Mitä on elämä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aloitan täällä kun ei kiinnosta romanttiset tunnepitoiset vuodatukset mystiikasta..
Täällä on meneillään ketju panspermiateoriasta. Ei keskustella nyt siitä kun koitetaan määritellä mitä on ELÄMÄ.

Materian liikkumista ja muuttumista energiaksi ja jälleen muuttumista materiaksi loputtomalta näyttävässä kiertokulussa ehkä ikuisesti?
Onko mahdotonta määritellä mitä on elämä?
Sen vastakohtanahan käytetään kuolemaa mutta kuten jo hyvin tiedämme minkään ei ole todistettu kuolevan mitenkään lopullisesti?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Hmm. Elämä. Ekaks aloin ajattelemaan että onko elämää varmasti. Mut kaipa se silti on vaikka tämä kaikki nyt tässä olisi harhaa. Ehkäpä elämä on tajunta. Kivellä ei ole tajuntaa joten se ei elä mutta koiralla on tajunta eli se elää?
Mitäpä tajunta sitten on. Jos materiaali/energia-klöntti tiedostaa ympäristönsä ja vuorovaikuttaa elävien ja kuolleiden materiaali/energia-klönttien kanssa
Nojoo tällästä tuli mielee.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Elämä käsitettä ei voida pitää materialistisenakaan. Kun ihminen kuolee niin keho ja atomit pysyy ainakin hetken samalla tavalla sijoittuneena mitä elävänäkin ollessaan vaikka ei voidakkaan kuolleista herättää.

Elämä siis on materian itseaiheuttamaa toimintaa itsessä. Sydämensykettä, hengitystä, toimintaa joka pitää systeemiä yllä.

Vierailija

Elämä on yksi materian ominaisuuksista. Elämä ei ole mikään ihme verrattuna siihen käsittömään suureen ihmeeseen joka taivaalla palaa.

R4D4
Seuraa 
Viestejä1566
Liittynyt25.3.2009

Wikipedian mukaan elämälle tyypillisiä ominaisuuksia ovat "eliön" itsenäisyys, aineenvaihdunta, solurakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.

Nuo liittyvät elämän määritelmään siinä muodossa, kuin se yleensä käsitetään. Ja ihminen ei luultavasti käsitä mitään. Siitä voi vetää johtopäätöksiä myös elämän määritelmän suhteen.

Vierailija
Moukale
Wikipedian mukaan elämälle tyypillisiä ominaisuuksia ovat "eliön" itsenäisyys, aineenvaihdunta, solurakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.

Nuo liittyvät elämän määritelmään siinä muodossa, kuin se yleensä käsitetään. Ja ihminen ei luultavasti käsitä mitään. Siitä voi vetää johtopäätöksiä myös elämän määritelmän suhteen.




Elikkäs.. itsenäisellä vihjaillaan vapauteen, raajoihin ja aisteihin, joita raajalliset tarvii ettei ne vahingossa kävele maapallon reunan yli ja putoa tyhjyyteen.
Romatiikasta viis mutta humoreskia elämä eittämättä on.. hm.. eikun ei.. tajunta ei vielä takaa että on huumorintajua?

Kasvienkin sanotaan elävän?
Onko ne muka itsenäisiä?
Onko niillä aistimet?
Jotkut kasvithan reagoi ainakin kylmään ja vetäytyvät suppuun, vai valoko niitä säätelee.. Mitäs itsenäistä se on jos säätyy jostakin.
Pitäisikö taas aloittaa ketju että mitä on vapaus ja mitä itsenäisyys?
Minkä suhdetta mihinkin on olla itsellinen?

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Elämähän on sitä että on paljon vaikutusvaltaisia ja äänekkäitä kontakteja, akka sekä viinaa viikonlopuksi.

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija

Biologian puolelle menee varsinaisesti, mutta mielestäni liittyy kuitenkin oleellisesti aihepiiriin - on tietysti myös helppotajuista, kun ei vaikeampaa terminologiaa sisällä. Osittain leikkasin ja liitin muistiinpanoistani.

ELIÖILLE, ELI ELÄVÄLLE ORGANISMILLE, OMINAISIA PIIRTEITÄ

Kemiallinen koostumus
Kaikista eliöistä löytyy samoja alkuaineita. Näistä neljää merkittävintä, happea, hiiltä ja vetyä on runsaat 90 prosenttia eliöiden massasta.

Hiili on eliöissä monimutkaisten yhdisteiden tärkein aine. Hiilen kyky muodostaa lähes rajaton määrä yhdisteitä takaa perustan elämän rakenteille.

Orgaanisista rakenteista tärkeimpiä ovat proteiinit, eli valkuaisaineet, jotka ovat kullekin lajille tunnusomaiset. Kaikkien eliöiden proteiinit rakentuvat samoista kahdestakymmenestä aminohaposta. Saman lajin yksilöissä ilmenee kuitenkin jonkin verran eroja – ja tähän perustuu eliöiden yksilöllinen erilaisuus.

Solu
Solu on eliöiden rakenteen ja toiminnan perusyksikkö. Eliöt koostuvat yhdestä tai jopa miljoonista soluista. Kaikissa soluissa on suurin piirtein samoja aineita. Toimivien solujen massasta yli puolet on vettä. Solut rakentuvat eri tehtäviin erikoistuneista osista ja pystyvät jakaantumaan ja tuottamaan uusia soluja.

Yksilöllisyys
Eliöt esiintyvät yleensä yksilöinä. Kuitenkin eliökunnasta löytyy myös yksilöiden muodostamia ryhmiä, runko- ja yhdyskuntia. Tällaisia yksilöryhmiä muodostuu usein suvuttoman lisääntymisen seurauksena esimerkiksi mansikan rönsyillessä.

Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta on eliöiden tyypillisimpiä ominaisuuksia. Eliöt ottavat ympäristöstään rakennusaineiksi ja energianlähteiksi tarvitsemiaan aineita, kuten, vettä, hiilidioksidia, happea, epäorgaanisia suoloja ja ravintoaineita. Aineenvaihduntaan kuuluu myös tarpeettomien aineiden poistaminen.

Useimmissa eliöissä aineenvaihdunnan perusreaktiot ovat hyvinkin samankaltaisia (vrt. fotosynteesi ja soluhengitys). Myös toimintoja ohjaavat entsyymit ovat perusrakenteiltaan hyvin samoja. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten hormonit ovat pääosin samoja lajista riippumatta.

Ärtyvyys
Eliöt reagoivat monenlaisiin ympäristön ärsykkeisiin. Eliön ärtyvyys ilmenee muun muassa liikkeinä niin eläimissä kuin kasveissakin. Alkeellisetkin eliöt reagoivat esimerkiksi lämpöön ja valoon. Esimerkiksi auringonkukat suuntaavat kukintonsa kohti auringon valoa.

Itsesäätelykyky
Eliö säätelee elintoimintojaan muuttuvien olosuhteiden mukaan. Kun esimerkiksi eläimellä on nälkä, sisäiset mekanismit ajavat sen toimintaan joka tähtää ruoan hankkimiseen. Ihoon tulleen haavan sulkee ensin hyytynyt veri ja myöhemmin tilalle kasvaa uutta ihoa.

Syntyminen, kasvu ja kuolema
Eliölle tunnusomaista on yksilöllinen elämä. Jokainen yksilö syntyy ennestään olemassa olevista saman lajin yksilöstä. Tavallisesti uusi yksilö on aluksi hyvin pieni, mutta se kasvaa, saavuttaa sukukypsyyden, surkastuu ja lopulta kuolee. Elämän kesto on lajikohtainen ja perimän määräämä ominaisuus.

Lisääntyminen
Lisääntyminen on aineenvaihdunnan ohella eliöiden tunnusomaisin piirre. Elämän jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että eliöt lisääntyvät.

Perinnöllisyys
Lisääntymiseen liittyy olennaisesti perinnöllisyys, jonka ohjauksessa yksilöt tuottavat kaltaisiansa jälkeläisiä. Perinnöllisyyden kemiallisena perustana ovat nukleiinihapot (DNA ja RNA) joiden perusrakenteet ovat samat koko monimuotoisessa eliökunnassa.

Evoluutio
Maapallon olosuhteiden vaihdellessa eliöt ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaisiin ympäristöihin. Sopeutumisen taustalla piilevät ainakin geeni-, kromosomi- ja kromosomistomutaatiot, luonnonvalintaa määrittävät abioottiset ja bioottiset tekijät sekä mahdollisesti - tälläkin palstalla usein esiintuodut - "itseorganisoitumisen prosessit".

Vierailija

"Sakke" töhäytti aika pitkät pomilot..

Maapallon olosuhteiden vaihdellessa eliöt ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaisiin ympäristöihin. Sopeutumisen taustalla piilevät ainakin geeni-, kromosomi- ja kromosomistomutaatiot, luonnonvalintaa määrittävät abioottiset ja bioottiset tekijät sekä mahdollisesti - tälläkin palstalla usein esiintuodut - "itseorganisoitumisen prosessit".



Kuuluis ehkä siihen toiseen ketjuun mutta mistäpä sen voi tietää onko eliöitä muualla kuin nykyolosuhteissa maapallolla? Ollut muutamia miljardeja tai triljardeja vuosimil.. tjsp. joka voi olla ohikiitävä hetki muuten elottomassa universumin äärettömyydessä?
Jos elämä on vaan joku hiilihommelisen universumin evoluution satunnainen oikku?

Tai sitten voi olla niin että tavallaan koko universumi linnunratoineen elää itse? On eliö jonka ympärillä on toinen eliö, jonka ympärillä on kolmas eliö.. kuin mommoja Venäläisessä maatuskanukessa kerros kerrokselta loputtomiin tai limittäin ja sisäkkäin..

Vierailija
Saw
Elämähän on sitä että on paljon vaikutusvaltaisia ja äänekkäitä kontakteja, akka sekä viinaa viikonlopuksi.



Näen maailman matemaattisina funktioina



Melkoisen funktion hurautit..
Tää on täällä Kemia, fysiikka ja matematiikka osastolla niin ei ihan haeta noin pelkistettyä elämää.. tai hm.. mitähän se elämä on? Jos se onkin just tuota? Tunne? Hm..

Vierailija

Pönni kirjoitti:

"Sakke" töhäytti aika pitkät pomilot..

Elämähän on biologian piirissä kovinkin tarkasti määritelty käsite - ei tosin ongelmaton sellainen: onko virus elävä organismi vaiko karannut nukleotidipätkä? Toisaalta, käsitteethän ovat vain "karkea heijastus todellisuudesta". Periaatteessahan tuosta viestistä voi lukea vain otsikot, jota teksti alla vain tarkentaa.

Jos elämä on vaan joku hiilihommelisen universumin evoluution satunnainen oikku?

Kemiaan en varsinaisesti ole perehtynyt, mutta elämähän voisi periaatteessa pohjautua muihinkin, kuin hiiliyhdisteisiin. Edellytyksenä olisi ilmeisesti kuitenkin kyseisen alkuaineen kyky muodostaa monimutkaisia yhdisteitä.

Piha6
Seuraa 
Viestejä907
Liittynyt26.8.2008

Kuvitelma - Tehdään nyt vaikka ihmisestä täydellinen kopio. Jokainen solu, jokainen molekyyli, jokainen atomi ja kaikki hiukkaset just samoin kuin alkuperäisessä. Jokainen synapsien kytkentä, oppimisen ja kehityksen muistijäljet samoin kuin alkuperäisessä.

Olisiko tämä "otus" elävä ? - Eläisikö se ilmanmuuta ?

Vierailija

Jos on täydellinen kopio niin tottakai elää. Jos ei elä, ei ole täydellinen kopio. Elämä kytkeytyy nimenomaan eläviin soluihin.

Vierailija

Aikanaan elämä määriteltiin: kaikki mikä liikkuu käyttää energiaa, lisääntyy, ja tuottaa jätettä On elävää.

Sittemmin sitä on kyllä tarkennettu, tuolla perusteella, kun autot olisivat olleet eläviä.

Mutta kaikki mikä liikkuu on elävää, elämän energia on siis jo atomin rakenteessa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat