Läpinäkyvyydestä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yksinkertainen kysymys, varmasti hyvin monimutkainen vastaus

Onko tiede kyennyt määrittämään, miksi osa materiaaleista on läpinäkyviä ja osa taas ei? Varmaankaan kyse ei ole yksinkertaisesti tiheydestä, vaan itse epäilisin rakenteellisia ominaisuuksia, jotka vaikuttaisivat vuorovaikutukseen sähkömagneettisen säteilyn kanssa (?). Jos jollain on tietoa asiasta arvostaisin selitystä

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija
Ulabanderos
itse epäilisin rakenteellisia ominaisuuksia, jotka vaikuttaisivat vuorovaikutukseen sähkömagneettisen säteilyn kanssa

Taisit epäillä oikein. En tiedä tarkemmin.

Vierailija

Yksinkertaistettu versio sanoo, että jos aineen sisäinen rakenne on pienempi kuin aallonpituus, aine on läpinäkyvää. Amorfisista ja muista aineista, joiden sisärakenne ei ole säännöllinen, en osaa sanoa.

Vierailija

Romboedinen,Trigonaalinen kidejärjestelmä, joka kvartsillakin on päästää valon lävitseen.
Kide jossa kolme yhtä pitkää akselia leikkaavat toisensa vinosti yhtä suurin kulmin.

Vierailija
linkki
jos aineen sisäinen rakenne on pienempi kuin aallonpituus, aine on läpinäkyvää.



Voisitko selventää tätä minulle? Puhutko nyt kiderakenteesta?

Vierailija
Minerva
Romboedinen,Trigonaalinen kidejärjestelmä, joka kvartsillakin on päästää valon lävitseen.
Kide jossa kolme yhtä pitkää akselia leikkaavat toisensa vinosti yhtä suurin kulmin.



Näin näyttäisi olevan. Et vain sattuisi tietämään miksi?

Vierailija
Zackharius
Eiköhän se liity ihan vain valonsäteiden heijastumiseen, samoista syistä märät esineet ovat tummia jos eivät ole tasaisia. Lasi ei oikein heijasta. Perusfysiikkaa, mutta nythän kehitellään ihan oikeaa läpinäkyvyyttä. Siitä on varsinkin armeijan tyypit kiinnostuneita.



Heijastuminen liittyy valonsäteen tulokulman kokoon ja aineen optiseen tiheyteen, eli taitekertoimeen. Luonnollisesti mitä epätasaisempi esine on, sitä enemmän on heijastavia pintoja säteily kohtaa osuessaan aineeseen ja sitä suurempi on todennäköisyys, että valo heijastuu takaisin. Näin on esimerkiksi lumen ja jään kanssa, lumi ei ole läpinäkyvää koska se sisältää lukemattomia heijastavia pintoja, joista valo kimpoaa takaisin suunnasta kuin suunnasta.

Olet varmaankin oikeassa väittäessäsi, että läpinäkyvyys ja heijastuminen ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa ja väittäisin, että muuttuja jota tulisi tarkastella on optinen tiheys. Tiedetäänkö mistä aineen optinen tiheys johtuu?

Vierailija

Jos mää hion töissä terästä peilipinnalle niin siittä ei läpi näe vaikka heijastavia pintoja ei paljoa ole. Tietty sitä ei täysin sileäksi saa mutta kumoaa tuon vähän heijastavaa pintaa homman.

Vierailija
Löyly
Jos mää hion töissä terästä peilipinnalle niin siittä ei läpi näe vaikka heijastavia pintoja ei paljoa ole. Tietty sitä ei täysin sileäksi saa mutta kumoaa tuon vähän heijastavaa pintaa homman.



Ei kumoa. Tällä kertaa läpinäkyvyyden estää optinen tiheys. Heijastumisen määrittää tulokulma (johon pintojen määrä vaikuttaa) JA optinen tiheys. Teräksen läpi valo ei pääse, tuli se kulmasta kuin kulmasta ja tämä johtuu sen optisesta tiheydestä.

Kysynkin tällä ketjulla myös sitä, että mikä määrittää optisen tiheyden.

Vierailija
Ulabanderos
Minerva
Romboedinen,Trigonaalinen kidejärjestelmä, joka kvartsillakin on päästää valon lävitseen.
Kide jossa kolme yhtä pitkää akselia leikkaavat toisensa vinosti yhtä suurin kulmin.



Näin näyttäisi olevan. Et vain sattuisi tietämään miksi?



Tuota ei kai aivan tarkkaan taideta tuntea, mutta erona vaikka hila rakenteisiin kiteisiin, esim metalleissa joissa liikkuu myös vapaita elegroneita kiteiden välissä, jotka asboroivat valosäteilyä.

Ehkäpä tuo kvartsin kidemuoto resonoi sopivalla aaltopituudella.

Vierailija
Neutroni

Yleensä kiinteässä aineessa ei ole yksittäisiä molekyylejä, vaan koko murikan atomit sitoutuvat toisiinsa yhdeksi suunnattoman suureksi molekyyliksi. Silloin valenssielektronien atomaariset tilat muuttuvat vöiksi, jolla elektronin energia voi olla tietyllä välillä. Kun valo absorboituu, fotonit virittävät elektroneja korkeammille tiloille vöillä. Lasissa, tai läpinäkyvissä aineissa, tilanne on sellainen, että elektroneilla ei ole tyhjiä tiloja käytettävissä sellaisilla energioilla, jotka valofotoni voi tuoda. Silloin fotoni menee läpi. Korkeampienerginen UV-fotoni voi virittää elektroneja, ja siksipä lasikin absorboi UV:ta.

kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/miksi-lasi-on-lapinakyvaa-t31073.html?hilit=lasi%20l%C3%A4pin%C3%A4kyv%C3%A4%C3%A4&start=0

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Ulabanderos

Kysynkin tällä ketjulla myös sitä, että mikä määrittää optisen tiheyden.

Sähkönjohtokyky ainakin vaikuttaa. Mikäli aine johtaa sähköä, niin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta valo ei pysty tunkeutumaan aineeseen. Ilmeisesti fotonien ja vapaiden elektronien vuorovaikutuksen vuoksi.

Vierailija
Ulabanderos
linkki
jos aineen sisäinen rakenne on pienempi kuin aallonpituus, aine on läpinäkyvää.



Voisitko selventää tätä minulle? Puhutko nyt kiderakenteesta?

En tapani mukaan muistanut lähteitä, joten vedin ulkomuistista. Vastaus liittyi sirontaan ja soveltuu myös kaasuihin, nesteisiin ja pölyyn.

Wikipedia(joka ei ollut alkuperäinen lähteeni) sanoo asiasta paremmin näin:

With regards to the scattering of light, primary material considerations include:
[list:2ijrxfhu]
[*:2ijrxfhu]Crystalline stucture: How close-packed its atoms or molecules are, and whether or not the atoms or molecules exhibit the long-range order evidenced in crystalline solids.[/*:m:2ijrxfhu]
[*:2ijrxfhu]Glassy structure: Scattering centers include fluctuations in density and/or composition.[/*:m:2ijrxfhu]
[*:2ijrxfhu]
Microstructure: Scattering centers include internal surfaces such as grains, grain boundaries, and microscopic pores.[/*:m:2ijrxfhu][/list:u:2ijrxfhu]

In light scattering, the length scale of any or all of these structural features – relative to the wavelength of the light being scattered – is critical.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat