, että myöntää tarvitsevansa joskus apua vaatii ihan hitokseen enempi munaa kuin sanoa "kyllä mä pärjään" siellä oman kantokykynsä äärilaidalla keikkuessaan.

 

Minun taas on pakko sulkea nämä kaksi erilleen, koska muuten kyseinen malli ei toimisi. On muutenkin paljon kiinni ihmisestä, että mitkä filsofiat itse kullekin toimii. Minun idea on treenata aivoja, ottamaan enemmän irti omista voimavaroista. Musta tuntuu että tämä ajatus olisi voinut jättää pois sanan maksimointi, niin ehkä enemmän ihmisiä olisi huomannut asian siten miltä sen pitikin.

Täällä on paljon ihmisiä jotka on kokeneet kaikenlaista. DM on yksi niistä jotka oman elämänsä kautta pystyy hahmotttamaan monia asioita. Aivoja voi treenata ja "aivopeliä" kannattaa harrastaa, mutta joskus tietyt asiat on aika valmiiks pureksittuja. Tämä ei takota että omaa mietintää pitäis rajoittaa, päinvastoin. Jotain kuitenkin kannattaa yrittää oppia niiltä joilla on 20 vuotta enempi härdelliä takana ja jotka silti yrittää rehellisesti selviytyä. 

 

 

 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Syy miksi en kannata jotain positiivisuusfilosofiaa, tai en aina jaksa kaikkein newageimpia lörpötyksiä vaikka olen sinne päin kallellaan, on se että minusta on yksinkertaisesti ihan idioottimaista yrittää kokoajan vääntää kaikkea myönteiseksi. Jos joku asia v-tuttaa, esim. läheisen kuolema, niin toki voi miettiä sen asian niin että "pääsisipä kärsimästä", jos vainaja oli sairas tai vanha. Mutta jos hän ei ollut kumpaakaan, vaan ihminen parhaassa iässään ja kuolema tuntuu aivan älyttömältä, niin on henkistä väkivaltaa yrittää mestaroida itsensä siihen tilaan että tästäkin asiasta löytää jotain myönteistä.

Kauhean hyvä valinta ei mielestäni ole myöskään se että järjestelmällisesti sulkee mielensä kaikelta ikävältä. Itse kun en tuohon pysty, koen sellaiset ihmiset jotka ovat kuin teflonia jäätävinä persoonallisuuksina. On kuin heidän sydämensä olisivat muuttuneet kiveksi. Toki heillä voi olla ollut niin karmeita kokemuksia että eivät kestä kuin sulkemalla mielensä. Aika usein he vähättelevät muiden kokemuksia, suorastaan pilkkaavat ja ivaavat jos toinen ottaa raskaasti jonkin "pikkuasian". Vaikkakin näissähän on kyse siitä millainen ihmisen mieli on, ja jonkun ihmisen mieli ei tosiaan jaksaisi semmoista asiaa mille toinen suorastaan nauraa.

Mutta sitten loppujen lopuksi parempina päivinäni tulen siihen tulokseen että sekä hyvä että paha, kaikki mahdollinen, ihana ja ällöttävä, yhtälailla on oleellinen osa elämää koska se on minun elämääni. Ja se että juuri minä nyt koen juuri tällaisen elämän ja maailman täällä on ainutlaatuista eikä tule koskaan enää toistumaan just presis samanlaisena missään kenenkään kohdalla. Ei koko valtavassa universumissa. Eikä minunkaan kohdallani vaikka uskonkin reinkarnaatioon. Tämä minä tässä en tule koskaan enää olemaan.

Ainutlaatuisuus on se mistä minä saan voimaa. Se kyllä tuntuu joskus vähän siltä kuin olisi kokoajan kuoleman kynnyksellä ja tuijottaisi jonkinlaisen pohjattomaan kuiluun. On pysyvä nostalgisuuden tunne.

Kärsimyksellisen asian väänteleminen hyväksi on ehkä jopa aivan totaalinen virhe, koska siinä ei kelpaa se kokemus sellaisenaan ilman että se feikataan ja teeskennellään joksikin ihan muuksi. Sen toki masentuneena ihmisenä ymmärrän että niinkin voi käydä että hyvä ei tunnu tarpeeksi hyvältä, se ei ehkä tunnu yhtään miltään. Ja silloin elämästä tulee voimakkaasti ja päällipuolisesti pelkkä negatiivinen kokemus. Mt-ongelmaisilta on ihan turha odottaa jotain oivallusta että elämä on ihanaa. Ei ole, mutta ei sen tarvitsekaan olla. Ainutlaatuisella ihmisellä on ainutlaatuinen oikeus kokea elämänsä ihan täsmälleen juuri sellaiseksi kuin hän sen sattuu kulloinkin tuntemaan. Kaikki muuta vaativat ja muuhun painostavat ihmiset saavat juosta vaikka järveen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat