Seuraa 
Viestejä1

En onnistunut googlaamaan edes mitään helppoa vastausta. Luulin että ne 1-6 voimakkuudet kuvaavat lämpötiloja. Mutta jossain foorumilla sitä verrattiin kaasuun. Tuo vertaus ei myöskään oikein uppoa minuun, kun en omaa ajokorttia. Veikkaan kuitenkin että kaikissa voimakkuuksissa se lämpötila nousee yhtä suureksi ajan kuluessa. Mutta jos näin on, niin miksi se lämpötila tippuu, kun vaihtaa kuutoselta ykköselle? T: iänikuinen uusavuton

Kommentit (13)

Haahuilija
Seuraa 
Viestejä288

No, yksi vaihtoehto lienee käyttäminen eri kytkimen asennoilla pienempiä ja suurempia vastuksia (lämmityselementtejä)- tai niiden yhdistelmiä.

Lasikantisissa liesissä saattaa näkyäkin hehkuvat vastukset, jotka kirkastuvat erilailla lämmönsäätimen mukaan. Niissä liesissä on varmaankin myös jonkinlainen termostaatti estämässä ylikuumenemista?

MooM
Seuraa 
Viestejä7535

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
MooM

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

Täydennetään hyvää vastausta vielä tällä.

Hellan levyt voivat olla teholtaan muutamasta kilowatista aina 5,5 kilowattiin asti. Yleensä asetetun asteikon keskellä levyn teho on noin puolet maksimitehosta. Näin ollen asteikolla 1-6 kolmosella tai nelosella lämmitetty levy tuottaa noin keskimäärin 1 kW:n tehon.

Kilowatti on yksikkö, joka kuvaa säteilyvirtaa tai sähkölaitteen tehoa. Teho on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä. Levyn lämpötila voi täten vaihdella riippuen hellan iästä (ja korroosiosta), huoneen lämpötilasta, hellan tyypistä ja energialähteestä.

Hellan levyjen lämpötila on myös sikäli teoreettinen laskelma, ettei hellaa tule koskaan jättää tyhjäksi. Hellan lämpöenergia siirtyy lämmitettävään astiaan ja sen sisältöön, jolloin hellan levyn lämpötila ei kasva tasaisesti suhteessa mitta-asteikkoon. Mikäli hella kuitenkin jäisi tyhjilleen, voi esimerkiksi rautalevy kuumentua aina yli 650˚ C:en, jolloin levy vaurioituu.

http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hellan-levyjen-lampotila-eri-asteilla-1-6

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
MooM

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

Sellaistakin voisi pohtia etä kuinka paljon levyjen pohjien tasaisuus ja se millä voimalla ne kiinnittyy hellalevyyn  vaikuttaa lämmönsiirtoon. Antaisko joku "kiristävä kiinnitysmekanismi", pannuille ja kattiloille käytännössä mitään merkittävää etua?

Induktioliesissähän tällä ei ole merkistystä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7535
jussipussi
MooM

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

Sellaistakin voisi pohtia etä kuinka paljon levyjen pohjien tasaisuus ja se millä voimalla ne kiinnittyy hellalevyyn  vaikuttaa lämmönsiirtoon. Antaisko joku "kiristävä kiinnitysmekanismi", pannuille ja kattiloille käytännössä mitään merkittävää etua?

Ainakin kiehumaan lähtevässä kattilassa kihinä kiihtyy, kun kattilaa painaa levyä vasten (valurautaliedellä). Ja onhan se selvä, että kontaktin parantuessa johtuminen on tehokkaampaa.

Se, onko ero riittävän iso suhteessa kiristyssysteemin hankaluuteen, on toinen juttu.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Haahuilija
Seuraa 
Viestejä288

No millä se teho sitten säädetään, vai kelpaako selitykseksi useampi vastus joita kytketään vuorotellen vai kuristetaanko sitä yhtä isoa vastusta säätimellä?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
MooM

 

Ainakin kiehumaan lähtevässä kattilassa kihinä kiihtyy, kun kattilaa painaa levyä vasten (valurautaliedellä). Ja onhan se selvä, että kontaktin parantuessa johtuminen on tehokkaampaa.

Se, onko ero riittävän iso suhteessa kiristyssysteemin hankaluuteen, on toinen juttu.

Samaa just mielessäni muistelin, "kihinän lisääntymistä" ja sitä että onko sillä todella kokonaisuuden kannalta isompaa merkitystä?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Eli siis rautalangasta väännettynäkö näin? (Malli ei vastaa todellisuutta vaan on vaan havainnoilstamiskäyttöön!!!)

Levy ykkösellä: vastus lämpiää vähäce, tehoja 0,x kWh

Levy kakkosella: kuten yllä, mutta vähä enämpi. Kiehuva vesi saattaa pysyä kiehuvana, mutta ei kykene itse kiehuttumaan.

Levy kolmosella: kuten yllä, mutta kWh on niin paljon, että vesi saattaa kiehua jos odotat. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y.

Levy nelosella: kuten yllä, mutta kiehuu nopeampaa. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y-1 ja kiehumispiste ajassa y.

Levy vitosella: kuten yllä, mutta taas tehoja lisää. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y-2 ja kiehumispiste ajassa y-1.

Levy kutosella: kuten yllä, mutta täpöllä. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y-3 ja kiehumispiste ajassa y-2. Tehoja 5,5 kWh.

Hämmentää.

asdf
Seuraa 
Viestejä11899

^Ei tuo levy kakkosella -kohta ole mahdollinen. Ei ole sellaista lämpötilaa, jossa kiehuva pysyisi kiehuvana, mutta kiehumaton ei alkaisi ennen pitkää kiehua.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
asdf

^Ei tuo levy kakkosella -kohta ole mahdollinen. Ei ole sellaista lämpötilaa, jossa kiehuva pysyisi kiehuvana, mutta kiehumaton ei alkaisi ennen pitkää kiehua.

 

Ertsu

Vatkain. KWh eli kilowattitunti ei ole tehon yksikkö, vaan se on kilowatti, kW. Lisäksi 16 amppeerin sulake ei kestä mitään 5,5 kW:n tehoa.

Whatever? 

 

Vatkain

(Malli ei vastaa todellisuutta vaan on vaan havainnoilstamiskäyttöön!!!)

Hämmentää.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Minulla on 1980-luvulta peräisin olevassa Electroluxin antiikkiliedessä neljä keittolevyä. Niistä peräti kaksi on varustettu termostaatilla.

Tuolta hiukan keittolevyn termostaatin mallia:

http://www.huoltopalvelu.com/Electrolux-/-Husqvarna-lieden-keittolevyn-termostaatti

Termostaatilla varustetut levyt toimivat vakioteholla kunnes asetettu tavoitelämpötila on saavutettu.

Levyt, joissa ei ole termostaattia, toimivat asetetulla vakioteholla lämpötilasta riippumatta (jollei vastus pala poikki). Näiden levyjen lämpötila kasvaa jatkuvasti ja lähestyy jotain loppuarvoa, kun t->ääretön.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä44701
Ertsu

Vatkain. KWh eli kilowattitunti ei ole tehon yksikkö, vaan se on kilowatti, kW. Lisäksi 16 amppeerin sulake ei kestä mitään 5,5 kW:n tehoa.

"Taikasana", kolmivaihe. 3x16A kestää. Yksivaiheisena 25A.n sulake tuolle 5,5kW.lle.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat