Pyörä ja autoni kohtasivat - tilanneanalyysin paikka

Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005

Hei,

Haluaisin kuulla mielipiteesi tai kerrontaani täydentäviä ajatuksiasi seuraavasta auton ja pyörän kohtaamisesta. Tapahtuma ajoittuu kesäkuun lopulle. Varsinainen syy tällä ei ole siinä, että asiaa olisi jomman kumman osapuolen osalta viemässä eteenpäin, vaan pitkälti seuraavassa seikassa:

Eräs sukulaiseni jankutti tapahtuneen jälkeen tunnepohjaisen tulkintansa pohjalta ylimalkaisuuksia, sekä vetosi siihen miten laissa sanotaan niin ja näin. Analyyttisemmin ajatteleva melkeininsinööri- minäni koki lukuisten sivuutettujen ja tapahtuneeseen johtaneiden merkittävien seikkojen olevan tarpeellisia tulkinnan muodostamisen kannalta. Tästä seurasi, että minua alkoi kiinnostamaan selvittää voiko tunnepohjaisesti ajattelemalla päätyä kovinkin erilaiseen tulkintaan kuin purkamalla tapahtuneen pienempiin osasiin ja tarkastelemalla tapahtunutta konkreettisemmin. En kuitenkaan jatkanut asian miettimistä ennen kuin vasta eilen.

Pyöräilijä ei halunnut paikalle poliisia, mutta hänen mentyään soitin itse poliisille ja pyysin heitä tulemaan puhalluttamaan minut. Nollaa näytti. En ole pitänyt pyöräilijään yhteyttä, vaikka hänen puhelinnumeronsa otinkin, eikä siihen ilmeisesti ole sen kummempaa tarvettakaan, sillä viimeeksi viime viikolla tapasin hänet kaupan kassajonossa, missä yhteydessä vaihdoimme ohimennen pari sanaa säästä ja muusta.

Asia jäi mietityttämään minua senkin tautta, että vaikka tuossa tilanteessa en ollut esim. väsynyt, eikä havainnointikyvyssäni ollut poikkeavuuksia, niin silti pienimuotoinen rysäys pääsi tapahtumaan.

KUVIA TAPAHTUMAPAIKALTA

Autoilijan näkökulmat

Pyöräilijän näkökulmat

KUVAUS TAPAHTUNEESTA

Havaitsin pyöräilijän vasta parin metrin päässä suojatietä, joten en ehtinyt saada autoa täysin pysähdyksiin ennen kuin eturenkaat olivat jo suojatien päällä. Pyörä kolahti auton vasempaan etukulmaan, mutta pyörän vauhti ei tästä hiipunut niin paljon, että olisi siihen paikkaan pysähtynyt, vaan vasta jossain 10 m:n päässä, kulkulinjastaan 10 astetta vasemmalle poikenneena. Pyöräilijä ei vaikuttanut, eikä oman kertomansakaan mukaan ollut, vahingoittunut. Pyörällekään ei ollut käynyt mitään. Auton puskuriin aiheutui pari naarmua.

Ennen suojatielle vievälle lyhyelle tienpätkälle käännyttyäni, olin juuri hidastanut tyypillisesti ja tuolloinkin kohtuuvilkkaasti liikennöidyltä päätieltä, 50 km/h:n nopeudesta 30 km/h:een, siten että auton käännyttyä ja osoittaessa suoraan kohti suojatietä nopeus oli juurikin tuo 30 km/h.

Matka tienpätkän alusta suojatielle kesti tasaisena liikkeenä 2,8 s ja hidastuvana liikkeenä 3,5 sekuntia.

Suojatien oikean reunan vieressä jalkakäytävällä oli nuorehko mies seisoskelemassa ja tietenkin huomioni kiinnittyi ensinnä häneen. Koska ihmisen näkökentän laidalla olevan ihminen näkee sumeammin kuin se mihin on suoraan katseensa kohdistanut, on todennäköistä, että pyöräilijä "livahti" juuri tuolla huomion seisoskelijaan kohdistumisen hetkellä auton tukipilarin taakse.

Auton edetessä kohti suojatietä, oli pyöräilijä koko tuon ajan näkymättömissä tukipilarin takana ja täten mieleni todennäköisesti ikäänkuin tuudittautui ajatukseen, että muita suojatien lähistöllä olijoita ei ole. 7 m:n etäisyydellä suojatiestä pilari piilottaisi 1,7 m:n leveydeltä suojatiellä olijoita; 27,7 m:n etäisyydellä jopa 6,93 m.

Kuvista näkee, että sekä pyöräilijän, että autoilijan kannalta ovat rehevästi lehtiään kasvattavat puut merkittävänä näköesteenä. Asun itse kyseisessä kylänosassa, joten paikka sinänsä on minulle hyvin tuttu. Normaalisti olen itsekin enemmän pyöräilijä ja kyseinen maasturihenkinen auto (Patriot) oli vain lainassa. Käytössäni ollut auto oli käyttötuntumaltaan tuttu entuudestaan.

Aurinko paistoi tuona päivänä kirkkaalta taivaalta. Valokuvat (otettu 22.7.2009) täsmäävät kellonaikoihin tapahtumahetken kanssa (kesäkuun lopussa). Aurinko paistoi tuolloinkin parin asteen erolla samasta kulmasta kuin missä pyöräilijäkin sijaitsi suhteessa kulloiseenkin auton kohtaan.

Se missä tilannetta tulkitessa voi mennä herkästi harhaan on siinä, että jättää huomioimatta noista jalkaisin otetuista kuvista välittyvän vaikutelman kuin miten autoilija todellisuudessa tilanteen näki ja koki.

LASKELMIA

Tasaisessa liikkeessä, jos v = 30 km/h ja t = 2,8s, muodostuu matkaksi s 23,3m. Kaava: s = vt. Matkan pituus on siis tienpätkän alkukulman jälkeinen suora osuus ja siitä suojatielle asti. Matkan alkukohta määrittyy myös siten, että siinä kohdin voin aloittaa antamaan suurimman osan huomiostani pelkästään edessä olevalle tielle.

Tasaisesti hidastuvassa liikkeessä (30 km/h:stä 20 km/h:een) negatiiviseksi kiihtyvyydeksi saadaan laskettua kiihtyvyys a ( = -0,77), kaavalla a = (v2 - v1) : (t2 – t1).

Koordinaatistosta voidaan päätellä suoraan, että jos auton hidastuvuus jatkuisi esteittä samana, aina pysähtymiseen asti, vauhti hiljenisi 10 km/h per 3,5 s eli aikaa kuluisi yhteensä 10,5 s.

Tätä hidastuvuutta voi ajatella käänteisesti pysähtymispaikalta liikkeella lähtevänä tasaisesti kiihtyvänä liikkeenä. Muodostuva käyrä on hidastuvan liikkeen peilikuva ja siitä voidaan osoittaa ajanoton alku ja törmäyshetki, sekä tarkistaa, että matka täsmää (riittävällä tarkkuudella) tasaisen liikkeen kaavalla saatuun matkan pituuteen. Matkan pituudeksi saadaan 23,5 m, joka on riittävän lähellä laskettua arvoa 23,3 m. Arvojen heitot johtuvat desimaalipyöristyksiä enemmän mittauslaitteiston (auton kojetaulun) analogisen nopeusnäytön mitta-asteikon karkeudesta.

s = 0.5 * at^2

Pyöräilijän nopeus (ei kerrottu tässä tekstissä tai kuvissa) on laskettu arvioimalla, kuinka pitkän matkan tasaisella nopeudella liikkuva pyöräilijä etenee siinä ajassa kuin auto liikkui 23,3 m. Pyöräilijän siirtymä matka on 15 m eli n. tien leveys + 5 m eli alkupiste on juuri siellä puiden takana näkymättömissä. Jos pyöräilijän olisi ajatellut olleen kauempana, pyöräilijän nopeuskin olisi ollut suurempi. Kulma auton ja pyöräilijän välillä on koko matkan 32,8 astetta.

Auton nopeus ja sen matkaan kulunut aika perustuu taulukoituun ajanottoon, sekä nopeusmittarin näyttämään lukemaan. Kyseinen auto ei hidastu tuollaisella lyhyellä matkalla ollenkaan, jos vain nostaa jalan pois kaasupolkimen päältä ja painaa kytkimen pohjaan, vaan myös jarrupoljinta on painettava.

Tasaisesti hidastuvassa auton liikkeessä on tässä ajateltu, että jarrua olisi painettu niin tasaisesti, että hidastuvuus pysyisi samana ainan törmäyshetkeen asti, vaikka todellisuudessa suurin jarrutusvoima kohdistui enemmän kuljetun matkan alkuvaiheeseen. Jarrutustapojen eroilla spekuloimalla voidaan matkan kestoksi saada maksimissaan 0,7 sekuntia lisää.

Auton vasen tukipilari on varsin paksu ja muodostaa täten suuren ns. kuolleen kulman. Sen etäisyys pistemäiseksi ajatellusta kuljettajan päästä on n. 40 cm. Etäisyys pyöräilijän alkupisteeseen on 27,7 cm. Piiloon tukipilarin taakse mahtuisi tuolla etäisyydellä 6,93 m leveä pyörä.

Alimman kohdan laskukaava: (0,40 : 27,7) = (0,10 : x)

LOPPUKANEETTI

Tämän asian mietiskely on sinänsä ollut hyvää harjoittelua monessakin mielessä ja varmastikin tämänkin seurauksena osaan olla liikenteessä varovaisempi. Voit tosin silti nähdä minut itsenikin liikkuvan pyörällä vauhdilla.

Tuli vaan tässä vielä mieleeni.. olisikohan siitä mitään hyötyä, jos autokouluihin tulisi pakolliset matematiikan ja fysiikan kurssit? 8-kympin lätkä takaikkunalla ei koskaan saanut suurta suosiota nuorten parissa, mutta lieköhän ammattikoulun ja lukion ekan vuoden fysiikan ja matematiikan kurssin opeilla olisi suotuisampi vastaanotto?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Lisäisitkö vielä yhden piirroksen.

Mistä autoilija oli tulossa ja minne menossa ja missä pyöräilijä oli ja minne menossa.

Ylhäältä päin katsottuna tietysti. Se selkeyttäisi huomattavasti tilannetta. Nyt selostuksestasi ei tuo asia riittävän selkeästi käy ilmi.

Ehdit sen tehdä ennen kuin kahden tunnin muokkausaika menee umpeen.

Vierailija

Ja tämäkin olisi vältetty sillä, että liikutaan sellaista nopeutta josta se auto pysähtyy tarvittaessa ennen sitä risteystä. Ts., liian suuri tilannenopeus.

Hienot mietinnät kyllä, täytyy myöntää

Vierailija

Hyvä! Noin insinöörin kuuluu käsitellä traumaattinen tilanne, analyyttinen ote, pari laskukaavaa ja asia on sitämyöten selvä - ei tarvetta kalliille, yhteiskunnan kustantamalle, kriisiterapialle.

Vierailija

Soitit itse paikalle poliisit puhalluttamaan ITSESI?
Ootsä ihan pimee?

Oikeinhan sinä teit, mutta tuollainen rehellisyys on jo yliluonnollista.

Ja EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA mitään lisäkursseja autokouluihin! Ne on jo nytkin rikollisen kallita.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

Tarkkailet vähän liikaa nopeusmittaria siitä kun ei näe mitä ympärillä tapahtuu ja missä on vaaran paikka.

Autoissa on nykyään niin paljon sellaista mikä vie keskittymisen muualle kuin ympäristöön. Pelkkä vilkaisu mankkaan tai mittaristoon lyhentää aikaa reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin.

Itsensä näkyväksi tekeminen on myös tärkeää. Se antaa aikaa toisille

toisen polven pilkkuvirhe

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Nykyauton a-pilarin taakse mahtuu todistettavasti ainakin:

- Jalankulkija
- Pyöräilijä
- Mopo
- Moottoripyörä
- Henkilöauto
- Linja-auto
- Rekka
- Juna

Eli heiluttakaa sitä päätä, ja mieluusti niin nopeasti, ettei mahdollinen kohde ehdi olla jatkuvasti a-pilarin katveessa.

Vierailija

Hyvä analyysi vaatii myös toisen osapuolen selityksen tilanteesta. Sen laadusta riippuu kokonaisarvion laatu. Tilanne voi olla seurausta myös tahallisesta teosta jota hän ei myönnä vaan antaa väärän selityksen. Hän voi olla liian väsynyt tai päihtynyt. Myös sairaskohtaus voi aiheuttaa väärän tilannearvion tai väärän suorituksen.Se taas vaatisi laajaa taustojen ja persoonan selvittelyä, mahdollisen häiriön tai sairauden varalta, jottei tilanne uusiinnu.
Hänen ajokkinsa kunto täytyy myös tarkastaa ettei tapahtuma ole teknisen vian seurausta, johon hän piittaamattomuuttaankin voi olla syyllinen. Huolellisuus voi auttaa välttämään tilanteen ei halutut jälkiseuraukset. Todistaja on arvokas lisä mahdollisen oikeusprosessin kannalta.
Auton etunäkymää kannattaisi videokuvata aina jotta edessäpäin tapahtumat tallentuvat ja käyvät hyvästä todisteesta sekä analyysin aineiston lisänä.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
tietää
Hyvä analyysi vaatii myös toisen osapuolen selityksen tilanteesta. Sen laadusta riippuu kokonaisarvion laatu. Tilanne voi olla seurausta myös -- -- Se taas vaatisi laajaa taustojen ja persoonan selvittelyä, mahdollisen häiriön tai sairauden varalta, jottei tilanne uusiinnu. -- -- Hänen ajokkinsa kunto täytyy myös tarkastaa ettei tapahtuma ole teknisen vian seurausta, johon hän piittaamattomuuttaankin voi olla syyllinen. -- -- Todistaja on arvokas lisä mahdollisen oikeusprosessin kannalta. -- -- Auton etunäkymää kannattaisi videokuvata aina jotta edessäpäin tapahtumat tallentuvat ja käyvät hyvästä todisteesta sekä analyysin aineiston lisänä.



Listasi on hyvä esimerkki siitä kuinka monelta eri suunnalta voidaan haalia aineistoa mielipiteen tai päätelmän tekemiseksi. Sitten kun aineistoon on syventynyt, siitä karsittu pois epäoleelliselta tuntuva, iterointikierroksia on kertynyt kymmenkunta ja alkaa tuntumaan, että koherentti kokonaisnäkemys alkaisi olla kasassa, niin sitten ilmeneekin jotain uutta ja koko hieno näkemys alkaa murenemaan.

Mitenkäs se menikään se sanonta siitä perhosesta ja niistä läpyttävistä siivistä? Ja sitten se oli toinen filosofien ja ehkä vähän fyysikoidenkin suosima sanonta siitä kuinka kaikki liittyy kaikkeen.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
sinnipirtti
Tarkkailet vähän liikaa nopeusmittaria siitä kun ei näe mitä ympärillä tapahtuu ja missä on vaaran paikka.



Höpsöliini. Nopeusmittarin tarkempi havainnointi tapahtui jälkeenpäin, pyrkiessäni simuloimalla tavoittamaan auton liikkeen ja nopeuden kullakin hetkellä.

Vierailija

Kuolonkolarit tapahtuvat yleensä alle puolen kilomertrin päässä kotoa, hyvissä olosuhteissa. Syy on lähes aina ihmisen väärintoiminnan tulos. Fysiikkaan perustuva analyysi on tuossa tapauksessa turha, kertoen vain nopeudet ja törmäyskulmat ja tapahtumajärjestyksen.
Syy määrätä turvavyöt autoihin, oli enemmänkin se että nähtiin kuka mitäkin oli ajanut, kun ihmiset aiemmin sinkoilivat ulos ja sen päättely, kuka ja mitä oli hankalampaa. Moni kyllä selvisi sinkoutuen ratti kädessä pientareelle, josta hänet sitten löydettiin ja saatiin jonkinlainen selitys. Ehkä

Vierailija
tietää
Syy määrätä turvavyöt autoihin, oli enemmänkin se että nähtiin kuka mitäkin oli ajanut, kun ihmiset aiemmin sinkoilivat ulos ja sen päättely, kuka ja mitä oli hankalampaa. Moni kyllä selvisi sinkoutuen ratti kädessä pientareelle, josta hänet sitten löydettiin ja saatiin jonkinlainen selitys. Ehkä

On sulla melkonen logiikka...

ovolo
Seuraa 
Viestejä5370
Liittynyt7.7.2007

Auton oikeanpuoleinen etuikkunan pilari peittää sopivalla etäisyydellä hyvin autonkin, joten risteyksessä yksi vilkaisu oikealle ei riitä (Paksut sivupilarit taas autoissa muotia). Pari kertaa on sattunut niin, että auto hujahtaa autoni nokan edestä, vaikka sitä ei yhdellä vilkaisulla huomannut lähestyvän oikealta. Elämä on opettanut, ettei risteystä (tai suojatietä) lähestyttäessä kolmekaan eri vilkaisua oikealle ole liikaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat