Poikkeusparadoksi ja skeptisismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Skeptisismin periaatehan muotoillaan usein seuraavasti: mistään ei ole varmuutta eikä mitään voida tietää.

Skeptisismi pyritään usein kumoamaan järjettömänä kantana ns. poikkeusparadoksin avulla. Poikkeusparadoksista esimerkkinä: jos kaikki on mahdollista, niin on mahdotonta, että mikään olisi mahdotonta. Äskeinenhän on täysin paradoksaalista ja mikä on paradoksaalista ei voi olla totta (ei voi olla totta, että voi sataa ja olla poutaa samaan aikaan) Skeptisismin periaatekin voidaan muotoilla paradoksaaliseksi: tiedämme sen, että mistään ei voida tietää mitään. Loogisestihan tämä kumoaakin skeptisismin (?).

Mutta eikö skeptisismin periaate olisikin parempi muotoilla näin: Tiedämme vain yhden asian ja se asia on se, että mistään muusta kuin tästä asiasta ei voida tietää mitään. Vai onko tämäkin periaate huono, loogisesti epäpätevä?

ps. keksittekö lisää poikkeusparadokseja?

Kommentit (2)

Vierailija
Narniadara
Skeptisismin periaatekin voidaan muotoilla paradoksaaliseksi: tiedämme sen, että mistään ei voida tietää mitään. Loogisestihan tämä kumoaakin skeptisismin (?).

Mutta eikö skeptisismin periaate olisikin parempi muotoilla näin: Tiedämme vain yhden asian ja se asia on se, että mistään muusta kuin tästä asiasta ei voida tietää mitään. Vai onko tämäkin periaate huono, loogisesti epäpätevä?

ps. keksittekö lisää poikkeusparadokseja?




Väite, ettei tietoa ole olemassa, on relativistinen eikä skeptinen. Skeptikko epäilee, relativisti kieltää tiedon olemassaolon. On tietysti (ollut) olemassa filosofisia koulukuntia, jotka ovat skeptikko-termin alla epäilleet absoluuttisen tiedon olemassaoloa, mutten ole heistä kuullut pitkään aikaan (~2100 vuotta).
Relativistin väite on siis, kuten sanot, ainoa tiedettävä asia on, ettemme tiedä mitään. Tämä on looginen virhe, eli oletetaan T:n tarkoittavan tietoa; tällöin relativisti sanoo "T sekä ei T", joka on looginen mahdottomuus. Eli olet oikeassa, relativismi on loogisesti virheellinen näkemys.

Toinen antamasi skeptisismin (relativisti, kuten jo mainitsin, olisi parempi termi) periaate on myös hankala, mutta eri syystä. Tiedon rajan määritelmä on ko. tapauksessa valittu yhden asian, faktan, ja muiden faktojen välille, mutta tämän rajan vetämiseen ei ole perusteita. Jos pystymme tietämään tämän, miksi emme pysty tietämään muita?

Vierailija
Narniadara
Skeptisismin periaatehan muotoillaan usein seuraavasti: mistään ei ole varmuutta eikä mitään voida tietää.

Skeptisismi pyritään usein kumoamaan järjettömänä kantana ns. poikkeusparadoksin avulla. Poikkeusparadoksista esimerkkinä: jos kaikki on mahdollista, niin on mahdotonta, että mikään olisi mahdotonta. Äskeinenhän on täysin paradoksaalista ja mikä on paradoksaalista ei voi olla totta (ei voi olla totta, että voi sataa ja olla poutaa samaan aikaan) Skeptisismin periaatekin voidaan muotoilla paradoksaaliseksi: tiedämme sen, että mistään ei voida tietää mitään. Loogisestihan tämä kumoaakin skeptisismin (?).

Mutta eikö skeptisismin periaate olisikin parempi muotoilla näin: Tiedämme vain yhden asian ja se asia on se, että mistään muusta kuin tästä asiasta ei voida tietää mitään. Vai onko tämäkin periaate huono, loogisesti epäpätevä?

ps. keksittekö lisää poikkeusparadokseja?




Tuo viimeinen lause on ristiriitoineen tiivistettävissä muotoon

"Emme voi tietää mitään mitään."

Uusimmat

Suosituimmat