Syklinen universumi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Alkuräjähdys ei ehkä ollutkaan kaiken alku. Kosmisesta taustasäteilystä tehdyt uudet mittaukset viittaavat siihen, että on ollut olemassa myös aiempi maailmankaikkeus. Osa sen ominaisuuksista on säilynyt, ja ne vaikuttavat yhä nykyisessä universumissa.

Uudenlaista teoriaa maailmankaikkeuden synnystä kannattaa muun muassa astrofysiikan professori Marc Kamionkowski Kalifornian teknisestä korkeakoulusta. Hänen mielestään alkuräjähdystä edeltäneen ajan pohdinta ei ole lainkaan hyödytöntä. Sitä ei vain nykyvälineillä ole vielä päästy tutkimaan.

Vuonna 1992 Cosmic Background Explorer (COBE) -satelliitin mittaukset osoittivat, että yhtenäiseksi oletetussa taustasäteilyssä esiintyi vaihteluja. Erot olivat äärimmäisen pieniä - alle 0,0002 astetta. Kun vaihteluja päästiin tutkimaan tarkemmin 2001 laukaistulla yhdysvaltalaisella Wilkinson Microwave Anisotropy Probe (WMAP) -luotaimella, lämpötilan vaihteluissa havaittiin tietty säännönmukaisuus. Toisella taivaan puoliskolla poikkeama keskimääräisestä 2,73 asteesta oli selvempi kuin toisella.

Jotkut tutkijat arvelevat, että taustasäteilyn epäsymmetrisyyttä tutkimalla voidaan paikantaa maailmankaikkeudesta ominaisuudet, jotka ovat peräisin alkuräjähdystä edeltäneeltä ajalta. Vaihtelut olisivat toisin sanoen aiemman maailmankaikkeuden jäännöksiä.

Jos on ollut olemassa aiempi maailmankaikkeus, ei nykyinen ole voinut alkaa singulariteetista. Monet nykykosmologit ovatkin sitä mieltä, että luonnossa ei voi esiintyä äärettömän suuria tiheyksiä tai lyhyitä etäisyyksiä. Asiaa on pyritty todistamaan uudella, vielä keskeneräisellä teorialla, jota sanotaan kvanttigravitaatioksi eli kvanttipainovoimaksi.

Kvanttigravitaatio on eräänlainen yritys täydentää suurimassaisten kappaleiden painovoimaa kuvaavaa Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa kvanttimekaniikalla. Kvanttimekaniikka taas kuvaa fysiikan ilmiöitä hyvin pienessä, atomien ja alkeishiukkasten mittakaavassa. Kun teoriaa on testattu tietokonelaskelmilla, on päädytty siihen, että mentäessä ajassa taaksepäin maailmankaikkeuden kutistuminen ei johda singulariteettiin vaan päättyy tiettyyn alarajaan.

Singulariteetiton malli mahdollistaisi aiempien maailmankaikkeuksien olemassaolon, koska siinä aika ulottuu molempiin suuntiin. Aiemmin olemassa ollut universumi on sitten voinut vetäytyä kasaan, kunnes aine on saavuttanut niin sanotun Planckin tiheyden 5,1 x 10^96 kiloa kuutiometriä kohti.

Saksalaissyntyinen Pennsylvanian valtionyliopiston professori Martin Bojowald on kvanttigravitaatioteorian uranuurtajia. Hänen mukaansa maailmankaikkeuden kutistuminen loppui, koska aika-avaruuden erikoisissa oloissa syntyi äärimmäisen voimakas poistovoima. Kun 10^18 (triljoona) kertaa Auringon sisältämä ainemäärä puristui alueelle, jonka laajuus vastasi vedyn atomiydintä, protonia, aika-avaruus ei enää voinut painua enempää kasaan. Sen sijaan aika-avaruus reagoi tuottamalla ulospäin suuntautuvan voiman, joka oli niin vahva, että se voitti painovoiman vaikutuksen.
-Julkaistu Tieteenkuvalehdessä 10/09, täällä koko tarina,
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopol ... 98&id=1758

>Avaruuden kiihtyvästä laajenemisesta päätellen on aika epätodennäköistä, että aine tai vielä vähemmän tila vetäytyisi kasaan. Lisäksi syklisessä universumissa on muitakin ongelmia.

Snaut
Syklisen universumin teoriassa entropia kasvaa joka "kierroksella".

On myös olemassa riippuvuus entropian määrän ja universumin syklin pituuden välillä. Voidaan siis osoittaa, että mitä enemmän universumiin on kertynyt entropiaa sitä pitempi sen sykli on, ja näin ollen syklien pituudet kasvaisivat kohti ääretöntä.

Myös päinvastainen suunta pätee. Jos ekstrapoloimme taaksepäin sykleissä, niin niiden pituus lyhenee lyhenemistään lähestyen nolla pituista sykliä. Tällöin oltaisiin jälleen alkutilanteessa, eli siinä tilateessa jota teorian avulla haluttiin välttää!




Kun aikaa oli vähintäänkin riittävästi, tämän universumin alkuräjähdyspiste saattoi tiivistyä aineesta tyhjässä avaruudessa, tässä joku tarina "kuinka monta universumia"-ketjusta.
Mikäli universumeita on useita, "pallomeri", tämä meidän tuntemamme ei tietystikään alkanut niin että 1 pisteestä laajentunut kaikkeus synnytti tilan, ajan, luonnonlait ja aineen vaan kyseessä oli paikallinen energiapurkaus mahdollisesti äärettömässä tyhjiön kentässä.
Mikäli universumeita on useita, alkuräjähdyspiste syntyi tiivistymällä olemassa olevasta tyhjön kentästä/muusta tavarasta.
Kun möhkäle kasvoi kriittiseen pisteeseen(tai muun syyn takia), vapautui energia alkuräjähdyksenä.

Ehkä universumeita on silti vain 1, kyllähän sekin riittää.
Asia selviää ehkä jos Planck-satelliitti saadaan toimimaan?

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat