Iin hautalöytö

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Iissä tehtiin harvinainen hautalöytö MTV3

MTV3
Julkaistu 12.07.2009 18:09 (päivitetty 19:25)
Iissä tehtiin arkeologisia kaivauksia.

MTV3 - Ari Kettunen

Pohjois-Pohjanmaalla Iin vanhassa Haminassa on tehty merkittävä arkeologinen löytö. Museoviraston koekaivauksissa tuli esiin kymmeniä hautoja ja maakuoppa, jossa on yli sadan vainajan luut. Luiden lisäksi alueelta löydettiin vanhoja rahoja. Hautalöydöistä pystytään saamaan uutta tietoa elämästä suomessa keskiajalla.

Reilun metrin syvyydestä löytynyt hauta-alue on luultavasti 1400–1500 -luvulta. Se löytyi Museoviraston koekaivauksissa.

- Tämä on suuri luukuoppa, mihin on haudattu useampi yksilö. Varsinaisesti kyseessä ei ole siis joukkohauta, kertoo Museoviraston tutkimusjohtaja Titta Kallio-Seppä.

Museovirasto tekee tänä kesänä kaivauksia reilulla kolmellakymmenellä paikalla. Raumalta on löydetty muinainen pelto, Oulun keskustasta massiivisia puurakenteita, mutta tämä Iin hautalöytö on yksi merkittävimmistä löydöistä tänä kesänä.

Merkittäväksi löydön tekee muun muassa se, että nyt löydetyistä luista päästään tutkimaan sitä miten ihmiset ovat täällä keskiajalla eläneet, syöneet, mitä tehneet työkseen ja myös sitä ovatko he olleet paikallisia vai muuttaneet muualta.

Yksi arvio siihen miksi luut ovat näin lähellä toisiaan ja miksi luulöytöjä on näin paljon on se, että paikalla on ollut keskiaikainen hautausmaa. Tutkimusten jälkeen luut haudataan takaisin Iin multiin.




Tämäpä mielenkiintoista, syntyi heti tiedonnälkä. Kauankohan mahtaa mennä ennen kuin tulee julkisuuteen asti tietoa siitä, mitä tutkimuksissa on selvinnyt?
Puhutaanko vuosista vai kuukausista?

Sivut

Kommentit (62)

Vierailija
Obscured evolutionist2

Yksi arvio siihen miksi luut ovat näin lähellä toisiaan ja miksi luulöytöjä on näin paljon on se, että paikalla on ollut keskiaikainen hautausmaa.



Olisiko paikalla voinut sijaita Iin kappeli, jonka lattian alle tai lähettyville vainajat olisi haudattu? Iin seurakuntahan on perustettu 1400-luvun alussa, kappelina se on ollut jo 1300-luvulla. Kirkko oli pitkään puukirkko, ja nuo tuon alueen kappelikirkot sijaitsivat rannikolla asutuskeskuksissa.

Joka tapauksessa vainajat lienevät ihan iiläisiä. Keskiajan Ii oli tärkeä kauppapaikka, jonka markkinoilla käytiin kaukaa. Iin suurkylässä on Eerik Pommerilaisen verokirjaan tukeutuen vielä 1400-luvulla ollut vähän pysyvää asutusta, mutta seuraavalle vuosisadalle tultaessa asutus lisääntyy Armas Luukon mukaan niin, että puolentoista vuosisadan päästä se on jo 9-kertaista. Niinpä voisi spekuloida tuon haudan ajoittuvan aikaisintaan 1400-luvun lopulle. Iin suurkylän asutushan sitten pohjannee pirkkalaisliikkeeseen muutamalla ulkomaalaisella (Speck -> Päkki) ja karjalaisella poikkeuksella vahvistettuna.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Muistaakseni Pommerilaisen veroluettelo ei anna erikseen Iin seudun verolukuja, vaan ns. Rannan alueen, jonka asukasluku kasvoi tuosta 1400-luvun hetkestä 1600-luvun puoliväliin 16 kertaiseksi. Samaan aikaan ja samojen lähteiden mukaan Keim kasvu 6-kertainen. Todennäköisesti Pommerilaisen luettelo ei ollut kovinkaan tarkka ja veroluettelossa oli vain osa alueen pysyvästä asutuksesta. Epäilen pirkkalaissten merkittävää osuutta Iin asutushistoriassa. Torniojokilaaksossa se on ollut merkittävä, mutta etelämpänä marginaalinen. Olisiko sinulla viitettä tutkimukseen, jossa Iin asutuksen sanotaan olleen pirkkalaista? Väite perustuisi ilmeisesti nimitutkimukseen ja haluaisin nähdä tuon pirkkalaisnimiluettelon.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid
Epäilen pirkkalaissten merkittävää osuutta Iin asutushistoriassa. Torniojokilaaksossa se on ollut merkittävä, mutta etelämpänä marginaalinen.



Olet oikeassa. Minulle sattui ajatusvirhe: mielsin Iijoen pohjoisemmaksi kuin se on, huomattavasti lähemmäksi Torniota ja Kemiä. Minulla eivät ihan näin pohjoiset seudut ole erityisen hyvin hallussa, paremmin tunnen jokilaaksot Pyhäjoesta etelään.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
mea_culpa
sigfrid
Epäilen pirkkalaissten merkittävää osuutta Iin asutushistoriassa. Torniojokilaaksossa se on ollut merkittävä, mutta etelämpänä marginaalinen.



Olet oikeassa. Minulle sattui ajatusvirhe: mielsin Iijoen pohjoisemmaksi kuin se on, huomattavasti lähemmäksi Torniota ja Kemiä. Minulla eivät ihan näin pohjoiset seudut ole erityisen hyvin hallussa, paremmin tunnen jokilaaksot Pyhäjoesta etelään.



No sitten meidän osaamisemme menee Pyhäjoella päällekkäin. Mitä mieltä olet siitä, jos väitän Kalajokilaakson asutusta osin kannaksenkarjalaiseksi?

Minulle sattui ajatusvirhe: mielsin Iijoen pohjoisemmaksi kuin se on, huomattavasti lähemmäksi Torniota ja Kemiä.



Sattuuhan tätä "paremmissakin" tieteentekopiireissä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Eritoten kiinnosti niiden vankkojen hirsirakenteiden löytyminen. Noilta ajoilta, kun ei ole vastaavanlaisia asumuksia ymmärrettävistä syistä löytynyt. Asumuksista siltä ajalta saadaan jonkin verran uutta tietoa. Toki, kiinnostaa myös ne kuolleet.Veikkaan että paikka on entinen hautausmaa, tai vainajien lehto.
Hopeakolikot viittaa, että ei taida olla kristittyjen hautausmaa.
Vanhoissa uskonnoissa oli tapana laittaa uhreille mukaan jotain maallista. Sitä ei niin paljoa ole harrastettu kristinuskossa.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Petu
Eritoten kiinnosti niiden vankkojen hirsirakenteiden löytyminen. Noilta ajoilta, kun ei ole vastaavanlaisia asumuksia ymmärrettävistä syistä löytynyt. Asumuksista siltä ajalta saadaan jonkin verran uutta tietoa. Toki, kiinnostaa myös ne kuolleet.Veikkaan että paikka on entinen hautausmaa, tai vainajien lehto.
Hopeakolikot viittaa, että ei taida olla kristittyjen hautausmaa.
Vanhoissa uskonnoissa oli tapana laittaa uhreille mukaan jotain maallista. Sitä ei niin paljoa ole harrastettu kristinuskossa.Lisäksi noin pohjoinen osa Suomea ei ollut noihin aikoihin vielä kristinuskossa. Jos nyt tuo aikajakso 1300-1400 -luku pitää paikkansa.



Ainakin Saloisten/Raahen alue oli jo 1200-luvun lopulla kristinuskon piirissä (lähde ruotsalainen tietokirja, luultavasti heillä on tarkempi kirjallinen tieto kuin suomalaisilla). Iin alueesta en tiedä, mutta veikkaan sen kuuluneen tässä mielessä samaan kulttuuripiiriin, vaikkakaan se ei ollut yhtä vahvasti ruotsalaisten hallinnossa kiinni. Mikäänhän ei estänyt suomalaista olemasta krsititty ilman ruotsalaisiakin Toki pakanalliset tavat elivät vielä vahvoina kansan keskuudessa.

Hirsirakennukset kiinnostavat lähinnä niiden käyttötarkoituksen osalta; se kertoo yhteyksistä maan muihin osiin. Satakuntalaiset rakennukset ja niiden käyttö oli erilaista kuin Karjalassa.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

ykskivi
Seuraa 
Viestejä1950
Liittynyt27.3.2006

Jos aihe kiinnostaa, niin lähiseudulta löytyy myös huomattavasti vanhempia asutusjäämiä:
http://www.kierikki.fi/sivu/fi/kivikausi/

Suosittelen vierailemaan, jos lähiseudulla kuljette..

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005
sigfrid
Petu
Eritoten kiinnosti niiden vankkojen hirsirakenteiden löytyminen. Noilta ajoilta, kun ei ole vastaavanlaisia asumuksia ymmärrettävistä syistä löytynyt. Asumuksista siltä ajalta saadaan jonkin verran uutta tietoa. Toki, kiinnostaa myös ne kuolleet.Veikkaan että paikka on entinen hautausmaa, tai vainajien lehto.
Hopeakolikot viittaa, että ei taida olla kristittyjen hautausmaa.
Vanhoissa uskonnoissa oli tapana laittaa uhreille mukaan jotain maallista. Sitä ei niin paljoa ole harrastettu kristinuskossa.Lisäksi noin pohjoinen osa Suomea ei ollut noihin aikoihin vielä kristinuskossa. Jos nyt tuo aikajakso 1300-1400 -luku pitää paikkansa.



Ainakin Saloisten/Raahen alue oli jo 1200-luvun lopulla kristinuskon piirissä (lähde ruotsalainen tietokirja, luultavasti heillä on tarkempi kirjallinen tieto kuin suomalaisilla). Iin alueesta en tiedä, mutta veikkaan sen kuuluneen tässä mielessä samaan kulttuuripiiriin, vaikkakaan se ei ollut yhtä vahvasti ruotsalaisten hallinnossa kiinni. Mikäänhän ei estänyt suomalaista olemasta krsititty ilman ruotsalaisiakin Toki pakanalliset tavat elivät vielä vahvoina kansan keskuudessa.

Hirsirakennukset kiinnostavat lähinnä niiden käyttötarkoituksen osalta; se kertoo yhteyksistä maan muihin osiin. Satakuntalaiset rakennukset ja niiden käyttö oli erilaista kuin Karjalassa.




Tämä kristinuskon pitävyys ei oikein aina ollut kovin vankkaa kansa keskuudessa. Silloin, kun sotaväki lähti ja jäljelle vain pieni joukko papistoa, alkoi kansa palvomaan taas omiaan. Enemmän tuohon aikaan pidettiin uskoa miekan pelolla yllä.Jotkin tiedot kertoo, että pohjoisessa osassa Suomea olisi ollut vielä 1500-luvulla vankkaa pakanauskontoa.Vanhimmat merkit kristinuskosta Suomessa ovat jo 800-luvulta. Joitakin kristillisiä "fetissejä" on haudoista löytynyt, ristiä yms. On sitten eri asia, onko vainaja sitten täällä asunut, vai jokin hansakauppias muualta.
En usko siihen ruotsalaisten kirjoittamaan historiaan, että he olisivat tuoneet kristinuskon tänne.Kristinuskoa he kyllä yrittivät pitää yllä.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Petu
sigfrid
Petu
Eritoten kiinnosti niiden vankkojen hirsirakenteiden löytyminen. Noilta ajoilta, kun ei ole vastaavanlaisia asumuksia ymmärrettävistä syistä löytynyt. Asumuksista siltä ajalta saadaan jonkin verran uutta tietoa. Toki, kiinnostaa myös ne kuolleet.Veikkaan että paikka on entinen hautausmaa, tai vainajien lehto.
Hopeakolikot viittaa, että ei taida olla kristittyjen hautausmaa.
Vanhoissa uskonnoissa oli tapana laittaa uhreille mukaan jotain maallista. Sitä ei niin paljoa ole harrastettu kristinuskossa.Lisäksi noin pohjoinen osa Suomea ei ollut noihin aikoihin vielä kristinuskossa. Jos nyt tuo aikajakso 1300-1400 -luku pitää paikkansa.



Ainakin Saloisten/Raahen alue oli jo 1200-luvun lopulla kristinuskon piirissä (lähde ruotsalainen tietokirja, luultavasti heillä on tarkempi kirjallinen tieto kuin suomalaisilla). Iin alueesta en tiedä, mutta veikkaan sen kuuluneen tässä mielessä samaan kulttuuripiiriin, vaikkakaan se ei ollut yhtä vahvasti ruotsalaisten hallinnossa kiinni. Mikäänhän ei estänyt suomalaista olemasta krsititty ilman ruotsalaisiakin Toki pakanalliset tavat elivät vielä vahvoina kansan keskuudessa.

Hirsirakennukset kiinnostavat lähinnä niiden käyttötarkoituksen osalta; se kertoo yhteyksistä maan muihin osiin. Satakuntalaiset rakennukset ja niiden käyttö oli erilaista kuin Karjalassa.




Tämä kristinuskon pitävyys ei oikein aina ollut kovin vankkaa kansa keskuudessa. Silloin, kun sotaväki lähti ja jäljelle vain pieni joukko papistoa, alkoi kansa palvomaan taas omiaan. Enemmän tuohon aikaan pidettiin uskoa miekan pelolla yllä.Jotkin tiedot kertoo, että pohjoisessa osassa Suomea olisi ollut vielä 1500-luvulla vankkaa pakanauskontoa.Vanhimmat merkit kristinuskosta Suomessa ovat jo 800-luvulta. Joitakin kristillisiä "fetissejä" on haudoista löytynyt, ristiä yms. On sitten eri asia, onko vainaja sitten täällä asunut, vai jokin hansakauppias muualta.
En usko siihen ruotsalaisten kirjoittamaan historiaan, että he olisivat tuoneet kristinuskon tänne.Kristinuskoa he kyllä yrittivät pitää yllä.



Hämeessä olivat vanhat uskonnot "pääuskontona" vielä 1200-luvulla. Tarkoitin edellä tietenkin kirkon virallista asemaa.

En minäkään usko ruotsalaisten kirkkohistoriaan, mutta kysymys tässä onkin ruotsalaisten sotilaallisista toimenpiteistä. Niitähän tämä kuvaa ja niiden mukaan Saloisten seutu kuului Ruotsin hallintaan vuonna 1297. Propagandakielessä kirjoitettiin käännytyksestä, mutta se ei muuta tapahtumia miksikään. Tätä tukevat vanhimmat tiedot alueen kirkosta 1300-luvulta. Tieto sisältyy piispan paimenkirjeeseen, jossa sanotaan Salon ja Kemin olevan uskossa kuten muutkin suomalaiset

Minusta on joltisenkin omituista olettaa ruotsalaisten historiantutkijoiden tahallisesti vääristelevän tutkimuksia suomalaisia tutkijoita enempää. Eroa on toki asiapainotuksissa, enkä ole itsekään tyytyväinen suomalaisten tutkijoiden puusilmäisyyteen. Tieteelliset tutkimukset ja kaikenlaisten puolihihhlulien historiakirjoitukset verkossa ovat kuitenkin täysin eri asia.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid
Mitä mieltä olet siitä, jos väitän Kalajokilaakson asutusta osin kannaksenkarjalaiseksi?



Ah, sitä halutaan testata uutta kirjoittajaa?

Olen sitä mieltä, että Kalajoen vanhin asutus on ensisijaisesti kalantilaista ja mahdollisesti toissijaisesti satakuntalaista. Tämän perustan sille, että Kalajoen murteessa on yhtymäkohtia vakkasuomalaiseen: esimerkiksi monikon 1.pers. omistusliite -nna eli "Me talonna teemmä." Toinen tällainen pelkästään vanhan Kalannin alueella ja Keski-Pohjanmaalla tunnettu sana on "ahavento", joka siis tarkoittaa avantoa. Ne itäsuomalaisuudet, joita kalajokilaaksolaiseen murteeseen on tullut, ovat myöhemmän savolaisekspansion eivätkä karjalaisuuden peruja, sillä niiden painopistehän on yläpitäjässä, jonka asutus sitten toki on asia erikseen.

Myös Kalajoen vanhimmat talonnimet saavat vastineita Vakka-Suomesta, esimerkiksi Pahikkala on Kalajoen ja Suur-Lohtajan ohella vain Mynämäessä. Himangan, Kalajoen ja Sievin Hihnalalle löytyy vastine Liedon Hihnalan kylästä. Kalajoen taloluvusta päättelemällä tiedetään, että Kalajoen kantakylät ovat olleet olemassa viimeistään 1300-luvun puolivälissä ja kun vanhin nimistö tosiaan on kalantilaista tai sitten satakuntalaista, niin missä välissä ne karjalaiset ovat kerenneet sinne asettua?

Kalevi Wiik on muistaakseni Suomalaisten juuret-kirjassa kalantilaisista tätä samaa mieltä ja näin asian näkee myös Kustaa Vilkuna Suur-Kalajoen historia II:ssa kirjoittamassaan murreosiossa, joka minun ajatteluuni tämän asian tiimoilta on eniten vaikuttanut. Vilkuna perustelee kalantilaisuutta vielä niin, että kun Pähkinäsaaren rauhan jälkeen karjalaisilla oli hallussaan rantakaistele Pyhäjoelta pohjoisiin ja ruotsalaisten muutto eteläisemmän Pohjanmaan rannikkoseudulle oli alkamassa tai jo meneillään, jäi rannikkovesiä pitkin eränautintalueilleen matkanneille kalantilaisille vain kaistale Kalajokea, jonne asutuspaine purkautui. Suur-Lohtajan rannan nimistö ja sitä myöten asutus sitten taas jo enemmän yläsatakuntalaista kuin vakkasuomalaista.

Ja menihän se Pähkinäsaaren raja Vilkunan ja Kyösti Julkun näkemyksen mukaan juuri Pyhäjoen ja Yppärijoen välillä. Tässä vaiheessa täytyy todeta, että näkemykseni ovat riippuvaisia siitä, mitä lähteitä olen lukenut ja käsitykseni ovat myös muutettavissa.

PS. Minulla ei muuten ole akateemisia historian tai arkeologian opintoja (sen varmaan huomasittekin jo), vaan tulokulmani ja innoittajani näihin asioihin on paikallishistoria ja tuo kamala huuhaa, jota nimitetään sukututkimukseksi. Suomen kielen opintoja on yliopistotasolla jonkin verran, mutta aika keskinkertaisilla arvosanoilla.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Hyvä, että tänne saadaan Pohjanmaan alueen asiantuntemusta. Olemme monista asioista eri mieltä, yhtä monista ehkä samaa mieltä. Kalajoen alueen alkuasutus on varmaankin Ala-Satakunnasta ja Kalannista, samoin kuin Saloisten seudunkin. Tein juuri 1500-luvun taloista nimiluettelon, jossa on myös kalajoki mukana. Voin lähettää sen sinulle jos kiinnostaa. Pähkinäsaaren raja, missä se sitten olikaan, oli asutuksen kannalta merkityksetön raja. Esimerkiksi Saloisissa käytiin 1400-luvulla maakauppaa suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Salo oli myös alueen hallinnollinen keskus 1300-1400 -luvuilla ja siihen kuului ainakin alue Pyhäjoelta Hailuotoon, mahdollisesti m myös osa nykyistä Kalajokea, josta osa kuului Kokkolaan.

Heitin tuon kompan Kalajokilaakson karjalaisesta asutuksesta, koska isälinjan geneettiset löydöt viittaavat alueen rannikolla kannaksekarjalaisiinkin juuriin, vähemmän rannikolla savolaisiin. Myös useat sukunimet viittaavat Kannakselle. Tämä ei tietenkään ole vastaväite sille, että alueen alkuperäinen historialliselle ajalle jatkuva asutus on Länsi-Suomesta.

btw Sukutukimus on varsin eksaktia työtä ja käyttää pitkälle samoja historiallisen ajan lähteitä kuin historiantutkimuskin. Monet ammattimaiset sukututkijat ovatkin yliopistopohjaisia historiantutkijoita. Nimenomaan harrastetason historiantutkijoista löytyy tätä klappia eniten. Siis siitä ryhmästä johon meidätkin mielellään lasketaan Meiltä vaaaditaan enemmän itsekritiikkiä kuin "oikeilta tutkijoilta", jotka ovat usein yhteen asiaan painottuvia puusilmiä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Noiden isälinjojen, saati sitten äitilinjojen, kannalta Suur-Kalajokihan on vähän hankala tutkimuskohde sikäli, että sen kirkonkirjat ovat palaneet monta kertaa. Kaikki ennen 1700-luvun puoltaväliä on enemmän tai vähemmän olettamusta tai ainakin siinä joudutaan käyttämään sellaisia lähteitä, joiden kanssa saa olla tarkkana.

sigfrid
btw Sukutukimus on varsin eksaktia työtä ja käyttää pitkälle samoja historiallisen ajan lähteitä kuin historiantutkimuskin. Monet ammattimaiset sukututkijat ovatkin yliopistopohjaisia historiantutkijoita. Nimenomaan harrastetason historiantutkijoista löytyy tätä klappia eniten. Siis siitä ryhmästä johon meidätkin mielellään lasketaan Meiltä vaaaditaan enemmän itsekritiikkiä kuin "oikeilta tutkijoilta", jotka ovat usein yhteen asiaan painottuvia puusilmiä.



Sukututkimuksen ongelma on se, ettei sille ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyjä metodeja. Joidenkin mielestä ainoa sukututkimuksen oikea lähde on kirkonkirja-aineisto. Veroluettelot ja nimistötutkimus - DNA-tutkimuksesta puhumattakaan - ovat näiden ääriajattelijoiden mielestä väärää sukututkimusta, koska siinä siirrytään mekaanisesta kirkonkirjojen seuraamisesta luovemmalle maaperälle. Oma lukunsa ovat sitten toisessa ääripäässä tutkimukset, joissa määrä korvaa laadun ja joiden pääsisältö on siitä ainoasta säätyläishaarasta lähtevä polku Kaarle Suureen. Itseäni kyllä kiinnostaa sukututkimus sen kaikilla tasoilla.

Vierailija
Petu
Jotkin tiedot kertoo, että pohjoisessa osassa Suomea olisi ollut vielä 1500-luvulla vankkaa pakanauskontoa.

Ettei mopo karkaa käsistä, mitään niin pakanallista ei ole kuin sota, väkivalta ja terrori, ja se mitä "jotkin tiedot kertoo" pakanalliseksi, on lähinnä Kristillisyys, eli alkuperäinen Raamatun Lakiin perustuva oppi.

Vierailija
sigfrid
Niitähän tämä kuvaa ja niiden mukaan Saloisten seutu kuului Ruotsin hallintaan vuonna 1297.



Mikään ei kuulunut Ruotsin hallintaan siihen aikaan, sillä siihen aikaan ei ollut Ruotsia. Nykyinen Etelä-Ruotsi oli 1500 -luvulle saakka Goottien maa Gauthiod (Kirkkohistoria) ja "Ruotsalaiset kuninkaat" oli piispoja ja pappeja. 1500 - 1800 kyseinen alue oli Lutherin valtakunnan osavaltio. Vasta Toisen Maailmansodan jälkeen voidaan puhua maista joilla on vakiintuneet rajat - ja maista joilla ei niitä ole.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
mea_culpa
Noiden isälinjojen, saati sitten äitilinjojen, kannalta Suur-Kalajokihan on vähän hankala tutkimuskohde sikäli, että sen kirkonkirjat ovat palaneet monta kertaa. Kaikki ennen 1700-luvun puoltaväliä on enemmän tai vähemmän olettamusta tai ainakin siinä joudutaan käyttämään sellaisia lähteitä, joiden kanssa saa olla tarkkana.




Näinhän se on, ja samassa veneessä ollaan


sigfrid
btw Sukutukimus on varsin eksaktia työtä ja käyttää pitkälle samoja historiallisen ajan lähteitä kuin historiantutkimuskin. Monet ammattimaiset sukututkijat ovatkin yliopistopohjaisia historiantutkijoita. Nimenomaan harrastetason historiantutkijoista löytyy tätä klappia eniten. Siis siitä ryhmästä johon meidätkin mielellään lasketaan Meiltä vaaaditaan enemmän itsekritiikkiä kuin "oikeilta tutkijoilta", jotka ovat usein yhteen asiaan painottuvia puusilmiä.




Sukututkimuksen ongelma on se, ettei sille ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyjä metodeja. Joidenkin mielestä ainoa sukututkimuksen oikea lähde on kirkonkirja-aineisto. Veroluettelot ja nimistötutkimus - DNA-tutkimuksesta puhumattakaan - ovat näiden ääriajattelijoiden mielestä väärää sukututkimusta, koska siinä siirrytään mekaanisesta kirkonkirjojen seuraamisesta luovemmalle maaperälle. Oma lukunsa ovat sitten toisessa ääripäässä tutkimukset, joissa määrä korvaa laadun ja joiden pääsisältö on siitä ainoasta säätyläishaarasta lähtevä polku Kaarle Suureen. Itseäni kyllä kiinnostaa sukututkimus sen kaikilla tasoilla.




Sama pätee mihin tahansa historiantutkimukseen, uudempi aineisto on varmempaa kuin vanhempi. Näin yleensä, mutta toki voi joskus olla toisinkin.

Nuo Kaarle Suuret yms. ovat jonkinlaista hupia tylsässä tutkimustyössä. Itsekin olen syyllistynyt vastaavaan, mutta vain rajoitetusti. Kun on tutkinut vaikkapa 3000 talonpoikaa, emäntää, piikaa ja renkiä esipolvistaan, niin pitää joskus irroitella. Tällainen on tietenkin tutkijain nettisivuilla tarkoitettu vähän kuin vitsinä ja "suurelle yleisölle". Julkkismediassahan esiintyy aina suurten runoilijoiden ja presidenttien sukulaisia. Itselleni tuottaa paljon enemmän iloa löytää sukuun 1500-luvulta pohjanmaan juureva talonpoika kuin sukulaisuus kansalliseen sankariin, koska sen talonpojan löytö on suurempi saavutus.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat